Tietoja koulustamme

Pellon lukio nyt

Pellon lukio toimii 5-jaksojärjestelmässä. Opiskelija valitsee opiskeltavat kurssit kurssitarjottimelta ja näin laatii itse oman lukujärjestyksensä. Pienessä lukiossa pakolliset kurssit järjestetään vuosittain, mutta kaikkia syventäviä kursseja ei välttämättä järjestetä joka vuosi. Opiskelijan tulee suorittaa lukion oppimäärä kolmen vuoden aikana. Pyynnöstä voi saada luvan opiskella yhden lisävuoden. 

Opettajat ovat pääsääntöisesti yhteisiä yläkoulun kanssa, sillä opetusvelvollisuus ei täyty pelkästään lukion tunneista. Matemaattisten aineiden opettajia on kuitenkin kaksi. Ruotsin ja englannin kieltä opettaa sama opettaja.

Opiskelija suorittaa opintonsa oppitunneille osallistuen tai koulun sallimissa puitteissa itsenäisesti opiskellen tai muissa oppilaitoksissa koulun ennakkoon hyväksymiä kursseja suorittaen. Opiskelijalla tulee olla kahden ensimmäsen lukuvuoden aikana vähintään neljä kurssia opiskeluohjelmassaan yhden jakson aikana eli noin 30 kurssia vuodessa.

Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukio-opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, pääasiassa oppiaineen pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Syventäviä kursseja opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen.

Pellon lukion kurssiohjelmassa on lisäksi paikallisia syventäviä ja soveltavia kursseja kuten karttakurssi, tähtitiede, tieto- ja viestintätekniikka, ohjelmointi, kansainvälisyyskurssi sekä liikunnan ja musiikin kursseja. Lukiodiplomeja on suoritettu äidinkielessä ja kuvataiteessa.

Oppilasmäärän pienentyessä Pellon kunta on hankkinut pakollisten kurssien oppikirjat opiskelijoiden käyttöön vuodesta 2010 alkaen. Syventävien ja soveltavien kurssien kirjat opiskelijat hankkivat itse.

Opetuksen sähköistäminen alkoi varsinaisesti 2012 Opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tämän jälkeen Pellon kunta on hankkinut lukiolaisille henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet. Sähköisiä kurssikokeita on järjestetty suljetussa digabi-järjestelmässä syksystä 2014 lähtien. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet Pellon lukiossa kirjoitettiin keväällä 2017 maantieteessä, psykologiassa ja yhteiskuntaopissa. Keväästä 2019 lähtien kaikki ylioppilaskokeet ovat sähköisiä.

Lukujärjestyksen mukainen koulupäivä on kuusi tuntia. Aamupäivän oppitunnit ovat 60 min ja iltapäivällä 45 min mittaisia. Koulupäivä alkaa 8.00 ja päättyy 14.30. Ruokatunti on 30 min mittainen. Pellon lukion opiskelijat saavat ilmaisen kouluaterian. Opiskelija, jonka koulumatka on yli 10 km, saa koulumatkatukea kunnan järjestämässä koulukuljetuksessa.

Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

Lukiokoulutusta Pellossa

Lukiokoulutus alkoi Pellossa syksyllä 1962, kun Pellon yhteiskoulu (1947-1972) sai luvan antaa lukio-opetusta. Pellon yhteiskoulun kannatusyhdistyksen anomus lukioluokkien perustamisesta oli aiemmin hylätty vuosina 1951 ja 1956. Tähän asti lukioluokille oli mentävä Tornioon, Rovaniemelle tai Kittilään varallisuuden niin salliessa.

Keskikoulun oppilasmäärän kasvun ja lukiokoulutuksen alkamisen takia tilat hirsisessä koulurakennuksessa (I vaihe 1950, II vaihe 1956) kävivät riittämättömiksi. Vastapäätä hirsipuolta rakennettiin tiilitalo 1961. Tiilirakennusta jatkettiin kuitenkin vielä molempiin suuntiin (1965 pohjoissiipi, 1971 eteläsiipi = nykyinen lukiosiipi). Oppilasruokailu vakiintui 1965 ruokalan ja keittiön rakentamisen myötä. Kouluateria maksoi 50 penniä.

pello2.jpg

Vuonna 1962 lukion ensimmäiselle luokalle otettiin 30 oppilasta, joista vain 13 oli Pellosta. Muut oppilaat tulivat Ylitorniolta ja Kolarista. Ylioppilaskirjoitusten hyvien tulosten houkuttelemina oppilaita tuli yhä enemmän myös Kolarista, Muoniosta ja Enontekiöltä sekä Ylitornion järvikyliltä. Viimeisenä yhteiskoulun toimintavuonna lukiolaisia oli 197, joista 42 % Pellon kunnan ulkopuolelta. Ensimmäiset ylioppilaat saivat valkolakin keväällä 1965. Tällöin kirjoituksiin osallistui 18 kokelasta.

Pellon yhteiskoulun ensimmäinen rehtori fil.maist. Erkki Tiesmaa (1907-1969) julisti ylioppilaiksi vain neljä ikäluokkaa. Viidennet ylioppilaskokelaat olivat juuri lopettaneet säännöllisen koulutyönsä, kun rehtori sai sydänkohtauksen kesken työpäivän 18.2.1969 ja menehtyi. Pellon yhteiskoulun ja lukion rehtorina toimi tämän jälkeen fil.maist. Paavo Peura (1969-75).

Syksyllä 1972 siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Pellon yhteiskoulun kannatusyhdistys r.y. lopetti toimintansa. Lukio jatkoi toimintaa Pellon kunnan omistamana yksityisenä oppikouluna entisissä tiloissa.
Pellon lukio toimi kolmisarjaisena 1972-75. Oppilaat valittiin matematiikkalinjalle, kielilinjalle ja reaalilinjalle. Lukion oppilasmäärä oli maksimissaan 237.

Syksyllä 1972 lukioon otettiin ennätysmäärä ulkokuntalaisia: 52 kolarilaista, 27 muoniolaista, 13 ylitorniolaista, 4 enontekiöläistä ja 1 Rovaniemen maalaiskunnasta. Keväällä 1975 lakitettiin 77 uutta ylioppilasta. Kun Kolari sai oman lukion 1973, sai Pellon lukio tulla toimeen oman kuntansa oppilailla.
Opiskelijoilta perittiin ateriamaksu ja lukukausimaksu. Opiskelutarvikkeet ja oppikirjat oli kustannettava itse. Myös koulukyydit oli maksettava itse. Lisäksi toispaikkakuntalaiset maksoivat vuokraa isäntäperheille.

Opetussuunitelman uudistuessa 1975 siirryttiin pois linjajaoista. Nykyisen kaltaiseen kurssimuotoiseen opiskeluun siirrytiin 1982. Kymmenen vuotta myöhemmin, syksyllä 1992, lukio irrottautui peruskoulusta ja muutti omaan rakennukseen, entisiin kansalaiskoulun tiloihin. Rehtorina oli tällöin hum. kand. Erkki Rautio. Syksyllä 1995 siirryttiin luokattomaan lukioon. Opiskelija ei voinut saada enää ehtoja eikä jäädä luokalle. Reilusti yli puolet yhdeksäsluokkalaisista hakeutui vuosittain lukioon, joten lukio jatkui pitkään kaksisarjaisena.

Oppilasmäärän pienentyessä ja yhtenäisen peruskoulun myötä lukio siirtyi takaisin entiselle paikalleen tiilirakennuksen eteläsiipeen keväällä 2008. Peruskoulun ja lukion rehtori Juhani Salmi johti koko koulukeskusta alakoulun muutettua entisiin lukiotiloihin Ahjotielle.

koulu.jpg


Pellon yhteiskoulu 1947-1972

Keskikoulu ja lukio muodostivat yhdessä oppikoulun, johon piti pyrkiä. Pääsykokeessa testattiin äidinkielen ja matematiikan taitoja sekä yleistietoutta. Pelloon 4-luokkainen keskikoulu saatiin 1947 ja sen virallinen nimi oli Pellon yhteiskoulu. Sisäänpääsykuulusteluun oli ilmoittautunut 44 nuorta, joista 38 hyväksyttiin opiskelemaan. Hyväksytyistä vain 8 oli poikia.

Pellon yhteiskoulun ensimmäinen ja pitkäaikainen rehtori Erkki Tiesmaa oli laajalti tunnettu persoonallisena kasvattajana, koulun johtajana, urheilumiehenä ja musiikin harrastajana. Yhteiskoulu toimi kolmessa parakissa vuosien 1947-1950 aikana. Sairaalaparakeissa ei ollut pulpetteja eikä kunnollista opettajanpöytää. Koulun irtaimisto koostui mm. naulatuista penkeistä ja pöydistä. Opettajia oli tuolloin kolme, rehtorin lisäksi uskonnon ja tyttöjen voimistelun opettaja. Rehtori opetti kaikkia muita aineita.

Uusi hirsinen kaksikerroksinen koulutalo valmistui 1950 U. Mukan ja E. Nikun lahjoittamalle 5000 m2 tontille. Koulun vihkiäisjuhlaan II helluntaipäivänä 29.5.1950 osallistui n. tuhat juhlavierasta. Johtokunnan puheenjohtaja , kelloseppä Eino Kivelä ilmoitti juhlapuheessaan koulun nimen olevan "Ahjo". Ensimmäiset keskikoulun päättötodistukset jaettiin 31.5.1951. Ylioppilaaksi asti Pellon yhteiskoulussa ei voinut jatkaa. Valtioneuvosto oli vasta hylännyt kannatusyhdistyksen anomuksen muuttaa koulu oppikouluksi. Varakkaista perheistä päästiin lukioluokille Tornion yhteislyseoon.

Pello1.jpg

Keskikoulu muuttui 5-luokkaiseksi 1954. Keskikouluun sai nyt pyrkiä kansakoulun neljänneneltä luokalta. Ensimmäisen 10-vuotiskauden aikana oppilaita Pellon yhteiskoulussa oli enimmillään 203. Pellolaisten lisäksi oppilaita tuli myös Kolarin kunnasta ja Ylitornion kylistä.

Pellon yhteiskoulu sai oikeuden antaa lukio-opetusta 1962 ja muuttui oppikouluksi. Ensimmäiselle luokalle kirjoittautui 30 oppilasta, joista 13 oli Pellosta. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1965. Nämä riemuylioppilaat osallistuivat Pellon lukion ylioppilasjuhlaan 31.5.2015.

Viimeisenä yhteiskoulun toimintavuonna 1972 keskikoulun puolella opiskeli 487 oppilasta. Luokan keskimääräinen koko oli 41 oppilasta. Lukioluokkia oli kahdeksan ja niissä oli yhteensä 197 oppilasta. Heistä 42 % oli Pellon kunnan ulkopuolelta.

Lähde: Pellon yhteiskoulu 50 vuotta