2. Väestö ja väestönkasvu

Luvun sisällys

2.1 Johdanto

2.2 Väestö
2.3 Maapallon väkimäärän kehitys viimeisimmän 2000 vuoden aikana
2.4 Väestörakenne
2.5 Väestönkasvun alueelliset erot
2.6 Kuolleisuuden muutokset

2.7 Väestökehityksen malli
2.8 Väestönkasvua voidaan hidastaa
2.9 Poliittinen säätely

2.10 Väestönkasvu ja hyvinvointi
2.11 Väestönkasvun vaikutukset ympäristölle
2.12 Väestönkasvun hidastumisen seuraukset

2.13 Väestön määrän muutokset Pohjoismaissa
2.14 Linkkejä
2.15 Tiivistelmä

2.1 Johdanto

Vuonna 2018 maailmassa on 7,6 miljardia ihmistä. Maapallon väestö on kaksinkertaistunut viimeisimpien 50 vuoden aikana. Väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen.

YK:n väestöennusteiden mukaan maapallon väkiluku vuonna 2050 on 9,6 miljardia. Suurin osa kasvusta kohdistuu vähemmän kehittyneisiin maihin. Väestönkasvun myötä luonnonvarat hupenevat ja ympäristö kuormittuu. Toisaalta väestönkasvu tuottaa työvoimaa, joka oikein koulutettuna ja osaavana vie alueita ja maita taloudellisesti ja poliittisesti eteenpäin.

Nopein väestönkasvu oli 1960-luvulla. Silloin väestö kasvoi 2,2 prosenttia vuodessa eli absoluuttisesti yli 70 miljoonalla ihmisellä vuosittain. Siitä lähtien suhteellinen väestönkasvu on hidastunut, ja on nykyään vuositasolla 1,1 prosenttia.

Koska maapallon väkiluku on kasvanut, on absoluuttinen väestönkasvu edelleen yli 70 miljoonaa ihmistä vuodessa.

2.2 Väestönkasvun syitä

Maailman väestönkasvu on ollut hyvin nopeaa viimeisimmät 50 vuotta. Vuodesta 1968 on maailman väkiluku kaksinkertaistunut ja väestönkasvun ennustetaan jatkuvan vielä vuosikymmeniä, mutta hidastuvan vähitellen.

Väkilukuun vaikuttavat syntyvyys ja kuolleisuus. Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus on luonnollinen väestönkasvu, joka voi olla kasvava eli positiivinen tai vähenevä eli negatiivinen. Jos tietyn alueen väestönmuutoksen tarkasteluun otetaan mukaan myös tulo- ja lähtömuutto, saadaan aluen todellinen eli absoluuttinen väestönkasvu. Maailman väkiluku kasvaa, koska ihmisiä syntyy paljon enemmän kuin heitä kuolee eli maailman luonnollinen väestönkasvu on positiivinen. Tavallisesti väestönkasvu ilmoitetaan prosentteina kokonaisväestöstä. Maailmassa tämä luku on ollut viime vuosina 1,2 % ja Suomessa 0,5 %.

Afrikassa syntyvyys on suurta. Tämä näkyy muun muassa kouluissa.

Väestönkasvun taustalla ovat varsinkin parantunut terveydenhuolto ja hygienia. Ne ovat vähentäneet imeväis- ja lapsikuolleisuutta ja pidentäneet elinikää kaikkialla. Maailman kasvava väkiluku lisää tarvetta ruokaan, veteen ja väheneviin luonnonvaroihin. Resurssien niukkuus väkiluvultaan nopeasti kasvavissa maissa voi johtaa väestön poismuuttoon, nälänhätään tai sotiin. Nopea väestönkasvu on yksi suurimpia haasteita maailmassa. Ratkaisut vaativat väestönkehityksen ymmärtämistä ja rajoittamista sekä kestävää luonnonresurssien käyttöä.

Imeväiskuolleisuudella tarkoitetaan alle 1-vuotiaina kuolleiden lasten osuutta elävänä syntyneistä. Köyhimmissä kehittyvissä maissa imeväiskuolleisuus on erittäin suurta verrattuna rikkaisiin kehittyneisiin maihin. Juuri samoissa maissa myös väestönkasvu on kaikkein suurinta. Suuri imeväiskuolleisuus ikään kuin pakottaa ihmiset hankkimaan paljon lapsia, että edes osa pysyisi hengissä omaksi vanhuudenturvaksi. Kun maan oloja saadaan kehitettyä niin, että imeväisyyskuolleisuus alkaa pienentyä, myös väestönkasvu alkaa pienellä viiveellä hidastua, kun ihmisten ei enää tarvitse hankkia niin paljon lapsia.

Alla olevasta interaktiivisesta kartasta voit tarkastella, millä alueilla imeväiskuolleisuus on keskimääräistä suurempi ja millä pienempi. Voit suurentaa ja pienentää karttaa.

Imeväiskuolleisuus maailmassa. Kartan selitteen saat näkyviin sen vasemman ylälaidan nuolista ja maiden nimet suurentamalla karttaa. Lähde: Esri ja www.prb.org 2013.

2.3 Maapallon väkimäärän kehitys viimeisimmän 2 000 vuoden aikana

Maapallo on ylivoimaisesti suurimman osan biosfäärin historiasta ollut lähes autio ihmistoiminnan suhteen. Maailman mittapuussa hiljakkoin eli 12 000 vuotta sitten oli maailmassa vain miljoona ihmistä. Ihmiset elivät pienissä yhteisöissä keräten ja metsästäen päivittäisen ruoan lähiympäristöstään. Yhteisöt siirtyivät paikasta toiseen.

Maanviljelyksen kehittyminen 10 000 vuotta sitten nykyisen Lähi-idän, Keski-Amerikan ja Kiinan alueella lisäsi ihmisten pysymistä paikoillaan. Väkiluku alkoi kasvaa, kun ruoan saatavuus helpottui. Osa asukkaista erikoistui maanviljelyyn ja toiset kaupankäyntiin. Syntyi myös erilaisia ammattiryhmiä viljelysten ympäristöön ja kauppareiteille kehittyviin kaupunkeihin. Vuoden 1000 paikkeilla, Euroopan keskiaikana maailmassa oli noin 310 miljoonaa ihmistä.

Väestö alkoi kasvaa nopeammin teollistumisen yhteydessä 1700-lopusta lähtien. Ihmiskunta oppi hyödyntämään uusiutumattomia energianlähteitä kivihiilen muodossa, mikä osaltaan mahdollisti nopean väestönkasvun. Kehitettiin näillä energianlähteillä toimivia koneita jalostamaan raaka-aineita ja helpottamaan maanviljelyä, ja sitä kautta ruuan tuotantoa. Yhteiskunta muuttui monimutkaisemmaksi. Tehtaat tarvitsivat raaka-aineita ja työvoimaa. Syntyi teollisuuskaupunkeja, satamakaupunkeja ja kaivoskaupunkeja. Ne yhdistettiin toisiinsa tieverkoston ja rautateiden avulla. Väestöä siirtyi asumattomille tai vähän asutetuille alueille.


Maapallon väkimäärän kehitys viimeisimmän 2 000 vuoden aikana.

VÄestön määrän kehitys 1960–2017
VuosiVäestön määrä (miljardia)muutos vuodessa, %Muutos vuodessa
(miljoonaa)
Keski-ikätiheys (as./km2)kaupunkiväestön osuus, %
2017 7,5 1.11 % 82 30 58 54,7 %
2016 7,4 1.13 % 83 30 57 54,3 %
2015 7,3 1.18 % 83 30 57 53,8 %
2010 6,9 1.23 % 82 29 53 51,5 %
2005 6,5 1.25 % 78 27 50 49,1 %
2000 6,1 1.33 % 78 26 47 46,6 %
1995 5,7 1.55 % 85 25 44 44,8 %
1990 5,3 1.82 % 91 24 41 43 %
1985 4,8 1.79 % 82 23 37 41,3 %
1980 4,4 1.8 % 75 23 34 39,4 %
1975 4,1 1.98 % 75 22 31 37,8 %
1970 3,7 2.08 % 71 22 28 36,7 %
1965 3,3 1.94 % 60 23 21 35 %
1960 3,0 1.82 % 52 23 23 33,8 %


Väestönkasvu nopeutui teollistuvissa maissa. Tärkeimmät kaupungit kasvoivat suuriksi. Maailman väkiluku ylitti miljardin ihmisen vuoden 1800 paikkeilla. Toinen miljardi saavutettiin vuonna 1927 ja kolmas vuonna 1960.

Tämän jälkeen väestönkasvu on ollut hyvin nopeaa. Syynä on erityisesti vähemmän kehittyneiden maiden nuori väestörakenne yhdistettynä parantuneeseen hygieniaan, rokotuksiin ja ruoan saatavuuteen.

Maailman 7 miljardia ihmistä v. 2011 Gapminder: Kuinka maailman väestö kehittyi

2.4 Väestörakenne

Väestörakenne tarkoittaa eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien ihmisten osuutta kokonaisväestöstä.

Väestörakenne esitetään väestöpyramidilla. Se on diagrammi, joka kuvaa väestön sukupuolten ja ikäryhmien koon suhteessa toisiinsa. Diagrammin pyramidin alimmalla tasolla ovat nuorimmat ikäryhmät ja vanhimmat huipulla. Naiset ovat vasemmalla ja miehet oikealla.

Vähemmän kehittyneiden maiden väestörakenne muistuttaa pyramidia. Se on leveä alhaalta ja kapenee mentäessä ylöspäin kohti vanhempia ikäluokkia. Väestön kasvultaan tasaantuneiden maiden kuvio muistuttaa tolppaa. Siinä kaikki ikäryhmät ovat varsin samankokoisia. Pienenevän väestön maissa väestörakenne on alaspäin kapeneva, koska syntyvyys on pienentynyt useita vuosia ja nuorimmat ikäluokat ovat pienempiä kuin vanhemmat.

Voit itse tutkia maailman eri maiden väestöpyramideja seuraavista lähteistä. Globaliksessa valitse joku maa ja selaa tietoja hieman alaspäin. Census bureaussa valitse vasemmalta kohdasta "report" kohta "population pyramid" ja sitten oikealta maa.

Globalis - YK-liiton maailman maiden tilastotietoja suomeksi


Väestöpyramideja (US Census bureau)

2.5 Väestönkasvun alueelliset erot

Väestönkasvussa on suuria alueellisia eroja. Vuonna 2017 maapallon kokonaishedelmällisyysluvun keskiarvo oli 2,6 eli nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 2,6 lasta. Suuressa osassa maailmaa luku oli alle kolme ja on laskusuunnassa. Luvun tulee olla vähintään 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa, Itä-Timorissa ja Afganistanissa naiset synnyttävät viisi lasta tai enemmän.

Hedelmällisyysluku valtioittain. Hedelmällisyysluku kertoo kuinka monta lasta 15–49 -vuotias nainen keskimäärin synnyttää. Lähes kaikkien Euroopan valtioiden luku on alle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että naiset synnyttävät keskimäärin vähemmän kuin kaksi lasta elinaikanaan.


Monissa suurissa kehittyvissä valtioissa kuten Kiinassa, Brasiliassa, Iranissa ja Turkissa kokonaishedelmällisyysluku on jo alle 2,1. Indonesia ja Intia ovat lähestymässä tätä tasoa lähivuosina. Väestönkasvu jatkuu kuitenkin vuosikymmeniä, koska hedelmälliseen ikään tulee edelleen suuria nuorten ikäluokkia. Vaikka perhekohtainen lapsiluku jää pieneksi, niin silti väkiluku kasvaa. Tällaista väestönkasvun jatkumista kutsutaan väestönkasvun liikevoimaksi.

Luonnollinen väestönkasvu on suurinta Afrikan vähemmän kehittyneissä maissa sekä Afganistanissa. Sen sijaan Itä-Euroopassa, joissakin Keski- ja Etelä-Euroopan maissa sekä Japanissa ja Venäjällä ovat sekä luonnollinen että absoluuttinen väestönkasvu kääntyneet negatiivisiksi. Absoluuttisen väestönkehityksen mukaan kasvavat eniten Intia, Kiina, Nigeria, Indonesia, Pakistan ja Yhdysvallat – kukin useilla miljoonilla asukkailla vuosittain.

Eri valtioiden välisiä väestöön liittyviä eroja voit tarkastella Gapminder-tilastotietojen havainnollistamistyökalun avulla:

Gapminder - valtioiden erojen tarkastelutyökalu



Afrikan väkirikkaimmassa maassa, Nigeriassa, asuu yli 190 miljoonaa asukasta ja sen väestö kasvaa vuosittain liki viidellä miljoonalla asukkaalla. Akure, Nigeria.


VÄKILUUVN KEHITYS MAAPALLOLLA (MILJARDIA IHMISTÄ)
VuosiKoko maailmaAasiaAfrikkaEurooppaLatinalainen AmerikkaPohjois-AmerikkaOseania
1950 2,5 1,4 0,2 0,5 0,2 0,2 0,01
1960 3,0 1,7 0,3 0,6 0,2 0,2 0,02
1970 3,7 2,1 0,4 0,7 0,3 0,2 0,02
1980 4,4 2,6 0,5 0,7 0,4 0,3 0,02
1990 5,3 3,2 0,6 0,7 0,4 0,3 0,03
2000 6,1 3,7 0,8 0,7 0,5 0,3 0,03
2010 6,9 4,1 1,0 0,7 0,6 0,3 0,04
2050 9,7 5,2 2,5 0,7 0,8 0,4 0,06

MAAILMAN VÄKIRIKKAIMPIEN VALTIOIDEN VÄKILUVUN KEHITYS 2000–2015 JA ENNUSTE V. 2030
Valtio200020152030Kasvu 2000–2030, %
Kiina 1 270 1 376 1 416 11 %
Intia 1 053 1 311 1 528 45 %
Yhdysvallat 283 322 356 26 %
Indonesia 212 258 295 39 %
Brasilia 176 208 229 30 %
Pakistan 138 189 245 77 %
Nigeria 123 182 263 138 %
Bangladesh 131 161 186 42 %
Venäjä 146 143 139 - 5 %
Meksiko 103 127 148 44 %
Maailma 6 127 7 349 8 501 39 %

Piirrä diagrammi

Tehtävä

Kopioi yllä oleva taulukko kokonaisuudessaan LibreOffice Calc:iin ja tee siitä viivadiagrammi, jossa näkyy eri maanosien väestönkehitys omina käyrinään. Vinkki: Valitse kaaviotyypiksi "pisteet ja viivat" ja rastita kohdasta tietoalue "1. sarake sisältää otsikoita". Tarkastele tekemääsi diagrammia ja havainnoi, minkä maanosan väestö kasvaa nopeiten.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Diagrammitehtävän vastaus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Nopeiten kasvava maanosa on:

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

2.6 Kuolleisuuden muutokset

Väestönkasvuun vaikuttaa syntyvyyden lisäksi kuolleisuus. Kuolleisuuden keskiarvo on koko maailmassa noin 7,9 ‰ eli 1000 asukasta kohden kuolee 7,9 ihmistä vuoden aikana. Kuolleisuus on suurin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Itä-Euroopassa. Alhaisinta kuolleisuus on puolestaan Lähi-idässä, mutta myös monissa Latinalaisen Amerikan, Pohjois-Afrikan ja Etelä-Aasian valtioissa kuolleisuus on noin 5 ‰. Suomi edustaa tyypillistä eurooppalaista valtiota kuolleisuudella 10,5 ‰.


Ennuste yli 60-vuotiaiden osuudesta valtioittain vuonna 2050.

TÄRKEIMMÄT KUOLINSYYT MAAILMASSA
SyyKuolemia vuodessa
sydänsairaudet 7 milj.
aivohalvaus 6 milj.
syöpäsairaudet 3 milj.
keuhkokuume 3 milj.
hengitystieinfektiot 1,5 milj.
AIDS 1,5 milj.
ripuli 1,5 milj.
diabetes 1,5 milj.
liikenneonnettomuudet 1,3 milj.
Miten on mahdollista, että kehittyneessä ja vakaassa Suomessa kuolleisuus on yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi vähemmän kehittyneeseen Irakiin? Kuolleisuuteen vaikuttavat lähinnä terveydenhuollon taso ja väestön ikärakenne. Irakissa terveydenhuollon taso ei ole lähelläkään Suomen tasoa. Toisaalta Irakissa selvästi yli puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita ja vain 3 % on yli 65-vuotiaita.

Irakissa vanhuuden mukanaan tuomia sairauksia on vähän. Samoin lapsi- ja imeväiskuolleisuus on saatu rokotuksin laskemaan suhteellisen alas. Seurauksena on vuosikymmeniä kestävä alhainen kuolleisuus ennen ikärakenteen muutosta Suomen kaltaiseksi. Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus on noin viidennes väestöstä, joten tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet sekä syöpä.

Vähiten kehittyneissä maissa noin puolet kuolemista johtuu tartuntataudeista. Pääosa niistä on hengitystieinfektioiden aiheuttamia lapsikuolemia. Myös ripulisairauksiin kuolevat ovat vähiten kehittyneiden maiden lapsia. AIDS tappaa eniten nuoria aikuisia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Lisäksi malaria ja tuberkuloosi aiheuttavat maailmanlaajuisesti lähes miljoona kuolemaa vuodessa. Merkittävimpien tartuntatautien aiheuttamat kuolemat ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

2.7 Väestökehityksen malli

Väestön kehitystä tarkastellaan tavallisesti noin sata vuotta sitten laaditulla väestöllisen muuntumisen mallilla. Se kuvaa syntyvyyden, kuolleisuuden ja väestönkasvun kehitystä eri maissa. Mallissa oli alun perin neljä vaihetta. Malli on päivitetty nykyään kuusivaiheiseksi.


Ensimmäisessä hitaan kasvun vaiheessa syntyvyys ja kuolleisuus ovat korkeita. Lapsia syntyy ja kuolee paljon. Keskimääräinen elinikä on alhainen, eikä väestö kasva. Maailmassa jotkin eristäytyneet heimot Amazonilla ja Keski-Afrikassa kuuluvat tähän vaiheeseen, mutta mikään kokonainen valtio ei enää ole tässä vaiheessa.

Toisessa kiihtyvän kasvun vaiheessa syntyvyys on korkea, mutta kuolleisuus laskee parantuneen terveydenhuollon, hygienian ja ravitsemuksen ansiosta. Suurin osa lapsista jää henkiin. Niinpä pian on runsaasti hedelmällisessä iässä olevia naisia ja tätä kautta lisää lapsia. Afganistan, Sierra Leone ja monet muut köyhimmät vähemmän kehittyneet maat kuuluvat tähän vaiheeseen.

Kolmannessa hidastuvan kasvun vaiheessa syntyvyys laskee hitaasti, mutta kuolleisuus laskee edelleen. Perheet huomaavat, että hankkimalla vähemmän koko perheen elintaso nousee. Brasilia ja Sri Lanka ovat tässä vaiheessa.

Neljännessä pysähtyneen kasvun vaiheessa syntyvyys ja kuolleisuus laskevat hyvin alhaiselle tasolle. Väestönkasvu pysähtyy. Kuolleisuus on hyvin vähäistä muissa kuin ikääntyvien väestönryhmissä. Useimmat pitkälle kehittyneistä maista ovat tässä vaiheessa.

Viidennessä väestön vähenemisen vaiheessa syntyvyys laskee edelleen, mutta kuolleisuus nousee entistä vanhempien ikäluokkien myötä. Väestönkasvu on negatiivista. Italia kuuluu tähän ryhmään.

Kuudennessa tasaantuneen kehityksen vaiheessa syntyvyys jälleen kohoaa ja kuolleisuus pysyy kohonneella tasolla. Väestönkasvun tarpeen huomioiva yhteiskunta tukee laajemmin lapsiperheitä ja kaksi- tai kolmilapsista perhettä pidetään toivottavana. Viro kuuluu tähän vaiheeseen.
Väestöllisen muuntumisen malli.

2.8 Väestönkasvua voidaan hidastaa

Väestönkasvu tulee saada kestävälle tasolle. Merkittävin keino vähentää koko maailman väestönkasvua on lisätä vähemmän kehittyneiden maiden tyttöjen koulutusta. Opiskellessa karttuva tietotaito ja töistä saatava palkka ovat usein parempi turva eläkepäiville kuin suuri lapsimäärä. Poliittisen tietoisuuden ja taloudellisen tilanteen kehittyessä nousee esille mahdollisuus valita lasten määrä perheissä.

Kehittyneissä maissa syntyvyyttä ovat alentaneet lapsikuolleisuuden väheneminen, elintason nousu ja sosiaaliturvan parantuminen, naisten kouluttautuminen ja aktiivisempi osallistuminen työelämään sekä työ- ja koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen.


Tyttöjen ja naisten tasa-arvoista koulutusta kehittämällä voidaan hidastaa väestönkasvua. Kathmandu, Nepal

Myös syntyvyyden poliittinen säännöstely, tietoisuus ehkäisystä, kaupungistuminen ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat väestönkasvuun. Kaupungeissa paremmat opiskelu- ja työmahdollisuudet lykkäävät perheen perustamista ja vähentävät lapsien määrää verrattuna maaseutuun, varsinkin vähemmän kehittyneissä maissa. Uskonnot vaikuttavat väestön kehittymiseen esimerkiksi kielteisellä suhtautumisella ehkäisyä kohtaan.


Ennusteita väkiluvun kehityksestä.

2.9 Poliittinen säätely

Myös poliittisin toimin voidaan vaikuttaa lapsilukuun. Kiinassa annettiin lupa vain yhteen lapseen perhettä kohden. Tämä on hillinnyt väestönkasvua 1980-luvulta lähtien. Politiikalla oli myös kielteisiä seurauksia. Tyttölapsesta raskaana olevat naiset tekivät abortteja, koska poikalapsi oli toivotumpi. Nykyään Kiinassa on enemmän miehiä kuin naisia. Lisäksi pitkään jatkunut vähäinen lapsiluku johtaa väestörakenteen voimakkaaseen ikääntymiseen 2040-luvusta lähtien. Myös kulttuuriset seikat, kuten uskonto, vaikuttavat väestönkehitykseen. Esimerkiksi katolilaisuus suhtautuu kielteisesti ehkäisyyn. Joissakin maissa kannustetaan suurperheisiin.

Vähäinen lapsiluku johtaa väestörakenteen ikääntymiseen. Pitkälle kehittyneissä maissa eläkeläiset muodostavat suurimman osan väestöstä. Suomen väestörakenne on ikääntyneimpiä maailmassa. Monissa Suomen kunnissa ovat yli 65-vuotiaat suurempi ryhmä kuin työikäiset tai lapset.



Kiinassa on suosittu yhden lapsen perheitä.

2.10 Väestönkasvu ja hyvinvointi

Väestönkasvu lisää työvoimaa ja mahdollisten asiakkaiden määrää, mutta ei välttämättä johda talouskasvuun ja hyvinvointiin. Vähiten kehittyneissä maissa ei ympäristö riitä tyydyttämään nopeasti kasvavan väestön perustarpeita. Ruokaa ei pystytä tuottamaan riittävästi, mistä seuraa aliravitsemusta. Veden kulutus kasvaa liikaa, jolloin vesivarat ehtyvät ja saastuvat. Pula ravinnosta ja puhtaasta vedestä on suurinta kuivuudesta kärsivillä korkean väestönkasvun alueilla Afrikassa, Lähi-idässä sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Kiista ravinnosta, vedestä ja luonnonvaroista johtaa usein konflikteihin maiden sisällä ja niiden välillä.

Hallitsemattoman väestönkasvun seurauksena useat elävät ympäristössä, josta puuttuvat mielekkään elämän peruselementit, kuten terveys, turvallisuus, hyvinvointi, työpaikat ja mahdollisuus oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen opiskelun avulla. Tästä kärsivät erityisesti köyhimmät Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot. Niissä nuorten aikuisten suuret ikäluokat ovat vailla koulutusta ja työtä. Moni elää köyhinä slummeissa konfliktien ja sosiaalisten ongelmien keskellä. Riski ajautua turhautuneena poliittisiin ääriliikkeisiin kasvaa. Monet muuttavat köyhiltä alueilta kohti korkeamman elintason alueita joko maan sisällä tai muihin maihin. Useat lailliset ja erityisesti laittomat siirtolaisetkin elävät vaatimattomissa oloissa entistä ahtaammiksi käyvissä suurkaupungeissa.

Kuva: Länsimaissa eletään usein ainakin näennäisen yltäkylläisyyden keskellä, todellisuudessa erot elintasoissa ovat suuria myös länsimaissa.

2.11 Väestönkasvun vaikutukset ympäristölle

Väestönkasvu luo valtavan paineen ympäristön käytön lisäämiseen. Lisäksi elintason noustessa kulutus kasvaa. Kasvava ja vaurastuva väestö kuluttaa enemmän ravintoa, vettä, energiaa ja tuotteita. Uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen lisääntyy. Jo nykypäivänä tarvitsisimme 1,5 maapalloa, jotta voisimme kestävästi kuluttaa nykyään maailmassa käytettävän ravinto-, energia- ja tavaramäärän.

Maapallon koko väestön ekologinen jalanjälki on siis puolitoista kertaa suurempi kuin maapallon tuottava pinta-ala.


Maapallon väestö ei ole jakautunut tasaisesti kaikkialle, mutta ihmisiä elää lähes kaikkialla.

Kulutamme luonnonvaroja kestämättömällä tavalla. Tämä on merkittävä riski tulevien sukupolvien hyvinvoinnin kannalta. Vauraimpien maiden ekologinen jalanjälki on köyhempiä maita suurempi. Jos maailman asukkaiden ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten, tarvittaisiin lähes viisi maapalloa. Siksi tarvitaan kestävän kehityksen keinoja haittojen vähentämiseksi.


Kaupungin väestön kasvaessa ympäristöön kohdistuva rakentamispaine kasvaa. Kathmandu, Nepal. Tutustu Kathmandun alueen väestön kasvuun.


Maailman väestön kasvaessa ja elintason noustessa ympäristön kuormitus lisääntyy. Suuria maa- ja vesialueita muokataan asumiseen, tuotantoon ja viljelyyn. Jo nykyään vajaa puolet maapallon jäästä vapaasta pinta-alasta käytetään maatalouteen tai asutukseen. Väestönkasvu on perimmäinen syy lähes kaikkiin ympäristöongelmiin, joita tässä kirjassa käsitellään. Siksi on noussut tarve kehittää tapoja ja teknologioita käyttää ympäristöä kestävämmin. Tämä luo työtä alan yrityksille ja asiantuntijoille. On alettu pohtia jatkuvan talouskasvun mielekkyyttä sekä etsiä vaihtoehtoisia kehityksen muotoja.

2.12 Väestönkasvun hidastumisen seuraukset

Väestönkasvun hidastumiseen liittyy haasteita. Kun syntyvyys laskee ja elinajanodote nousee, ennen pitkää työikäisten osuus väestöstä laskee. Samaan aikaan eläkettä saavan sekä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän väestön suhteellinen osuus kasvaa. Yhteiskuntaa ylläpitävän varallisuuden tuottaminen on yhä pienemmän joukon vastuulla.

Väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Tämä on tilanne monissa kehittyneissä maissa, Suomessakin. Monissa Euroopan maissa ja Australiassa tuetaan lapsiperheiden perustamista taloudellisten tukien avulla. Suomessa vuonna 1934 käyttöön otettu äitiysavustus on lakisääteinen etuus, jolla yhteiskunta tasaa lapsista perheille aiheutuneita kustannuksia. Kiinan yhden lapsen politiikka on hidastanut tämän maailman väkirikkaimman maan väestönkasvua. Se on johtanut myös suuriin ongelmiin. Tyttöjä on abortoitu ja hylätty, jolloin väestön sukupuolijakauma on vääristynyt. Varsinkaan syrjäseuduilla miehet eivät löydä puolisoa. Toisaalta suurten kaupunkien hyvin koulutetut naiset voivat jäädä lapsettomiksi, koska Kiinassa perheen miehen oletetaan olevan paremmin koulutettu. Kiina onkin nykyään luopunut yhden lapsen politiikasta.


Kuva: Kiinassa yhden lapsen politiikka on vääristänyt väestön sukupuolijakaumaa ja aiheuttanut laajoja sosiaalisia ongelmia.

Kun syntyvyys on alhainen pitkään, väestö vähenee valtiossa tai jollakin muulla alueella. Väestön supistuminen vähentää painetta luonnonvarojen hyödyntämiseen ja ympäristön rakentamiseen. Toisaalta syntyy pulaa työvoimasta. Maailmassa vajaan 30 maan luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen ja reilun 30 maan väkiluku on laskenut viime vuosina. Useissa kehittyneissä maissa tätä paikataan maahanmuuttopolitiikalla, jolla houkutellaan osaavia työntekijöitä ulkomailta.

2.14 Väestön määrän muutokset Pohjoismaissa

Suurimmassa osassa Pohjoismaita väkiluku vähenee.

Oheisessa kartassa on kuvattu ennustettua väkimäärän muutosta vuoteen 2030 mennessä. Tummansinisissä alueissa väkiluvun kasvun ennustetaan olevan yli 10 %. Punaisella viivalla rajatut alueet ovat kasvualueita, joiden väkiluku on n. 80 % valtion väkimäärästä. 

Kartta osoittaa, että Pohjoismaissa väestönmäärä lisääntyy vain muutamilla alueilla.



Tutki väestöpyramideja!



​​
© Juha Salminen.

2.15 Tiivistelmä

  • Väestö tarkoittaa tietyllä alueella asuvia ihmisiä.
  • Maailman väestö eli väkiluku on 7,5 miljardia ihmistä.
  • Maailman väkiluku kasvaa, koska ihmisiä syntyy paljon enemmän kuin heitä kuolee.
  • Väestö alkoi kasvaa hygienian, terveydenhuollon ja ruoan saatavuuden parantuessa.
  • Luonnollinen väestönkasvu on positiivinen, jos syntyvyys eli syntyneiden määrä valtiossa tai muulla tarkasteltavalla alueella ylittää kuolleisuuden eli kuolleiden määrän. → Väkiluku kasvaa.
  • Luonnollinen väestönkasvu on negatiivinen, jos syntyvyys eli syntyneiden määrä valtiossa tai muulla tarkasteltavalla alueella alittaa kuolleisuuden eli kuolleiden määrän. → Väkiluku pienenee.
  • Todellisessa väestönkasvussa huomioidaan valtion tai muun alueen luonnollinen väestönkasvu sekä muuttoliike tälle alueelle ja alueelta pois.
  • Väestöllisen muuntumisen malli jakaa maailman valtiot eri vaiheisiin syntyvyyden, kuolleisuuden ja väestönkasvun mukaan.
  • Väestöpyramidi on diagrammi, joka kuvaa väestön sukupuolten ja ikäryhmien koon suhteessa toisiinsa.
  • Väestönkasvu on suurin vähiten kehittyneissä maissa ja monissa kehittyneissä maissa väkiluku laskee.
  • Väestönkasvun seurauksena ympäristön käyttö ja saastuminen lisääntyvät, maan, veden ja ilman laatu heikkenevät, luonnon monimuotoisuus vähenee ja luonnonvarat ehtyvät.
  • Väestönkasvun seurauksena työikäisen väestön, asiakkaiden ja taloudellisten toimien määrä kasvaa, mutta sosiaalinen epätasa-arvo ja puutteelliset asuinympäristöt yleistyvät.
  • Väestönkasvua voidaan hidastaa monin tavoin, kuten lisäämällä koulutusta, tiedotusta ehkäisymenetelmistä ja naisten osallistumista työelämään.
  • Väestönkasvun tyrehtyminen valtiossa johtaa väestön vähenemiseen, ikääntymiseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen, joita voidaan korjata aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä