6.1 Arvioinnin tavoitteet

Paikalliset kirjaukset

Pielaveden lukion opettajat:

Oppimaan oppiminen

Oppimista tapahtuu parhaiten tekemällä mahdollisimman paljon itse oppimisensa eteen. Tehokkaaseen oppimiseen, oman aktiivisen tekemisen lisäksi, tarvitaan motivaatiota ja intoa oppia uutta. Käsiteltävien aiheiden linkittäminen nuorten maailmaan ja hyötyjen esilletuominen opittavien asioiden osaamisesta ovat tärkeitä opetuksessa huomioon otettavia seikkoja. Kaikenlaisen oppimisen tavoitteena ylipäätään on ajattelun taitojen kehittäminen, joka tuottaa syväsuuntautunutta oppimista.

Faktatiedon osuus oppisisällöistä on luultavasti vähenemässä tiedon nopean liikkuvuuden ja säilymisen vuoksi. Sen sijaan uusia innovaatioita, työtehtäviä, sovelluksia yms. tulee jatkuvasti lisää ja opiskelijat tulevat jo lyhyenkin aikasyklin sisällä törmäämään tehtäviin, joista ei tällä hetkellä ole vielä tietoa. Tulevaisuudessa tärkeää on nimenomaan oppia sopeutumaan uusiin tilanteisiin, kyetä erottamaan olennainen epäolennaisesta ja osata löytää erilaisia ratkaisumenetelmiä. Ennen kaikkea työ- ja opiskeluelämässä tarvitaan uskallusta ja halua kohdata uusia haasteita.

Opiskelijoita pyritään ohjaamaan oppimisessaan siihen, että he tekevät ja pohtivat itse sekä asettavat myös omat tavoitteensa työmäärälleen ja oppimiselleen. Suunnitelmallisuus koko oppilaitosyhteisön tekemisessä asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeää sekä lukiotoiminnan että opiskelijoiden lukio- ja jatko-opinnoissaan onnistumisen kannalta.

Oppimaan oppimisen taidot ovat niitä mitä tarvitaan sekä työelämässä, että ylipäätään hyvässä ja mielekkäässä elämässä. Kyky säädellä omia tunteitaan ja pyrkiä kohti omia tavoitteitaan ovat asioita, jotka ovat myös psyykkisen hyvinvoinnin taustalla. Oppimaan oppimisen taidot hallitseva on sitkeä, mukautuva ja innovatiivinen työntekijä ja ihminen, joka on hyvin todennäköisesti tyytyväinen ylipäätään elämäänsä. Nuoret kohtaavat tulevaisuudessa paljon muutoksia ja emme voi tietää tai valmistaa nuoria niihin kaikkiin. Pelkästään voimme antaa taitoja, joilla kohdata ja selvitä näistä tilanteista. Oppimaan oppimisen taidot myös mahdollistavat minkä tahansa asian oppimisen.

Kyky oppia uusia asioita koko elämän ajan on jo nyt keskeinen taito niin työelämässä kuin elämänhallinnassa laajemminkin. Tulevaisuudessa informaatiotulva kasvaa entisestään. Se miten eri ammateissa toimitaan, muuttuu jatkuvasti. Ihmiset joutuvat kouluttautumaan yhä uudestaan, aivan uusiin ammatteihinkin. Uutta omaksuttavaa tietoa tulee koko ajan lisää. Siksi tarvitaan kykyä ja halua ottaa vastaan uutta. Muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa halua oppia uusia asioita on keskeistä mielekkäälle elämälle. Kyse on nimenomaan myönteisestä suhtautumisesta oppimiseen; ei siksi, että on pakko, jotta jotenkin selviytyisi. Mikäli oppimaan oppimisen taitoja ei opita, on siitä haittaa muussakin elämässä. Ilman halua oppia ja innostusta oppimiseen ihminen kyynistyy, väsyy ja luovuttaa. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla jopa syrjäytyminen.

Arviointi on vahva vaikuttaja

Arviointi on se keskeisin asia, jos opetukseen halutaan muutosta. Jos arviointimenetelmät eivät muutu tai kehity, niin ei myöskään opetus tai oppiminen. Harva toiminta kuitenkaan johtaa mihinkään, jos sillä ei ole jonkinlaista tavoitetta. Koulumaailmassa perinteisesti arvosana on ollut tavoite, johon yltääkseen on tehty tiettyjä asioita ja siten arviointi on useimmiten määrittänyt koko opetuksen suunnan.

Arviointi ohjaa oppimista; opiskelijat ymmärrettävästi haluavat hyviä arvosanoja ja he siis opiskelevat sillä tyylillä, minkä kokevat johtavan parhaaseen mahdolliseen arvosanaan. Jos opettaja korostaa ulkoa opettelua, opiskelijat todennäköisesti pänttäävät ulkoa faktoja. Arviointi vaikuttaa myös opettamiseen; Opettaja oletettavasti ohjeistaa oppilaitaan niin, että he osaavat toimia kokeissa/esseissä siten kuten hän heitä arvioi. Arviointia, opetusta ja osaamista ei voi täysin erottaa toisistaan, sillä se miten arvioidaan vaikuttaa siihen, mitä ja miten opetetaan sekä myös siihen miten opiskelijat opiskelevat. Arvioinnissa tulisi myös keskittyä niihin tietoihin ja taitoihin, mitä haluamme nuorten lukionkin jälkeen hallitsevan.

Pelkkään arvosanaan tuijottaminen voi johtaa enemmänkin kokeesta selviämiseen kuin varsinaiseen oppimiseen. Toisaalta arvioinnin sivuuttaminen tai muuttaminen yksinomaan kannustavaksi johtaa siihen, ettei opiskelulla välttämättä ole konkreettista päämäärää ja siltä katoaa siten mielekkyys. Ratkaisevaa on, että arviointi on oikeanlaista kunkin aineen ja kurssin kannalta, täysin yleispäteviä linjauksia sille ei ole järkevää tehdä. Arvioinnin tulisi olla eriteltyä, ohjeistavaa ja useita asioita huomioivaa, mutta arvottavuudesta ei tule kokonaan hankkiutua eroon; Jo yo-kokeen vaatimukset asettavat selkeät puitteet opetuksen sisällölle ja myös tavoitteille. Yo-kirjoitukset määrittävät mm., minkä tyyppisiä tehtäviä esimerkiksi syventävillä kursseilla tehdään. Yo-arvosanat vaikuttavat suoraan pääsyyn jatkokoulutukseen.

Arviointi oppimisen edistäjänä

Arvioitaessa opiskelija saa tietoa siitä, mitkä osa-alueet hän hallitsee, mitkä vaativat vielä kehitystä ja myös sen, millä alueilla oma opiskelu ei mahdollisesti tuottanut tulosta. Monipuolinen arviointi tukee opiskelijan omien opiskelutapojen vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista ja on onnistunutta, jos opiskelija tulkitsee saamansa arvioinnin oikein ja muokkaa toimintaansa siten, että kehitystä tapahtuu sekä tiedoissa että taidoissa. Arvioinnin on oltava tällöin hyvin perusteltua ja opiskelijan oltava riittävän motivoitunut muuttamaan opiskelutapaansa.

Parhaimmillaan jatkuva arviointi edistää opiskelijan oppimista, kun se on mukana myös oppimisprosessissa ja auttaa oppijaa tarvittaessa muuttamaan toimintaansa ja kestämään myös negatiivisia tunteita. Hyvä arviointi antaa työkaluja ja keinoja korjata oppimisessa ilmenneitä ongelmakohtia. Pelkkä loppuarviointi tai kurssinumero ei kehitä oppimaan oppimista.

Kun arvioinnin tavoitteena on ohjata ja auttaa kehittymään, tulisi arvioinnin kohteen olla osallisena tässä prosessissa. Opiskelijaa tukee oppimisessa myös se, että hän tietää mitä häneltä odotetaan. Lukiokurssin alussa tulee käydä läpi kurssin oppimistavoitteet ja se miten näiden tavoitteiden saavuttamista arvioidaan.

Kannustavuus on arvioinnissa tärkeää. Opiskelijalle on hyvä tuoda esille nimenomaan hänen vahvuuksiaan. Pelkkä puutteista ja korjattavista asioista palautteen antaminen on ikävää eikä kannusta opiskelijaa muutokseen. Arvioinnin (palautteen) tulisi olla mielellään jatkuvaa, kurssin aikana usein toistuvaa. Palautteen antaminen on tärkeää ja sen tulee ohjata eteenpäin. Opiskelijan on tiedettävä annetun palautteen perusteella, minne ja miten hänen on tarkoitus edetä oppimisessaan. Pelkästään kurssin numeroarviointi ei useinkaan auta opiskelijaa oppimaan oppimisessa.

Oppilaskunnan kannanotto opetussuunnitelman perusteet tekstiin ja opettajien kannanottoon:

Itsenäinen opiskelu on tärkeää, mutta opettajan ohjaamista on hyvä olla valittavissa ja tarjolla. Ryhmässä opiskelu ei ole toiminut toivotulla tavalla, ainakaan opiskelijoiden mielestä. Ryhmätyöskentelyssä pitää olla deadline. Tämän deadlinen täytyisi olla lyhyen aikavälin jälkeen, esim. 2 viikon sisällä, eikä vaikkapa kuukauden työaika. Mitä pitempi työskentelyaika on, sitä helpommin siitä on luistaa ja hommat unohtuu. Työ vaatii jokaisen keskittymistä ja paneutumista aiheeseen, jotta ryhmätyöskentely toimisi.

Ohjaamisen tulee olla nimensä veroista, eli ohjaamista eikä painostamista. Usein puhutaan ohjaamisesta, mutta loppujen lopuksi työskentelyn ohjaaminen muuttuu painostamiseksi. Jatkuva jankuttaminen aiheuttaa lisää stressiä, ja stressihän huonontaa luonnollisesti oppimistuloksia. Opettaja ei saisi asettaa liian korkeita tavoitteita, vaan nimenomaan opiskelijan tulisi itse asettaa itselleen tavoitteet konkreettisesti vaikkapa paperille. Itsenäinen kurssin suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen lisää motivaatiota ja halua oppia. Opettajan tulisi opastaa ja auttaa tavoitteiden suunnittelussa.

Olisi hyvä, jos koko kurssin arviointi ei keskittyisi pelkästään kurssin lopussa olevaan kokeeseen. Kurssin aikana voisi olla erilaisia arviointikeskusteluja, itsearviointeja sekä pieniä kokeita, jolloin koeviikko ei olisi niin raskas ja työtä tulisi tehtyä koko kurssin ajan.

Ideoita opiskelijan opiskelun ja itsearvioinnin tueksi http://tomashanke.net/2016/01/24/miten-tukea-lukiolaisen-opiskelua-ja-itsearviointia/

6.1 Arvioinnin tavoitteet

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.”

(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.

Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä