Kemia - jaksollinen järjestelmä ja sidostyypit

Jaksollinen järjestelmä

Tämä jaksollinen tulee kokeeseen. Opettele merkit, tunnista jakso ja ryhmä. Opettele tunnistamaan metalli (keltainen) ja epämetalli (sininen). Lähes kaikki kokeen asiat perustuvat jaksollisen järjestelmän hyödyntämiseen.

Kuva sidostyypeistä perustellen

Tehtävä:
Muodosta suolat seuraavista alkuaineista: kalium, alumiini, jodi, happi (ratkaisu)
Täydennä reaktioyhtälö: natriumkloridi ja kuparisulfaatti reagoivat ja muodostuu uusia suoloja (ratkaisu)


Huomaa erikoinen sattuma: 3. jakson alkuaineilla kuten natrium ja kloori järjestysluku on sama kuin ryhmän numero.
Muissa jaksoissa näin ei toki ole.
Tarkista, että tiedät, miksi natriumilla on 1, hiilellä 4, hapella 6, kloorilla 7 ja magnesiumilla 2 ulkoelektronia.
Tarkista, muistatko näiden aineiden ryhmien nimet.
Kaikki sitoutuneet aineet alla ovat saavuttaneet oktetin. Tarkkaa itsellesi miten.

Eräitä kysymyksiä

Mitä yhteistä on hiilellä ja piillä?
Kerro vedystä.
Piirrä ruokasuola veteen liuenneena
Miten suolan NaCl liukeneminen eroaa sokerin C12H22O11 liukenemisesta?
Mitä eroa on heliumilla ja kryptonilla?
Mitä protonien määrästä voi päätellä?
Mitä Mendelejev keksi?
Montako ulkoelektronia atomilla voi enintään olla?
Montako elektronia mahtuu sisimmälle kuorelle?
Luettele atomin rakenneosat ja niiden sähkövaraukset?
Miksi ioniyhdiste muodostaa kovia mutta hauraita kiteitä?

Sinulla on litium-, kalsium-, fluori- ja happiatomeita. Montako suolaa näistä voi muodostaa ja osaatko kirjoittaa niiden kemialliset kaavat. Vihje: Muodosta ensin ionit ja merkitse niiden varaukset.

(ratkaisu)

Kokeeseen 2020

FyKe7-9 Kappaleet
Koealue 13-18 ja 25
Allaoleva tukee valmistautumista mutta ei korvaa koealueen lukemista

Opettele seuraavat alkuaineet - suluissa ne, jotka eivät ole nyt tärkeimpiä:
H vety, He helium
Li litium, Be beryllium, B boori, C hiili, N typpi, O happi, F fluori, Ne neon,
Na natrium, Mg magnesium, Al, alumiini, Si pii, P fosfori, S rikki, Cl kloori, Ar argon
K kalium, Ca kalsium, Fe rauta, Cu kupari, Zn sinkki, Br bromi, (Kr krypton)
Ag hopea, (Sn tina), I jodi, Xe ksenon
(Pt platina), (Au kulta), (Hg elohopea), Pb lyijy, (Rn radon)

Paina mieleen jokin metalli ja jokin epämetalli
Muista metallien ominaisuudet

Opettele jaksollinen järjestelmä ja mihin sitä käytetään
Mikä on järjestysluku?
Mikä on jakso?
Mikä on pääryhmä? Ryhmän numero ja nimi!
Pääryhmien 1, 2, 17 ja 18 tärkeimmät ominaisuudet
Miksi happi-ionin sähkövaraus on 2- ja litiumionin +?
Miksi argon ei muodosta ionia eikä molekyylejä
Miksi metalli-ionien sähkövaraus on yleensä +, 2+ tai 3+

Mallit - kuva alhaalla
Atomin rakenne
Pallotikkumallien ja kalottimallien lukeminen esitietona
Tässä jaksossa:
1. Kuorimalli atomista, ionista tai molekyylistä
2. Pistemalli atomista ja molekyylistä, ionin muodostuminen pistemallin avulla
3. Viivamalli molekyylistä
Nämä kannattaa opetella tässä järjestyksessä!
Reaktioyhtälöt suolanmuodostuksessa:
Metalli + suolahappo, metalli + epämetalli, suolaliuos + suolaliuos
Ionien sekä ioni- ja molekyyliyhdisteiden kemialliset kaavat

Nimet
Ionit, ioniyhdisteet, molekyyliyhdisteet
esim: magnesiumioni ja kloridi-ioni, magnesiumkloridi, divetyoksidi ja hiilimonoksidi (etuliitteet)

Oktetti - kahdeksan ulkoelektronia
Poikkeus! Jos vain yksi elektronikuori, oktetti on kaksi.
Jalokaasuilla on oktetti
Muut atomit pyrkivät oktettiin sitoutumalla.
Ionien varaus voidaan päätellä oktetista.
Molekyylisidosten lukumäärä voidaan päätellä oktetista.

Sidostyyppejä on kolme ja ne perustuvat kaikki sähköiseen vuorovaikutukseen.
Kaikkia voidaan perustella myös sillä, että atomit saavat oktetin sidoksen muodostuessa.
Vuorovaikutus on sitä voimakkaampi, mitä suuremmat varaukset ovat ja mitä lähempänä varaukset ovat toisiaan.
Samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan.
Erimerkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa.
  • Ionisidos sitoo ioniyhdisteen
    • Muodostuu metalli-ionin ja epämetalli-ionin välille
    • Positiiviset ja negatiiviset ionit ovat lähinnä toisiaan
    • Oktetti saadaan luovuttamalla ja vastaanottamalla elektroneja
    • Ioniyhdisteet eli suolat huoneenlämpötilassa kiinteitä
  • Molekyylisidos pitää koossa yksittäisen molekyylin
    • Muodostuu epämetalliatomien välille
    • Sidos muodostuu jaetusta elektroniparista (tai pareista, kaksois- ja kolmois-)
    • Oktetti saadaan, kun lasketaan yhteen omat ulkoelektronit ja yhteiset sidoselektronit
    • Alkuainemolekyylit huoneenlämpötilassa usein kaksiatomisena kaasuna
      • Happi, vety, typpi, kloori, fluori
    • Molekyyliyhdisteet huoneenlämpötilassa kiinteitä, nesteitä tai kaasumaisia
  • Metallisidos
    • Muodostuu kahden metalli-ionin välille
    • Vapaat elektronit toimivat liimana
    • Oktetti saadaan päästämällä ulkoelektronit liikkumaan vapaasti metallihilassa
    • Metallit huoneenlämpötilass kiinteitä (paitsi elohopea)
Tarkasta huolella erot metallien ja ioniyhdisteiden rakennemalleissa (s. 105 ja s. 165) ja selvitä, miksi toinen on hauras ja toinen sitkeä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä