5.13 Historia

Paikalliset kirjaukset

Historian opiskelun aloittavalla HI1 kurssilla esitellään historia-alaan liittyviä ammatteja ja jatko-opiskelumahdollisuuksia. Työelämälähtöisyys on esillä osana opetusta esimerkiksi ryhmä- ja tiimitöiden muodossa. Työmuotoina voidaan käyttää esimerkiksi historiallisia simulaatioita, keskusteluja, väittelyitä, eläytyvää draamaa sekä tiedon etsintää ja analysointia. Oppitunneille kutsutaan mahdollisuuksien mukaan vieraita kertomaan omasta työstään historiatieteeseen kytkeytyen. Asiantuntijavierailuja voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti. Opiskelijoille osoitetaan, mitä hyötyä historian tuntemuksesta ja historian opiskelun kautta saavutettavilla taidoilla on nykypäivän työelämässä.

Paikallisena kirjauksena historiaan lisätään soveltavana kurssina tutkimuskurssi. Tutkimuskurssilla tehdään pienimuotoinen historian tutkimus opiskelijan valitsemasta aiheesta. Tutkimuksen voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmässä. Tutkimuskurssilla harjoitellaan yliopistossa tarvittavia taitoja, kuten tiedonhankintaa, tiedon kriittistä arviointia, lähdeviittausten tekoa ja sujuvan asiatekstin kirjoittamista.

Tutkimuskurssilla tehtävillä töillä voidaan osallistua kilpailuun (esim. Eustory), jos se sopii kurssin aikatauluun ja kurssilaiset haluavat osallistua.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

Itsenäisestä suorituksesta neuvotellaan opettajan kanssa hyvin ajoin. Jos opiskelija suorittaa kurssin itsenäisesti, hän on itse velvollinen huolehtimaan suoritustensa etenemisestä suorituksen alussa sovitun aikataulun mukaisesti. Opettaja ja opiskelija sopivat keskenään kurssiarviointiin vaikuttavista töistä. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa.

Arvioinnista:
Historian pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numerolla asteikolla 4-10. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S (suoritettu), H (hylätty) tai K (kesken).

Kurssit pyritään arvioimaan monipuolisesti siten, että kurssin arvosana ei määräydy yksinomaan esimerkiksi kurssikokeen arvosanasta. Kursseilla arvioitavia asioita voivat olla mm. jatkuva näyttö, erilaiset tehtävät, oppimispäiväkirjat, portfoliot, esitelmät, tutkielmat, välitestaukset ja kokeet. Kurssin arvioinnissa otetaan huomioon jokaiselle kurssille opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja historiaan liittyvät taidot.

Kursseilla voidaan käyttää myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Jokaisen kurssin alussa kerrotaan tarkemmin kyseisen kurssin arvioinnin perusteista.

Oppiaineen lopullinen arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvon perusteella. Kurssien keskiarvoa voidaan korottaa esimerkiksi tentin avulla tai opettajan oman harkinnan mukaan, mikäli ylioppilaskirjoituksissa saatu historian arvosana on selkeästi saatua kurssiarvosanaa parempi.


5.13 Historia

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta

  • hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset prosessit taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä

  • ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon ja syventämään historiatietoisuuttaan

  • pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena

  • osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omista lähtökohdista

  • pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden

  • osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä

  • osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.

Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.

Pakolliset kurssit

  1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestävää tulevaisuutta

  • ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit

  • osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita ja haasteita

  • osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana

  • osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

  • historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

  • maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

  • suurten jokilaaksojen kulttuurit

  • Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta

  • feodaaliyhteiskunta

  • keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

  • löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille

  • kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

  • modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu

  • muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa

  • muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

  • laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty

  • väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset

  • 2000-luvun verkottuva maailma

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit

  • osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina

  • osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen

  • osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia

  • seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

  • historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

  • imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin

  • ensimmäisen maailmansodan seuraukset

  • demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa

  • ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

  • toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

  • kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot

  • dekolonisaation merkitys ja vaikutukset

  • kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

  • Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot

  • maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

  • YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia

  • hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään

  • osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan

  • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

  • pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan

  • osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Miten Suomesta tuli Suomi?

  • Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi

  • kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

  • itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa

  • sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

  • turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa

  • Suomi toisessa maailmansodassa

  • Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

  • yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio

  • kulttuuri, tiede ja osaaminen

  • kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

Valtakunnalliset syventävät kurssit

4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä

  • osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia

  • osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan

  • kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen

  • osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Antiikin kulttuuripiiri

  • kulttuurit ja elämäntavat

  • tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

  • keskiaikainen maailmankuva

  • uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

  • renessanssi ja tiedon vallankumous

  • reformaation merkitys

  • itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

  • luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys

  • valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset

  • ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

  • keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

  • tiede uskonnon haastajana

  • porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

  • massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen

  • kulttuurin globalisoituminen

  • sukupuoliroolien murros

  • tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee suomalaista kulttuuriperintöä

  • hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

  • kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta

  • tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

  • osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue ennen ristiretkiä

  • tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

  • rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

  • Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen

  • kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen

  • yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

  • reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta

  • Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen

  • sääty- ja maatalousyhteiskunta

  • kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

  • Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla

  • Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty

  • kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin

  • tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa

  • ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

  • osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä

  • osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä

  • osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

  • Amerikan alkuperäiskulttuurit

  • Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

  • Aasian kulttuurit

  • Afrikan kulttuurit

  • arktiset kulttuurit

  • Latinalaisen Amerikan kulttuurit

  • Lähi-idän kulttuurit

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä