4.4 Opiskeluhuolto

Paikalliset kirjaukset

PIELAVEDEN LUKION OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA 2016


1.
Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskeluhuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskeluhuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville.

Pielaveden lukion opiskeluhuolto toteutetaan monialaisessa yhteistyössä koulun henkilökunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kesken. Yhteistyökumppaneita voivat olla mm. vapaa-aika ja nuorisotoimen ohjaajat, etsivä nuorisotyö, eri järjestöt sekä sosiaali- ja terveystoimi. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluina Pielaveden lukiossa on opiskeluterveydenhuollon palvelut (kouluterveydenhoitajan ja lääkärin palvelut), sekä koulukuraattorin palvelut. Tarvittaessa koulupsykologin palveluita on saatavilla ostopalveluna.

Oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa Nilakan kuntien yhteinen oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano muodostuu Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon paikallisten oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoiden keskuudesta valituista henkilöistä siten, että kokoonpano on vaihtuva, mutta monialaisuus turvattu.


2.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Pielaveden lukion monialaisen (yhteisöllisen) opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013, 14§) mukaista monialaista oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää kutsutaan paikallisesti ja jäljempänä tässä suunnitelmassa yhteisölliseksi opiskeluhuoltoryhmäksi. Ryhmä huolehtii Pielaveden lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskeluhuoltoryhmässä ovat rehtori (opiskeluhuoltoryhmän puheenjohtaja), vararehtori (varapuheenjohtaja), opinto-ohjaaja, ikäluokkaohjaajat, oppilaskunnan edustaja (oppilaskunnan hallituksen keskuudestaan nimeämä henkilö ja hänen varahenkilönsä), oppilaskunnan ohjaava opettaja, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Lisäksi yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisiin osallistuu tarvittaessa myös sosiaalitoimen tai muiden yhteistyötahojen edustajia. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja.

Pielaveden lukion opiskeluhuoltoryhmän käytännöt ja tavoitteet:

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran jakson aikana (eli vähintään viisi kertaa lukuvuodessa). Ryhmän kutsuu koolle puheenjohtaja ja kokouksista kirjoitetaan muistiot. Tavoitteena on kouluyhteisön psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen, oppimisen seuraamisen ja edistämisen tukeminen sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen. Yhteisöllisen opiskeluhuollon painopistealueita ovat nuorten osallisuuden tukeminen ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tukeminen. Nuorten osallisuuden vahvistamiseksi oppilaskunnan edustus yhteisöllisen opiskeluhuollon kokoontumisissa on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi ajantasainen tiedottaminen koulun tapahtumista ja käytänteistä on tärkeää nuorten osallisuuden ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tukemiseksi. Nuorten osallisuutta pyritään tukemaan myös oppilaskunnan toteuttamien hyvinvointiin ja viihtyvyyteen liittyvien kyselyiden tuloksia analysoimalla ja suunnittelemalla tapoja kehittää ao. osa-alueita nuorten toiveet huomioon ottaen.

Opiskeluhuoltoryhmä arvioi ja tarvittaessa päivittää suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelman, jossa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä käsittelee mm.:

- toimenpiteitä ja suunnitelmia opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi

- yhteistyötä ja toimenpiteitä opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi (oppilaskunnan rooli on tässä merkittävä) ja ikäluokkien ryhmäyttämiseksi - yhteistyötä ja toimenpiteitä huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, mm. vanhempainillat, yhteydenpidot vanhempien ja opiskelijoiden kanssa - yhteistyötä tehdään tarvittaessa nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa - terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välistä yhteistyötä tehdään tarvittaessa - opiskeluun osallistumisen seurantaa yleisellä tasolla, poissaolojen ehkäisemistä ja niihin puuttumista - esteetöntä opiskeluympäristöä (talosta puuttuu hissi), tapaturmien ehkäisemistä, ensiavun järjestämistä ja hoitoonohjausta oppilaitoksessa - päihteiden käytön ehkäisemistä ja käyttöön puuttumista - yhteistyötä ja käytänteitä oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa - suunnitelman opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä - toiminnan äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja ovat lukiollamme mm.:

