5.10 Kemia

Paikalliset kirjaukset

Kemian kokonaiskurssimäärä pysyy samana: Yksi pakollinen kurssi ja neljä valtakunnallista syventävää kurssia. Tällä hetkellä pakollinen kemian kurssi on ollut erittäin vaativa yläkoulusta tuleville opiskelijoille. Se on sisältänyt liikaa asiaa. Nyt kaikille pakollista kurssia on karsittu paljon. Toisaalta tämä on hyvä, toisaalta asiaa on siirretty kakkoskurssiin, joka puolestaan on tullut aika täyteen.

Kemiaa kaikkialla (KE1)-kurssin keskeiset sisällöt:
- kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä- atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään
- alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia
- aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla
- turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen

Pois lähti siis koko orgaanisen kemian osuus sekä ainemäärä- ja pitoisuus laskut.

Kurssin arvioinnista: Kaikille pakollisena kurssina tämä arvioidaan numeroarvosanalla. Arvioinnissa on otettava huomioon kokeellisen työskentelyn taidot kurssin tavoitteissa mainitusta näkökulmasta: osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä ( aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen) sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat.

Koska kurssia on kevennetty, sen voi sijoittaa alkavien lukiolaisten ohjelmaan mihin aikaan lukuvuodesta vain. Vaikka ihan alkuun. Ryhmän muodostamisessa täytyy huomioida, että kokeellinen työskentelyn on oltava mahdollista.

Kurssi 2 on nimetty: Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

Tämän kurssin sisältö on muuttunut. Nyt atomimallit tulevat jo ykköskurssissa, samoin jaksollinen järjestelmä ja sidokset. Sen sijaan kakkoskurssin sisältö on orgaaninen kemia kokonaan (yhdisteryhmät, rakenteet, nimeäminen, isomeria ja ominaisuudet), ainemäärä ja pitoisuus sekä liuosten valmistus ja uutena erikseen mainittuna aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia.

Kurssin arvioinnissa on otettava huomioon myös:
- osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä
-osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Koska tämä kurssi tulee tosi täyteen, ei ykköskurssin asioita pysty juurikaan kertaamaan alussa. Tällöin KE1 ja KE2 kurssin välille ei saisi tulla kovin pitkä aika. Voisi jopa ajatella niin, että molemmat kurssit olisivat jo 1. vuoden aikana tai sitten KE1 1.vuoden keväällä ja KE2 2.vuoden syksyllä.

Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla 4-10.

Kurssiarvosana määräytyy kurssikohtaisesti sovitulla tavalla esimerkiksi kurssikokeen, välikokeiden, tutkimustehtävien, kokeellisten töiden, projektien sekä tuntiaktiivisuuden arvioinnin perusteella.

Kursseilla voidaan käyttää myös oppilaan itsearviointia ja vertaisarviointia.

Hyväksyttyä kurssimerkintää ei pääsääntöisesti voi saada, jos kurssikokeen arvosana on hylätty. Myös kurssiin kuuluvien kurssiarvosanaan vaikuttavien kokeellisten töiden ja tutkimustehtävien tekeminen on edellytys kurssiarvosanan saamiselle.

Oppiaineen lopullinen arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvon perusteella. Kurssien keskiarvoa voidaan korottaa esimerkiksi tentin avulla tai arvioinnista päättävien harkinnan perusteella.

5.10 Kemia

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä siten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat loogisen kokonaisuuden. Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä ja matemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa

  • saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

  • osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

  • osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössä muiden kanssa

  • osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko tutkimusprosessia

  • osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

  • osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian tietojensa avulla

  • osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla

  • jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöistä kemian käsitteiden avulla

  • ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

  • osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakollinen kurssi

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan

  • kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun

  • osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ja ympäristön ilmiöissä

  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat

  • osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollista järjestelmää ja tietolähteitä.

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

  • atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään

  • alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia

  • aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla

  • kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana

  • turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä

  • ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta

  • orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla

  • avaruusrakenne ja isomeria

  • orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla

  • ainemäärä ja pitoisuus

  • työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus

  • aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä

  • ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta

  • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen

  • epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia

  • aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen käsittely

  • energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki

  • kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö

  • reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä

  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä

  • harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia

  • osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa

  • metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari

  • atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä

  • hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot

  • sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi

  • kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen

  • tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu

  • yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä

  • osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.

Keskeiset sisällöt

  • kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

  • kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä

  • homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen

  • happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset

  • tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

  • homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely

  • tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä