Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen.

5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Kehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa ja kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan lapsen tuen tarve ja järjestetään tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä[1]. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista ja monimuotoistumista. Varhaiskasvatusta toteutetaan inkluusion periaatteiden mukaisesti.

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet. Kehityksen ja oppimisen tuki rakentuu lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään sekä ryhmän jäsenenä. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.

Lapsen tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö lapsen, huoltajan, lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan sekä varhaiskasvatuksen muun henkilöstön kanssa on tärkeää. Tuen tarpeen havainnointi ja tuen antaminen kuuluvat koko henkilöstölle heidän koulutuksensa, työnkuviensa ja vastuidensa mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu tarpeen mukaan lapsen tuen suunnitteluun ja arviointiin.

Lapsen tarvitsema tuki kirjataan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan[2]. Siihen kirjataan lapsen kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvät vastuut ja työnjako, tukitoimenpiteet sekä niiden toteuttamistapa ja arviointi.

Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Tuki annetaan ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä[3].

Tukea voidaan antaa myös muussa varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muussa varhaiskasvatuksessa voidaan käyttää erityislastentarhanopettajan konsultaatiota lapsen tuen järjestämisessä[4]. Yhteistyössä huoltajien kanssa voidaan myös sopia, että lapsi siirtyy päiväkotiin säännölliseen varhaiskasvatukseen saadakseen tarvitsemaansa tukea.

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Pirkkalassa tukea tarvitsevat lapset ovat pääasiassa päiväkodeissa. Kuntatason koordinoinnilla varmistetaan tuen tasa-arvoinen toteutuminen koko Pirkkalan kunnan alueella, palvelun tuottajasta riippumatta.

Mikäli hakuvaiheessa ilmenee, että lapsella on tuen tarve, pyydetään huoltajia ottamaan yhteyttä varhaiskasvatuksen tuen koordinaattoriin. Sijoittelusta vastaavan aluepäällikön ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa yhteistyössä pohditaan lapsen tuen ja perheen kannalta sopivin varhaiskasvatuspaikka.

5.2 Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana

Varhaiskasvatus järjestetään yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa[5]. Huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu erityisesti, kun lapsella on tuen tarvetta. Lapsi voi saada tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta, kuten lastenneuvolasta, kasvatus- ja perheneuvolasta tai vammaispalveluista. On tärkeää, että paikalliset lasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen järjestämisessä.

Huoltajan kanssa keskustellaan tuen saamisen mahdollisuudesta ja tuen keskeisistä periaatteista. Hänen kanssaan sovitaan lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. Lapsi osallistuu yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa sopivalla tavalla.

Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Huoltajalle annetaan tietoa lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta[6]. Lapsen tuen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun kaikki osapuolet osallistuvat yhteistyöhön. Varhaiskasvatuksessa lapsi saa tarvitsemaansa kehityksen ja oppimisen tukea etunsa mukaisesti, vaikka huoltajat eivät sitoutuisikaan yhteistyöhön.

Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee sopia lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista[7]. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa tietojen antoa ja salassapitoa koskevia säännöksiä[8].

Varhaiskasvatusta järjestetään myös erikoissairaanhoidon piirissä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun laitoksen keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuus lapsen kunnon ja jaksamisen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilymiseen.

Vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset voivat tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta[9]. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä ja toteuttamisen vaihtoehdoista määrätään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa[10].

Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana

Mikäli perhe on jo kunnan varhaiskasvatuksen palveluissa ja huoltajilla on huolta lapsen kasvun kehityksen, oppimisen tai perhetilanteen muutoksen vuoksi, huoltajan tulisi ottaa asia puheeksi mahdollisimman pian lapsen ryhmän henkilöstön kanssa. Jos henkilöstöltä nousee lapsesta huoli, ottaa hän sen aina puheeksi huoltajan kanssa. Lapsen tuen tarvetta pohditaan yhdessä huoltajien kanssa ja yhteistyötä tiivistetään heidän kanssaan. On tärkeää, että heillä on tunne kuulluksi tulemisesta ja että he aina tarvittaessa voivat kysyä epäselvistä tai mietityttävistä asioista. Huoltajien kanssa sovitaan myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan mukana olosta yhteistyössä. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön apuna tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hän havainnoi tarvittaessa omalta osaltaan lasta ja osallistuu yhteiseen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma -keskusteluun vanhempien kanssa. Siinä sovitaan, kuinka huoltajat ja henkilöstö yhdessä vahvistavat lapsen tukea kokonaisvaltaisesti huomioiden myös oppimisympäristön. Tarvittaessa hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijalausunto, ellei sellaista jo ole.

Opetuksen hallinto ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat kartoittavat esiopetukseen siirtyvien lasten tuen tarpeet esiopetusta edeltävän vuoden aikana. Lisäksi käydään tiedonsiirtopalaveri yhdessä huoltajien, lapsen kanssa toimivien yhteistyötahojen, ryhmän kasvattajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiopetuksen edustajan kanssa.

Tampereen kaupunkiseudun kunnasta toiseen muuttavan lapsen kohdalla varmistetaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen ja lapsen hyvinvoinnin kannalta oleellisen tiedon siirtäminen. Tiedon siirtämisestä vastaa lähettävä yksikkö. Sama käytäntö koskee yksityiseltä palvelun tuottajalta kunnan toimintaan siirtyvän lapsen tuen järjestämistä.

Pirkkalan sisällä varhaiskasvatusyksikköä muuttavan tukea tarvitsevan lapsen tiedot siirtyvät varhaiskasvatuksen erityisopettajan välityksellä uuteen yksikköön.

Varhaiskasvatuksen verkosto (VAVE)-tiimi on Pirkkalan kunnan tuen monialaisen yhteistyön muoto, jossa ovat mukana Pirkkalan lastenneuvolan terveydenhoitajat ja perhetyöntekijä, puheterapeutit, terveyskeskuspsykologi, perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, esiopetuksen edustaja, fysioterapeutti ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Tiimissä luodaan ja ylläpidetään yhteisiä tukeen liittyviä toimintalinjoja huoltajayhteistyön ja ammatillisen yhteistyön näkökulmasta eri hallintokuntien välillä.

5.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on hyvä perusta lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksia ehkäistään ennalta pedagogisilla järjestelyillä ja erilaisilla työtavoilla. Näihin kuuluvat muun muassa suunnitelmallinen toiminnan eriyttäminen, ryhmien joustava muuntelu ja oppimisympäristöjen muokkaaminen. Selkeä päiväjärjestys ja päivittäisten toimintojen rytmittäminen tukevat kaikkia lapsia.

Lapsen tuen tarve voi olla lyhytaikaista ja vähäistä. Silloin voi riittää yksittäinen tuen muoto tai järjestelyt, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Osa lapsista tarvitsee enemmän ja säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tuen muotoja toisiaan täydentävinä.

Varhaiskasvatuksessa lapselle voidaan antaa tukea monin tavoin. Varhaiskasvatuksen työtapoja ja oppimisympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä. Pedagogisia järjestelyjä ovat esimerkiksi erityislastentarhanopettajan[11] konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainen ohjaaminen, tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä erityisten apuvälineiden sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Lapsen tukeen voi myös kuulua viittomien ja kuvien käyttö tai muu kielen ja kommunikoinnin tukeminen. Rakenteellisia järjestelyjä ovat muun muassa ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut. Hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio.

Kun tuen tarve johtuu lapsen vaikeasta vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymästä tai sosioemotionaaliseen kehitykseen liittyvästä tuen tarpeesta, tarvitsee lapsi yleensä kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä tukea. Tällöin lapsella on usealla kehityksen osa-alueella haasteita tai jollakin alueella erittäin suuri tuen tarve. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vertaisryhmässä edellyttää suunnitelmallisuutta, erityisosaamista sekä mahdollisesti erilaisia järjestelyjä tai apuvälineitä. Lapsi tarvitsee apua ryhmässä toimimiseen, toiminnallista eriyttämistä sekä aikaa perustaitojen harjoitteluun. Tällöin tuki voi edellyttää henkilöstön erityispedagogisen tai sairaanhoidollisen osaamisen vahvistamista tai monialaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa.

Kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää jatkuvaa havainnointia, dokumentointia ja arviointia lapsen tuen tarpeista ja toimenpiteiden vaikutuksista ja riittävyydestä. Ensimmäiseksi tarkastellaan käytössä olevia toimintatapoja ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnin ja sen pohjalta tapahtuvan tuen suunnittelun on hyvä perustua riittävän monialaiseen asiantuntemukseen.

Tuen toteuttaminen

Pirkkalassa varhaiskasvatuksessa toteutetaan inkluusioperiaatetta. Sen mukaan tuki järjestetään siihen ryhmään, jossa lapsi on (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin kerhotoiminta sekä palvelusetelillä tuotetut palvelut). Lapsiryhmien muodostaminen tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa.

Tuki rakentuu aina lapsen yksilöllisen tuen tarpeen mukaisesti kaikkia erilaisia pedagogisia, rakenteellisia ja hyvinvointia tukevia tukimuotoja hyödyntäen. Yhtenä pedagogisen tuen muotona käytetään kuvia ja tukiviittomia. Rakenteellisia tuen muotoja ovat ryhmäkoon pienentäminen ja ryhmäkohtainen avustaja, joiden jakautumista koordinoi varhaiskasvatuksen erityisopettajien-tiimi. Rakenteelliset resurssit toteutuvat varhaiskasvatuspäällikön päätöksellä ja niiden käyttöä arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Varhaiskasvatuksessa tarvittavat apuvälineet ovat lähtökohtaisesti aina lapsen henkilökohtaisia ja ne toimitetaan yksiköihin perheen välityksellä. Joissakin yksiköissä on yleisimmin käytettäviä apuvälineitä, kuten pukemispenkkejä. Hyvinvointia tukevana järjestelynä on esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalveluiden kesken sovittu pidettäväksi aloituspalaveri, mikäli perhe on lapsen kasvun ja kehityksen tuen vuoksi sosiaalipalveluiden asiakkaana ja lapsi on tulossa varhaiskasvatuksen piiriin. Tarvittaessa käytetään tulkkauspalvelua. Mikäli huoltajat tai henkilöstö kokee tarvitsevansa tulkkauspalvelua, tilaa ryhmän henkilöstö ko. palvelun.

5.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana

Lapsen tarvitsema tuki, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen laadinnasta ja arvioinnista vastaa lastentarhanopettaja ja/tai erityislastentarhanopettaja yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa. Huoltajan ja lapsen osallisuutta suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa tuetaan. Lapsen mielipide selvitetään ja huomioidaan suunnitelmaa laadittaessa ja sitä arvioitaessa (luku 1.3).

Tuen toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Annetun tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti, ja suunnitelmaa tulee muuttaa tarpeen mukaan. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen tulee kirjata ja tavoitteita muuttaa uutta tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet. Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa esiopetuksen. Esiopetukseen osallistuvan lapsen kasvun ja oppimisen tuesta määrätään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.

Kun lapsi saa kehitykseensä ja oppimiseensa tukea, hänen varhaiskasvatussuunnitelmaansa tulee kirjata luvussa 1.3 kuvatun lisäksi seuraavat asiat:

Pedagogiset ja rakenteelliset ratkaisut

• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
• henkilöstön mitoitukseen ja ryhmärakenteeseen liittyvät ratkaisut
• lapsen tukeen liittyvät ratkaisut esimerkiksi, toiminnan eriyttäminen, lapsikohtainen ohjaaminen, pienryhmätoiminta tai viittomien ja kuvien käyttö
• tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä apuvälineiden käyttö

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa
• lapsen tuen toteuttamisen vastuut
• erityisasiantuntijoiden, kuten erityislastentarhanopettajan palvelujen käyttö
• sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio
• mahdollisten kuljetusten järjestelyt ja vastuut

Tuen seuranta ja arviointi

• tavoitteiden toteutumisen seuranta
• tukitoimien vaikutusten arviointi sekä arviointiajankohdat

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan kahden kuukauden kuluessa lapsen tuen tarpeen ilmennyttyä tai tukea tarvitsevan lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Pirkkalassa vasu-lomake on sama kaikille lapsille, sisältäen myös lapsen osallisuuden ja tuen osuuden. Mikäli mukana on varhaiskasvatuksen ulkopuolisia tahoja, käytetään suunnitelmasta nimitystä verkostovasu. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on vastuussa verkostovasun koolle kutsumisesta ja mukaan kutsutaan myös perheen kanssa työskentelevä terveydenhoitaja. Lastenneuvolan kanssa sovitaan yhteistyöstä tuen suunnittelussa ja seurannassa. Kaikista osallistujista keskustellaan etukäteen huoltajien kanssa ja huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta ottaa tarvittaessa mukaan tukihenkilö. Tuen suunnittelussa ovat mukana lapsen kanssa työskentelevät tahot.

Lapsen kehityksen ja oppimisen tuen suunnitelmaa tehtäessä keskitytään opeteltavien taitojen ja sitä tukevien menetelmien suunnitteluun. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia, arvioitavissa ja pohjautua lapsen vahvuuksiin. Lapsiryhmän henkilökunta seuraa, arvioi ja dokumentoi lapsen tuen tarvetta jatkuvasti arjessa yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan, lapsen ja huoltajien kanssa. Laadinnan jälkeen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arvioidaan vähintään puolen vuoden kuluttua ja jatkossa kahdesti vuodessa yhdessä huoltajien kanssa. Monialainen arviointi toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa ja arvioida sekä tavoitteita päivittää tarpeen mukaan myös useammin huoltajien, ryhmän henkilöstön ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan yhteisellä suostumuksella, mikäli lapsen tarve niin vaatii.

[1] Varhaiskasvatuslaki 2 a § 7. kohta

[2] Varhaiskasvatuslaki 7 a §

[3] Varhaiskasvatuslaki 3 § 2 mom. (698/1982)

[4] Varhaiskasvatuslaki 4 a §

[5] Varhaiskasvatuslaki 2 a § 1. ja 10. kohta

[6] Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11, 14-17 §

[7] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi

siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 11 e §, perustelut s. 22-23

[8] Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11, 14-17 §

[9] Perusopetuslaki 25 § 2 mom.

[10] Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 5.5 Erityinen tuki

[11] Varhaiskasvatuslaki 4 a §