- vanhempainillat - wilma - virallinen tiedottaminen koulun pedanet-sivuilla, epävirallinen halukkaille liittyneille FB Pielaveden Lukion Preppi-sivulla - ikäluokkaohjaajien omien ryhmiensä tiedottaminen - ryhmänohjaajien haastattelut 1-2 kertaa lukuvuodessa ja tarpeen mukaan - opinto-ohjaan haastattelut 1-2 kertaa lukuvuodessa ja tarpeen mukaan - ryhmäyttämistuokiot heti lukuvuoden alkuun - opiskelijakunnanhallituksen toiminta - tutor-toiminnan kehittäminen (LOPS 2016) - sosiaali- ja terveyspalvelut - maksuton kouluruoka - siistit ja asianmukaiset tilat - koko koulun yhteiset tilaisuudet, mm. juhlat, muistamiset, vierailut, opintopäivät, syystapahtuma, wanhojen tanssit, penkkarit

- koulun kansainvälisyys- ja yrittäjyyshankkeet - myönteinen opiskeluilmapiiri

- tulevaisuuden tavoitteena on edelleen kehittää yhteisöllistä opiskelukulttuuria


a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä:

Pielaveden lukiossa voimassa olevassa turvallisuussuunnitelmassa on ohjeita eo. tilanteiden varalle. Lukiossa huomioidaan sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Keskeisimmät opiskelijoiden vuorovaikutussuhteet tapahtuvat välitunneilla ja tuntitilanteissa sekä vapaa-ajalla. Opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet tapahtuvat pääasiassa Opinportissa pitkin päivää.

Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää seurataan aktiivisesti päivittäisessä toiminnassa. Esiintyviin tilanteisiin pyritään puuttumaan välittömästi, (ikäluokkaohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, rehtori ja opettajat sekä muu henkilöstö), keskusteluilla ja tarvittaessa ohjaamalla asianosaiset eteenpäin. Eo. tilanteiden ehkäisemisessä pyritään aitoon vuorovaikutukseen oppilaskunnan ja henkilöstön kesken.

Edellä mainittujen asioiden käsittely suoritetaan yhteisötasolla OHR:ssä, ryhmätasolla ikäluokkaohjaajan, opinto-ohjaajan ja kuraattorin johtamana kunkin ikäluokan kanssa. Yksilötasolla pyritään käsittelemään asiat yksilöllisen opiskeluhuollon tai pienryhmä keskusteluiden kautta.

Yksilöllistä tukea, tarvittavaa hoito a ja muita tarvittavia toimenpiteitä tarjotaan sekä teontekijälle sekä kohteena olevalle osapuolelle tarpeen mukaan. Jälkiseurannasta sovitaan OHR:ssä ja tilanteesta raportoidaan kunnan väkivalta ja vaaratilanteiden ohjeiden mukaan.

Kun kyseessä on alle 18-vuotias opiskelija otetaan yhteyttä huoltajiin, kun on ensin keskusteltu opiskelijan kanssa asiasta ja päästy yhteisymmärrykseen yhteyden otosta. Mikäli tilanne vaatii ollaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa.

Suunnitelmaa käydään läpi henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa. Suunnitelmasta tiedotetaan yhteistyötahoja ja lisäksi se laitetaan esille koulun verkkosivuille. Suunnitelmaa päivitetään, seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Äkillisistä kriiseistä, uhka- ja vaaratilanteista on ohjeistus pelastus- ja turvallisuussuunnitelmassa, jotka on laadittu yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. [(Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja2 §)].

Suunnitelmassa kuvataan:

- kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,

- johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,

- sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet,

- psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,

- suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille,

- toimintavalmiuksien harjoittelu sekä

- suunnitelman arviointi ja päivittäminen

Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.


3.
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kokonaisuus tarkoittaa yksittäisen opiskelijan asiassa tarjottavaa opiskeluhuollollista tukea. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluina Pielaveden lukiossa on opiskeluterveydenhuollon palvelut (kouluterveydenhoitajan ja lääkärin palvelut), sekä koulukuraattorin palvelut. Tarvittaessa koulupsykologin palveluita on saatavilla ostopalveluna. Lisäksi yksilökohtaista opiskeluhuoltoa on yksittäisen opiskelijan tueksi kasattava monialainen asiantuntijaryhmä, jonka kokoontuminen perustuu opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumukseen.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti harkinnan mukaan ja kokoajana on se, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Käytössä on huolilomake, joka tulee täyttää sen henkilön, jolle huoli opiskelijan tilanteesta herää. Viime kädessä asianosainen opiskelija ja/tai hänen huoltajansa saavat itse päättää, keitä ammattilaisia asian käsittelyyn osallistuu. Ryhmä voi koostua mm. seuraavista työntekijöistä: terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, opinto-ohjaaja, ikäluokkaohjaaja tai muu keskeinen opettaja. Myös rehtori voi olla jäsen, mutta hänellä on tietojen suhteen hyväksikäyttökielto. Ryhmän kokoonpano vaihtelee opiskelijan ja/tai hänen huoltajansa kirjallisen suostumuksen perusteella. Ryhmän koollekutsuja vastaa, että asian käsittely kirjataan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskeluhuoltorekisterissä.

Monialaisen asiantuntijaryhmän keskeisin tarkoitus on huomioida opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen kokonaisvaltaisesti ja eri ammattilaisten asiantuntijuutta hyödyntäen. Jos opiskelijan opiskelussa, vapaa-ajalla tai elämän hallinnassa ilmenee ongelmia, niitä seurataan sekä tarvittaessa järjestetään yksilöllisiä tukitoimia opiskelijalle. Monialainen asiantuntijaryhmä voidaan kasata esimerkiksi silloin, kun ryhmänohjaajalla tai muulla koulun toimijalla herää huoli opiskelijan poissaoloista tai kaverisuhteista. Varhaisella puuttumisella ennalta ehkäistään vaikeuksien pahenemista ja viimekädessä nuorten syrjäytymistä. Monialaisessa asiantuntijaryhmässä tehdään suunnitelma sovituista tukitoimenpiteistä opiskelijan tilanteen edistämiseksi. Opiskeluhuollollinen tuki, josta monialaisessa asiantuntijaryhmässä sovitaan, voi olla esim. sovitut tukikäynnit terveydenhoitajan tai kuraattorin luona tai vaikkapa opiskelijan ohjaaminen koulupsykologin tutkimuksiin.

Opiskeluhuoltokertomus laaditaan opiskelijan yksilökohtaisessa opiskeluhuollon palaverissa, jossa koollekutsuja laatii kertomuksen. Sitä säilytetään a) paperiversiona lukion kassakaapissa sinetöidyssä kirjekuoressa, jonka päällä on nimetty asianosaiset henkilöt, jotka voivat tutustua myös myöhemmin asiakirjaan, b) mahdollista sähköistä versiota säilytetään erikseen annettavien ohjeiden mukaan.

Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa:

- yhteistyötä tehdään tarvittaessa sovittujen henkilöiden kesken oppilaitoksen sisällä. Tästä raportoidaan opiskelijan kanssa sovitulla tavalla. Ohjausryhmä voi tehdä omia esityksiä mm. tarvittavien korvausten maksamiseksi osallisille työntekijöille. - Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut järjestää Kysteri kouluterveydenhoitajan välityksellä, joka myös ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Hakeutumisessa opiskeluterveydenhoitoon opinto-ohjaaja, ikäluokkaohjaajat, kuraattori, psykologi ja rehtorit ovat keskeisessä ohjausroolissa. - Tarvittavaa yhteistyötä tehdään oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) lukion opiskeluhuoltoryhmän ohjeiden ja päätösten mukaan. Myös yksilökohtaisessa opiskeluhuollon palaverissa ilmenneiden tarpeiden mukaan tehdään yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon lähtökohtana on varhainen puuttuminen.

4.
Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osan tarkempi toimintamalli liitetään opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman liitteessä määritellään mm.

  • kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa huomioimalla oppilaitoksessa olevat alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat

  • opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa

  • eri hallintokuntien välinen yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin

  • oppilaitoksen suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö sekä erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Lukion rehtori yhteistyössä lukion opiskeluhuoltoryhmän kanssa vastaa suunnitelman toteutumisesta ja toteutumisen seurannasta. Ryhmä päättää suunnitelman päivityksestä ja aikatauluista. Ryhmän työn tueksi voidaan teettää kyselyitä opiskelijoille, huoltajille ja henkilökunnalle. Työn tuloksista ja päivityksistä tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille, henkilökunnalle ja keskeisille yhteistyökumppaneille.

Liitteet:

LIITE OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAAN: TARKEMPI TOIMINTAMALLI

4.4 Opiskeluhuolto

Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitettä opiskeluhuolto.

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 2 ja 3 §.]

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti oppilaitoksen sijaintikunta. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio koulutuksen järjestäjänä voi päättää järjestää näitä palveluja kokonaan tai osittain omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja opiskelijaa ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3, 9 (muutettu lailla 1409/2014) ja 11 §.]

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuollossa huolehditaan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua opiskeluhuollon suunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 4 §, lukiolaki 629/1998, 27 § (1268/2013).]

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä