4.2 Ohjaus

Paikalliset kirjaukset

PIELAVEDEN LUKION OHJAUSSUUNNITELMA LOPS 2016

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukiossa opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ikäluokkaohjaajat, opinto-ohjaaja ja rehtorit muodostavat tiimin, jonka toimesta tarvittava ohjaustoiminta järjestetään. He jakavat myös ohjausvastuun ikäluokkien ohjaamisesta.

Lisäksi lukion ohjaustoimintaan osallistuu kaikki lukion opettajat ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Rehtoreilla, opinto-ohjaajalla ja ikäluokkaohjaajilla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.

Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin.

Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä kehitetään ja ylläpidetään lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan säännöllisesti sekä seurataan heidän opintojensa etenemistä.

Kurssivalinnat vaikuttavat yo-kirjoituksiin ja jatko-opintoihin ja yo-kirjoitukset vaikuttavat jatko-opintoihin. Alkaville opintosuunnitelmat tehdään heti lukuvuoden alussa. Ensimmäisen vuoden keväällä opintosuunnitelmat päivitetään, mielellään joko ennen hiihtolomaa tai välittömästi sen jälkeen. Päivityksen yhteydessä on luontevaa tehdä 2. vuoden kurssivalinnat. Tuossa yksilöohjauksessa aloitetaan myös yo-kirjoitusten sekä jatko-opinto & urasuunnitelman tekeminen. Osalla se jäisi varmasti vielä hyvin auki olevaksi, mutta pohdintaprosessi on hyvä saada alulle.

Jatkavien kanssa opintosuunnitelmia päivitetään joko heti joulun jälkeen tai 5-jaksojärjestelmässä 3. jakson jälkeen, jolloin on vielä mahdollisuuksia jäljessä olevilla korjata suuntaa ja tavoittaa 3. vuoden valmistuminen. Yo-kirjoitussuunnitelmaa pitää saada täsmennettyä tuossa vaiheessa, samoin jatko-opintojen & uratavoitteiden miettiminen kunnolla käyntiin. Myös jatkavien kanssa kurssivalinnat viimeiselle vuodelle (ja aikataulun miettiminen valmistumisessaan viivästyville) on hyvä tehdä tuossa vaiheessa.

Abeille on oltava heti alkusyksystä opintojen läpikäynti ja aikatauluttaminen, mahdolliset kurssimuutokset ja yo-kirjoitusten lopulliset päätökset; Jatko-opinnot ja urasuunnittelu aktiiviseen ajatteluun ja päätösten tekemiseen.

Suunnitelmia täytyy myös päivittää ja osalla opiskelijoista päivitys kerran lukuvuodessa voi riittää yllä olevan hahmotelman mukaisesti, mutta osa tarvitsee tiiviimpää päivitystä.

Jatko-opintojen ja urasuunnittelun suhteen yksilölliset tarpeet vaihtelevat paljon; Osa tietää mihin haluaa ja miten tavoitteen saavuttavat, osa tietää mihin haluaa (ainakin suurin piirtein), mutta ei joko tiedä mitä pitäisi valita ja tehdä. Tai ei jostain syystä tee työtä tavoitteensa eteen. Osalla valinta on epäselvä vielä yhteishaun lähestyessä. Jatko-opiskelu ja urasuunnittelu eivät myöskään ole tismalleen samoja asioita; Jatko-opiskelun suunnitelmasta ei tule urasuunnitelmaa vain lisäämällä ura-sana otsikkoon.

Pienryhmäohjauksen kehittäminen auttaa ohjaukseen tarvittavan ajan käytössä, mutta jokaisen opiskelijan kanssa on hyvä kirjoittaa suunnitelmat auki henkilökohtaisesti joko ohjaajan tai opiskelijan toimesta. Eräs teknisesti hyvä ratkaisu olisi mm. wilmassa ohjaukseen luotava lomakepohja, johon opiskelijat voisivat kirjoittavat ohjeistuksen mukaan opiskeluunsa liittyvää ja opo, ikäluokkaohjaajat ja rehtorit pystyisivät seuraamaan yhdessä opiskelijan kanssa tämän edistymistä opinnoissaan.

4.2 Ohjaus

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Ohjausta voidaan järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä.

Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntä tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelijoille järjestetään lukioaikana mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukio-opintojen loppuvaiheessa.

Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen lukion koko henkilöstön kesken, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa, kuvaus ohjausta koskevan yhteistyön järjestämisestä keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden lukion ulkopuolisten tahojen, kanssa. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös huoltajien kanssa tehtävä ohjaukseen liittyvä yhteistyö.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä