Vuosisuunnitelma 2019-20

Vuosisuunnitelma 2018-19

POLVIJÄRVEN KUNTA  VUOSISUUNNITELMA

SOTKUMAN KOULU LUKUVUOSI 2018 – 2019

 

 

PERUSTIEDOT JA TILASTOT

 

Koulun yhteystiedot Sotkuman koulu, Käsämäntie 6 a 83700 Polvijärvi

 

Opetuksen järjestäjä Polvijärven kunta

 

Koulun nimi Sotkuman koulu

 

Koulun osoite Käsämäntie 6 a

 

Koulun puhelinnumero 040 1046230

 

Rehtorin yhteystiedot 040 1046216

 

 

LUKUVUOSITIEDOT

 

Koulun rehtori/johtaja Rauni Mutanen

 

Henkilökunta (luettelo+tehtävät) Hakulinen Heli luokanopettaja ja erityisopettaja, Hassinen Anne luokanopettaja, Huttunen Jorma resurssiopettaja, Karvinen Sari erityisopettaja, Martikainen Jouni luokanopettaja. Koulunkäyntiohjaajat: Hirvonen Riitta ja Surakka Katja. Iltapäiväkerhon ohjaus Katja Surakka ja Ville Hyvönen.

 

Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Koulu alkaa 9.8, syysloma vko 42, itsenäisyyspäivä 6.12. ja 7.12. vapaa, syyslukukausi päättyy 21.12. Kevätlukukausi alkaa 7.1, talviloma vko 10, pääsiäinen 19.4. – 22.4, vappu 1.5, helatorstai 30.5, lukuvuosi päättyy 1.6.2019.

 

Opetuskieli Suomi

 

Oppilasmäärä 74

 

 

KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TUNNIT

 

Yleisopetus 130,5

 

Erityisopetus 31

 

Tukiopetus 4

 

Muut tehtävät

 

Muut resurssit Liikkuva koulu -hanke

 

Maahanmuutto-opetus -

 

 

 

LUKUVUODEN TAPAHTUMAT

 

Elokuu -

 

Syyskuu Yleisurheilukisat, ulkoilupäivä Kuorevaaran ja Huhmarisvaaran maisemiin

Marraskuu Monialainen opintokokonaisuus teemalla: Pikkuyrittäjät

 

Joulukuu Joulujuhla

 

Helmi-maaliskuu Ulkoilutapahtuma

 

Huhtikuu Vapputapahtuma

 

Touko-kesäkuu Luokkaretket

 

 

 

 

KEHITTÄMISKOHTEET

 

Positiivinen pedagogiikka Välittämisen ja yhteenkuuluvuuden tunteiden sekä vuorovaikutustaitojen vahvistamista postiivisen pedagogiikan keinoin

Kiusaamisen vastaisuus Erilaisuuden hyväksyminen, empatiakyvyn ja tunnetaitojen kehittäminen Kiva koulu-hankeen turvin.

 

Liikunnan lisääminen Liikkuva koulu –hanke, välkkäritoiminta

 

Toiminnallisuus Opetuksessa painotetaan toiminnallisia työtapoja

 

Digitalisaatio Tvt-taidot ovat opetuksen väline ja kohde.

 

Formatiivinen arviointi Jatkuvan arvioinnin työkaluja kehitetään ja kokeillaan

 

 

KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMAOSUUS

 

  1. ARVOT

 

Joensuun seudun opetussuunnitelman arvot ovat oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus. Sotkuman koulun huoltajille toteutetussa kyselyssä huoltajat halusivat korostaa Sotkuman koulussa oppimisen osalta: oppimisen ilon löytämistä, elinikäistä oppimista ja elinikäisen oppimisen innon syttymistä. Hyvinvoinnin osalta: rohkaisevaa ja kannustavaa oppimisympäsristöä, tunnetaitojen oppimista ja kiusaamisen vastaista työtä sekä toimivaa ja tasavertaista oppilashuoltoa. Vastuullisuuden osalta: omasta oppimisesta vastuunottamista sekä toisen mielipiteen kunnioittamista sekä oman toiminnan seurausten ymmärtämistä.

 

Polvijärven kuntastrategian arvot otetaan kasvatuksessa myös huomioon: luottamus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Pyritään vahvistamaan oppilaissa kuntastrategiassa mainittuja alakouluikäisille soveltuvia teemoja ja tavoitteita: mm. ekologista ajattelua, viihtyisän elinympäristön säilyttämistä ja myönteisen Polvijärvi-kuvan edistämistä.

 

 

 

  1. TOIMINTAKULTTUURI

 

Toimintakulttuuri

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

-työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

-johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteutumisesta ja arvioinnista

-yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

-pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

-vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuurin perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Toimintakulttuurin kehittämisellä voidaan vaikuttaa keskeisesti oppimisen ilon herättämiseen ja opiskelumotivaation löytämiseen. Opetushenkilökunnan tulisi miettiä, kuinka omalla toiminnalla mahdollistetaan se, että jokainen oppilas saa päivittäin kokea, että

-hän osasi jotain (pätevyyden kokemus)

-hän sai vaikuttaa mitä tehtiin (autonomian kokemus)

-hänestä välitetään (sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemus)

 

2.1. Koulun yleinen toimintakulttuuri

Oppiva yhteisö

-kaikkia yhteisön jäseniä kannustetaan oppimiseen

-yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset

-tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista

-kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksista saadun tiedon hyödyntäminen

-toinen toisiltaan oppiminen: tutkiminen, kokeilu, innostuminen, onnistuminen

-yrittäminen ja virheistä oppiminen

-vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen

-fyysisen aktiivisuuden merkityksen ymmärtäminen, istuvasta elämäntavasta irrottautuminen

-työhön syventymisen, ponnistelun ja työn loppuunsaattamisen arvostaminen 

 

Hyvinvointi ja turvallisen arjen muodostuminen

”Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.”

-järjestyssäännöt

-aikuisten esimerkki

-yhteiset käytänteet, joihin kaikki henkilökuntaan kuuluvat sitoutuvat

-otetaan vastuukysymykset vakavasti

*oppitunnit aloitetaan täsmällisesti

*opettajan vastuu- ja valvontavelvollisuus määräytyvät oppitunnin pituuden mukaan

*huomioidaan erityisesti taide- ja taitoaineiden tunnit

-rohkaiseva ja kannustava oppimisympäristö (”Huomaa hyvä, kehu lapsi päivässä”)

-KiVa-koulu

-erilaisuuden hyväksyminen

 

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

-pyrkimys hyvään yhteistyöhön sekä koulun sisällä että ympäröivien yhteisöjen kanssa

-hyvät käytöstavat

-aikuisten läsnäolo

-kodin ja koulun yhteistyö

-työtapojen valinnan lähtökohtana opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet, oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet

-toiminnallisten ja kokemuksellisten työtapojen sekä eri aistien ja liikkumisen käyttö kaikissa oppiaineissa

-oppilaiden ikäkausien huomioiminen valituissa opetusmenetelmissä

-erilaisten oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen

-draama

-eriyttäminen

- positiivinen pedagogiikka keskiössä

 

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

-oman ja ympäristön kulttuurin, kielten, uskontojen ja katsomuksellisuuden arvostaminen ja hyödyntäminen

-erilaisuuden hyväksyminen

-kielitietoisuus

*jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä

*opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen

*jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

-toimintatavat rakennetaan yhdessä

-oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin

-yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteista

-oppilaskuntatoiminta

-kummitoiminta

-kestävän kehityksen toiminnat

-yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa

 

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

-yhteisön jäsenten samanarvoinen kohtaaminen ja kohtelu

-samanarvoisuus ei tarkoita samanlaisuutta

-perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaaminen kaikille

-yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen

-sukupuolten tasa-arvon edistäminen

-sukupuolitietoinen opetus

*yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja

-valinnaisaineet

 

Vastuu ympäristöstä ja kestävään kehitykseen suuntautuminen

-kestävän elämäntavan välttämättömyys

-koulu ilmentää arjen valinnoilla ja toimilla vastuullista suhtautumista ympäristöön

-raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi

-oppilaat otetaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kestävää arkea

- Kohti kestävää elämäntapaa –toimintaohjelmasta painopisteet lv. 2016 – 17: Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys (ekologinen ja taloudellinen kestävyys) sekä kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy (sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)

2.2. Oppimisympäristöt

-koulun arjessa otetaan huomioon ergonomia ja esteettisyys sekä tilojen viihtyisyys, järjestys ja siisteys

-opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ja luovasti koulun tiloja, lähiympäristöä ja –alueita (Viinijärvi, Saharisen ranta, lähimetsät, luontopolku, Erätorppa, fribeegolfrata, Huhmarisvaara)

-tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä

 

2.3. Laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet otetaan huomioon päivittäisessä opiskelussa ja kaikissa oppiaineissa:

  1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  4. Monilukutaito
  5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  6. Työelämätaidot ja yrittäjyys
  7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

 

2.4. Painopistealueet

Toiminnallisuus opetuksessa

Liikunnallisuus

Formatiivisen arvioinnin kehittäminen

 

Liikkuva koulu

Hankkeen tavoitteena on ottaa koulupäivän liikunnallistaminen pysyväksi osaksi koulun toimintakulttuuria.

Koulupäivään pyritään lisäämään liikuntaa esimerkiksi käyttämällä opetuksessa toiminnallisia opetusmenetelmiä ja –ratkaisuja, kehittämällä toimintaympäristöä liikuntaan aktivoivaksi, osallistamalla oppilaita sekä tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa. 

Hanketta vetää koulussamme Anne Hassinen

LIITE 1 Liikkuva koulun toimintasuunnitelma 2018 - 19 (koulun kotisivulla): https://peda.net/polvijarvi/sotkuman-ala-aste/liikkuva-koulu#nav

 

Kohti kestävää elämäntapaa

Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy

 

 

2.5. Kodin ja koulun yhteistyö

-tavoitteena avoin, aktiivinen ja monipuolinen yhteistyö

-kehittämistiimi (vanhempaintiimi)

-vähintään yksi koko koulun vanhempainilta (syksyllä), mahdolliset luokkakohtaiset vanhempainillat

-Kodin ja koulun päivä

-oppimiskeskustelut

-Wilma ensisijainen tiedotuskanava

-ajantasainen ja ennakoiva tiedottaminen

 

2.6. Toimintakulttuurin kehittäminen

-Huolehditaan, että yhteisesti sovitut käytänteet ovat kaikkien henkilökuntaan kuuluvien tiedossa. Pyritään yhtenäisiin käytäntöihin kaikkien koulun henkilökuntaan kuuluvien kanssa. 

-Tavoitteena on avoin, ajantasainen ja ennakoiva tiedottaminen.

-Kehittämistiimin (vanhempaintiimin) toimintaa pyritään kehittämään entistä aktiivisemmaksi. Tiimin kokousajat tiedotetaan hyvissä ajoin. 

-Oppilaita kannustetaan tekemään entistä enemmän ehdotuksia ja osallistumaan koulun tapahtumien suunnitteluun. Oppilaskuntatoimintaa kehitetään edelleen.

-Oppilaita ohjataan arvostamaan ja kunnioittamaan oppilastovereita ja koulun aikuisia sekä pitämään entistä parempaa huolta välineistään ja vaatteistaan.

 

 

 

  1. MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA MUU EHEYTTÄMINEN

 

  • Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoite on eheyttää opetusta yhdistämällä eri tiedonalojen tietoja ja taitoja mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa otetaan huomioon käsiteltävien asioiden ajankohtaisuus, paikallisuus sekä oppilaiden kiinnostuneisuus. Työskentelyyn käytetään suunnilleen yhtä kouluviikkoa vastaava tuntimäärä.

 

Lukuvuonna 2018 – 19 Sotkuman koulussa monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana on Pikkuyrittäjät.

 

LIITE 2 Monialainen oppimiskokonaisuus (koulun kotisivulla)

https://peda.net/polvijarvi/sotkuman-ala-aste/mo2#nav

 

  • Muu eheyttäminen

Luokat toteuttavat omia pienempimuotoisia projekteja ja oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.

 

 

 

 

  1. VALINNAISAINEIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

 

Uuden opetussuunnitelman mukaan kaikki 4.-6.luokkalaiset valitsevat kaksi valinnaisainetta: taito- ja taideaineet sekä muu valinnainen. Muut valinnaisaineet eivät ole puhtaasti mitään oppiainetta, vaan niissä yhdistellään uudessa opetussuunnitelmassa määriteltyjä sisältöjä oppiainerajat ylittäen.

 

Lukuvuonna 2018 – 2019 muiksi valinnaisiksi valikoitui kolme aihealuetta: Kätevämmin käsillä, Välkkärikoulutus ja TVT-taidot. Näitä pidetään syyslomaan saakka. Myöhemmin on vuorossa taito- ja taideaineiden valinnaiset , joiden ideointi on vielä kesken.

 

LIITE 3 Valinnaisaineet (koulun kotisivulla):

 https://peda.net/polvijarvi/sotkuman-ala-aste/vv32#nav

 

 

 

 

 

  1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

 

5.1. Työrauhan edistäminen

- Järjestyssäännöt (liite 4) https://peda.net/polvijarvi/sotkuman-ala-aste/j#nav

 

- Kiusaamisen vastainen kasvatus (Kiva-koulu-hanke)

- Oppilashuollon keinot

- Erityisopettajan joustava pienryhmäopetus

- Yhteistyö kotien kanssa

- Kasvatuskeskustelut

- Kurinpidolliset keinot

 

5.2 Yhdysluokkaopetus

Sotkuman koulussa on lv. 2018 – 19 kaksi yhdysluokkaa 3-4 ja 5-6. Yhdysluokissa ns. reaaliaineet opetetaan vuorokurssi periaatteella, eli molemmat yhdysluokat opiskelevat esim. 3-4- luokan uskonnossa joka toinen vuosi 3. ja joka toinen vuosi 4. vuoden oppisisällöt. Seudullisesti on linjattu, että kaikissa Joensuun seudullisen opetussuunnitelman piiriin kuuluvissa kouluissa lv. 2017 – 18 opiskellaan parillista vuorokurssia (2, 4. ja 6. oppisisällöt). Seuraavana lukuvuonna paritonta jne.

 

 

 

 

  1. OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA

Oppilaskuntatoiminta: Jokaiselta luokka-asteelta vuosittain valitaan oppilasedustaja oppilaskunnan hallitukseen. Tavoitteena oppilaiden osallistaminen koulun toimintaan. Kokoontuu muutamia kertoja vuoden aikana.

Kehittämis- eli vanhempaintiimi: Tiimissä viisi vanhempaa, yksi opettaja ja koulunjohtaja. Kokoontuu muutamia kertoja vuodessa.

Kerhot: Sotkuman koulussa on liikuntakerho ja musiikkikerho

 

LIITE 5 Kerhot (koulun kotisivulla)

https://peda.net/polvijarvi/sotkuman-ala-aste/koulun-kerhot#nav

 

 

Välitunnit: Perinteinen välituntiaikataulu 15 min (pääsääntöisesti vietetään ulkona).

Päivänavaukset: Omissa luokissa, kerran viikossa yhteinen päivänavaus

Juhlat: Joulujuhla ja lyhyt todistustenjakotilaisuus 1.6.

Retket ja opintokäynnit: Kehittämistiimin kanssa ideoidaan. Kuudesluokkalaiset lähtevät pitemmälle retkelle kuin muut.

Kouluterveydenhoito: Terveydenhoitajan tarkastukset joka luokalla. Terveydenhoitaja paikalla Sotkumassa joka kuukauden toinen keskiviikko. Lääkärintarkastukset 1. ja 5. luokilla.

Psykologi: Tarvittaessa oppilas käy psykologin vastaanotolla yhdessä vanhempien kanssa.

Hammaslääkäri: Tarkastukset ja hoito yksilöllistetysti. Hampaiden puhdistuksen opetusta kaikille oppilaille.

Tapaturmat: Toimitaan ensiavun jälkeen terveyskeskuksen ja kunnan ohjeiden mukaan. Tapaturmista tehdään kirjallinen selvitys koulutoimistoon. Oppilaan sairastuessa kesken päivän ohjataan hänet lepäämään ja vanhempien ohjeiden mukaan joko vanhemmat hakevat lapsen kotiin tai hänet saatetaan seuraavaan lähtevään koulukyytiin.

Kouluruokailu: Toimii porrastetusti. Välipalan voi ottaa kotoa pitkinä päivinä ja nauttia sen klo 13:n välitunnilla.

 

LIITE 6 Ruokalista (koulun kotisivulla)

https://peda.net/polvijarvi/sotkuman-ala-aste/ruokalista2#nav

 

Sosiaalitoimi ja koulukuraattoripalvelut: Kuraattorin työaika puoli päivää viikossa Sotkumassa. Muuta yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa tarvittaessa.

Lastensuojelu ja poliisi: Yhteistyötä tarvittaessa.

Koulukuljetus: Jukka Saastamoisen taksit

Muut yhteistyötahot: Seurakunnat, Sotkuman Lapset ry, nuorisotoimi, kirjasto, vapaa-aikatoimi

 

LITE 7 Polvijärven kulttuuripolku (koulun kotisivulla):

https://peda.net/polvijarvi/sotkuman-ala-aste/kulttuurin-virtaa#nav

 

Muut lakisääteiset ohjelmat ja suunnitelmat: Kuntastrategia, hyvinvointikertomus, lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, opiskeluhuollon suunnitelma, kulttuuripolku, aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, lastensuojelulain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma, Polvijärven kunnan kotouttamissuunnitelma, Kohti kestävää elämäntapaa -toimintaohjelma

 

 

 

  1. ARVIOINTI

 

7.1. Oppilasarviointi

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi perustuu kaikkien osa-alueiden monipuoliseen havainnointiin ja dokumentointiin. Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Käyttäytymisen arvioinnin perustana ovat arvot, kasvatustavoitteet, toimintakulttuuri ja järjestyssäännöt. Seudulliset käyttäytymisen tavoitteet perustuvat valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin. Sotkuman koulun painotetuiksi tavoitteiksi huoltajat nostivat vanhempainillassa (20.4.2016) seuraavat seikat: sääntöjen ja käytöstapojen noudattaminen, ystävällisyys, erilaisuuden hyväksyminen, itsensä ja toisten arvostaminen sekä kannustaminen. Lisäksi vanhemmat mainitsivat sen, minkä uusi opetussuunnitelmakin tuo esille, että lapsen temperamentti ei saa vaikuttaa käyttäytymisestä annettavaan arvosanaan.

 

LIITE 8 Koulun arviointisuunnitelma (koulun kotisivulla)

 

7.2. Koulun toiminnan arviointi

Koulu arvioi opetussuunnitelman mukaista toimintaansa itsearvioinneilla aina parittoman vuoden keväällä. Tulokset käsitellään lautakunnassa.

 

Perheiden tyytyväisyyttä koulunkäyntiin kysellään kaikkien vuosiluokkien perheiltä parillisen vuoden keväällä. Tulokset käsitellään lautakunnassa.

 

Lukuvuoden kuluessa koulu kommentoi tarpeellisiksi katsomistaan opetussuunnitelman muutoksista suoraan tähän asiakirjaan. Mahdolliset muutokset lautakunta hyväksyy vuosittain.

 

 

  1. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKEEN LIITTYVÄT ASIAT

Polvijärven kunnassa kolmiportaisen tuen järjestäminen perustuu valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä Joensuun seudun opetussuunnitelmaan.

 

Yleistä koulunkäynnin tuesta

  • Oppilaan oppimisen ohjaus kuuluu jokaiselle opettajalle (esi-, luokan-, aineen-, erityisopettaja)
  • Ohjaus koskee kaikkia oppimisympäristöjä, -tilanteita ja oppiaineita
  • Oppilaan vahvuuksien sekä tuen tarpeiden arviointi tapahtuu jatkuvan arvioinnin periaatteella koulun arjessa (oppilaan havainnointi erilaisissa oppimisympäristöissä ja erilaisilla oppimistuokioilla)

 

Kolmiportaisen tuen järjestäminen

  • Omassa opetusryhmässä voidaan antaa yleistä, tehostettua ja erityistä tukea
  • Tuen taso, määrä ja muodot määritellään tarkemmin pedagogisissa asiakirjoissa
  • Tuen sopivuutta arvioidaan jatkuvan arvioinnin perusteella
    • Tuen tarpeiden arvioinnissa käytetään tarvittaessa apuna seudullista suositusta oppilaiden testaamisesta
    • Tukimuotojen sopivuuden ja riittävyyden arvioinnissa käytetään hyväksi seudullista tukitoimien liitettä
  • Pienryhmäopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti erityisen tuen oppilaille
    • Resurssien salliessa pienryhmäopetusta voidaan antaa myös tehostetun tuen oppilaille
  • Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetusryhmä, opetusmuoto ja tukitoimet määritellään tapauskohtaisesti erityisen tuen päätöksessä sekä pedagogisissa asiakirjoissa

 

Tukiopetus

  • Tukiopetusta järjestetään oppilaalle tarpeen mukaan kaikilla tuen tasoilla
    • Opettaja voi ohjata oppilaan tukiopetukseen
    • Huoltaja tai oppilas voi pyytää myös itse tukiopetusta

 

  • Tukiopetusta voi antaa luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja

 

Osa-aikainen erityisopetus

  • Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille tarpeen mukaan kaikilla tuen tasoilla.

 

Koulunkäynninohjaajapalvelut

  • Koulunkäynninohjaajan palvelut on suunnattu erityisesti alkuopetukseen sekä erityisen tuen oppilaille
  • Huoltaja voi hakea oppilaalle avustaja-/ohjaajapalvelua lähettämällä koulutoimeen tätä koskevan hakemuksen tarvittavine liitteineen
    • Opetuksen järjestäjä päättää palvelun myöntämisestä

 

Apuvälineet

  • Huoltaja voi hakea oppilaalle koulunkäyntiin liittyvää apuvälinettä (esim. kommunikoinnin tukivälineeksi tarkoitettu tablet-laite) lähettämällä koulutoimeen tätä koskevan hakemuksen tarvittavine liitteineen
    • Opetuksen järjestäjä päättää apuvälineiden myöntämisestä
    • Apuvälineet kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin
  • Liikkumiseen, pukemiseen ja ruokailuun liittyvät apuvälineet oppilas saa pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimen tukitoimien ilman koulutoimeen lähetettyä hakemusta
    • Apuvälineet kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin

Terapiapalvelut

  • Oppilaan saamat terapiat pyritään järjestämään pääsääntöisesti koulupäivän ulkopuolella
  • Päävastuu terapioiden järjestämiseen liittyvistä asioista on huoltajalla sekä sote-palveluilla
  • Mikäli oppilas on terapiassa koulupäivän aikana, tulee siitä tehdä erillinen hallinnollinen päätös (Perusopetuslaki 18§, Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä) mm. vastuukysymysten selventämiseksi ja opetuksen järjestämisestä tiettyjen oppituntien aikana

 

 

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa

  • Koulunkäynnin haasteista tiedotetaan oppilasta ja huoltajaa säännöllisesti
  • Tuen tarvetta, tuen tasoa ja tukimuotoja arvioidaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa
  • Pedagogisten asiakirjojen laadinnassa konsultoidaan ja kuullaan oppilasta ja huoltajaa

 

Lukuun 8 liittyvät seuraavat asiakirjat:

Kolmiportaisen tuen prosessi

Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt

Pedagogisten asiakirjojen allekirjoitus ja arkistointi

Suositus testauskäytänteiksi

Pedagogisten tukitoimien arviointilomake

 

 

 

  1. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO

Polvijärven oppilas- ja opiskelijahuolto kuvataan erillisessä Polvijärven oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmassa. Suunnitelma löytyy kunnan peda.net –sivulta. Lääkehoitosuunnitelma on sen liitteenä. Lv. 2018 – 19 koulussa on yksi oppilas, joka tarvitsee päivittäisiä hoitotoimenpiteitä. Koulunkäynninohjaajat huolehtivat niistä siten, että toinen tekee hoitotoimenpiteet ensisijaisesti ja toinen toimii varahoitajana.

LIITE 9 Polvijärven ohjaussuunnitelma (koulun kotisivuilla)

 

  1. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

 

  • Polvijärvellä on toistaiseksi vain yksittäisiä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia maahanmuuttajia esi- ja perusopetuksen piirissä.
  • Eri kieli- tai kulttuuriryhmään kuuluvan oppilaan koulupaikka päätetään tapauskohtaisesti, koska kunnassa ei toistaiseksi ole erillistä valmistavan opetussuunnitelman esiopetuksen tai perusopetuksen ryhmää.
  • Oppilaalle pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään valmistavaa opetusta joko yleisopetuksen ryhmässä tai joustavassa pienryhmätoiminnassa.
  • Vaihtoehtoisesti oppilas opiskelee oman joko oman ikänsä mukaisen vuosiluokan tai alemman vuosiluokan mukaisesti
  • Oppilaan suomen kielen taso arvioidaan ja päätetään opiskeleeko oppilas suomen kieli ja kirjallisuus -oppiainetta vai suomi vieraana kielenä ja kirjallisuus -oppiainetta
    • kielitaidon tason määrittelyssä käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä
    • kielitaidon tason määrittelyssä erotetaan ns. arkikielen osaamisen taso (vapaa keskustelu arkipäivän tilanteissa) sekä ns. akateemisen kielitaidon taso (oppiaineiden sisältöihin yms. liittyvä kielitaito)
  • Oppilaan muun tuen tarve arvioidaan ja päätetään mahdollinen tuen taso ja tukimuodot kolmiportaisen tuen ja oppilashuollon yleisten käytänteiden mukaisesti
    • puutteellinen kielitaito otetaan huomioon tuen tarpeiden arvioinnissa ja tukitoimien määrittelyssä
  • Monikieliseen oppilaan opetuksen tukena voidaan käyttää oppilaan äidinkieltä tai muuta osaamaa kieltä
  • Monikielistä oppilasta rohkaistaan käyttämään äidinkieltään eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa
  • Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan oppilaan taustakulttuurin tietoja ja perinteitä
  • Oppilaalla on mahdollisuus saada oman äidinkielen opetusta lähikunnissa
    • Oman äidinkielen opetukseen osallistuminen edellyttää sitä, että kyseistä kieltä opetetaan kunnassa
    • Oman äidinkielen opetukseen edellyttää sitä, että kyseinen kunta ottaa lisäoppilaan toisesta kunnasta
    • Oman äidinkielen opetukseen edellyttää sitä, että huoltaja huolehtii oman äidinkielen tunneille kuljettamisesta sekä muista oman äidinkielen opetukseen liittyvistä järjestelyistä
  • Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään Polvijärven kunnan kotouttamisohjelmaa 2016-2019