14. Innovaatiot ja niiden leviäminen

Luvun sisällys

14.1 Innovaatio
14.2 Tieto- ja viestintäteknologia
14.3 Innovaatioiden leviäminen eli diffuusio
14.4 Innovaatioiden omaksujat
14.5 Innovaatiojärjestelmät ja innovaatiopolitiikka
14.6 Tiivistelmä

14.1 Innovaatio

innovaatio-vs-keksinto.jpgInnovaatio on idea, käytäntö tai esine, joka on uusi tai jota käyttäjät pitävät uutena. Innovaatio voi olla yhtä hyvin uusi tekninen laite tai verkkopalvelu kuin ennennäkemätön pukeutumistyyli. Innovaatio voi olla vähittäinen (inkrementaalinen). Tällöin tehdään pieniä parannuksia aiempaan tuotteeseen tai toimintatapaan. Innovaatio voi olla myös mullistava (radikaali). Tämä on kokonaan uusi tuote tai tapa toimia.

Innovaation syntymiseksi tarvitaan tietoa, ihmisten nokkeluutta ja toimivaa yhteiskuntaa. Innovaatio ja maantiede ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Ihmisten, toimintojen, tuotteiden ja palvelujen kysynnän ja tarjonnan sijainti vaikuttavat innovaatioiden syntyyn, kehitykseen ja leviämiseen.

Vuorovaikutus on oleellista innovaatioiden kehittymisessä. Nykyaikaiset viestintävälineet mahdollistavat entistä tiiviimmän vuorovaikutuksen, jossa sijainnilla ja ajalla on aiempaa vähemmän merkitystä. Toisaalta sijainti on edelleen hyvin tärkeää. Lähellä toisiaan sijaitsevat ihmiset ja yritykset tapaavat ovat useammin ja helpommin yhteydessä toisiinsa ja vaihtavat tietoa, mikä auttaa innovaatioiden syntymisessä.

Nykytaloudessa innovaatio on keskeinen talouden kasvun ja tehokkuuden edistäjä. Kyky innovaatioihin ja niiden jalostamiseen on valtioiden ja alueiden kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Valtiot ja alueet pyrkivät edistämään kehitystään innovaatiopolitiikalla ja innovaatiojärjestelmillä.

shutterstock_521858458.shutterstock_521858458_innov_p.jpg

14.2 Tieto- ja viestintäteknologia

internetin käyttäminen (% väestöstä, huomaa että maailman väkiluku on lisääntynyt vuodesta 2005 lähes miljardilla)
Internetin käyttäminen200520102016
Koko maailma 16 % 30 % 47 %
Teollisuusvaltiot 51 % 67 % 81 %
Kehitysmaat 8 % 21 % 40 %

Tieto- ja viestintäteknologia (TVT, englanniksi ICT) tarkoittaa tietokoneiden ja digitaalisen tietoliikenteen avulla tehtävää tietojen hakua, tallennusta, siirtoa ja muokkaamista ja näistä viestimisten eri ihmisten, yritysten ja instituutioiden välillä.

Tieto- ja viestintäteknologia on keskeinen osa ihmisten arkipäivää sekä yritysten ja hallinnon toimintaa. Se on myös merkittävä ja nopeasti kasvava liiketoiminnan muoto ja tärkeä osa esimerkiksi Suomen vientiteollisuutta.

MATKAPUHELINLIITTYMIÄ SATAA ASUKASTA KOHDEN
ValtioLiittymiä
Hong Kong n. 240
Suomi n. 175
Yhdysvallat n. 105
Etiopia n. 25

Tieto- ja viestintäteknologian laitteiden ja sovellusten kehittäminen ja tuotanto ovat kiinteä osa kehittyneiden maiden taloutta. Kehittäminen vaatii innovatiivisuutta. Tuotteiden ja palveluiden tulee olla kilpailukykyisiä maailmanlaajuisesti. Suomesta lähtöisin oleva Nokia oli 2000-luvun alussa maailman suurin matkapuhelinten kehittäjä ja valmistaja.

Myöhemmin tieto- ja viestintäteknologiaa kehittäneet suuret kansainväliset Nokiaa innovatiivisemmat yritykset ajoivat sen ohi. Tämän jälkeen on Suomessa kehitetty joitakin maailmanlaajuisesti merkittäviä viihde- ja peliteollisuuteen tuotteita ja palveluja, kuten Rovion Angry Birds ja SuperCellin Clash of Clans.


shutterstock_462089602.shutterstock_462089602_innov_KeongDaGreat_p.jpg
Clash of Clans on Suomessa kehitetty peli.

14.3 Innovaatioiden leviäminen eli diffuusio

Kun globalisaatio etenee, tapahtuu aina innovaatioiden eli uusien ideoiden ja keksintöjen leviämistä alueelta toiselle. Tätä leviämisilmiötä kutsutaan alueelliseksi diffuusioksi. Diffuusio käsitteenä on tuttu fysiikasta ja kemiasta, kun selitetään esimerkiksi epämiellyttävän hajuisen kaasun leviämistä huoneeseen pelkän kaasun lämpöliikkeen seurauksena. Maantieteessä diffuusio tarkoittaa samaa asiaa kuin kaasujen ja nesteiden tapauksessa, mutta alueellisessa diffuusiossa innovaation levittäjinä toimivat ihmisyksilöt ja ilmiö vaikuttaa hyvin suurella alueella.

innovaation-diffuusio.jpg
Innovaatioiden leviämiseen vaikuttavia asioita.

Perinteisesti innovaatiot ovat levinneet tartuntadiffuusiona. Siinä innovaation omaksuminen leviää suoraan yksilöltä toiselle ja sitä kautta lähtöalueelta viereiselle alueelle. Innovaatiot voivat levitä myös hierarkkisena diffuusiona ensin suurista kaupungeista toisiin suuriin kaupunkeihin ja sieltä niitä ympäröivälle seudulle. Nykyään internetin aikakaudella keskusten kautta leviävän hierarkkisen diffuusion merkitys on vähentynyt. Samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset voivat levittää innovaatioita esimerkiksi keskustelupalstojen kautta asuinpaikasta riippumatta.

Innovaatioiden leviämistä hidastaa esimerkiksi köyhyys, mikä estää internetin käytön vielä isolta osalta ihmiskuntaa. Joissain maissa ulkomailta tulevien vaikutteiden leviämistä estetään sensuurin avulla vedoten epädemokraattisen valtion etuun tai uskontoon.

shutterstock_437098156-shutterstock_437098156_innov_jamesteohart.jpg
Innovaatiot eivät enää välttämättä leviä suurista keskuksista pieniin, sillä internet on vapauttanut ja nopeuttanut uuden tiedon siirtymistä.

14.4 Innovaatioiden omaksujat

Innovaatio leviää tiettyyn väestöön aina vähitellen. Ihmiset voidaan jakaa innovaation omaksujaryhmiin sen mukaan, miten varhaisessa vaiheessa he omaksuvat innovaation. Ensimmäisenä innovaation omaksuvat ennakkoluulottomat innovaattorit, heidän jälkeensä pääjoukko ja viimeisenä innovaatioon epäilevästi suhtautuvat vitkastelijat eli hitaat omaksujat. Innovaation leviämisnopeus on yleensä suurimmillaan silloin, kun pääjoukko alkaa omaksua innovaatiota.

Jotkut innovaatiot leviävät laajempaan käyttöön kuin toiset, joten läheskään aina kaikki ihmiset eivät omaksu innovaatiota ollenkaan. Esimerkiksi tietty uusi urheilulaji tai muotivirtaus ei koskaan tavoita kovin suurta osaa väestöstä, kun taas matkapuhelimen on ottanut käyttöön lähes jokainen suomalainen.

Innovaation omaKSUJAT
IhmisryhmäPiirteet
Innovoijat 2 % väestöstä: usein uskaliaita ja koulutettuja
Varhaiset omaksujat 10–15 % väestöstä: sosiaalisia johtajia, suosittuja
Varhainen enemmistö 30–35 % väestöstä: vastaanottavaisia tultuaan vakuuttuneiksi innovaation omaksumisen hyödyistä, useita eri sosiaalisia kontakteja
Myöhäinen enemmistö 30–35 % väestöstä: perinteisiä
Hitaat omaksujat 10–20 % väestöstä: vastustavat uusia innovaatioita
Lähde: Wikipedia (Rogers, 2003: Diffusion of Innovations).

14.5 Innovaatiojärjestelmät ja innovaatiopolitiikka

20161108_124723.jpgInnovaatiojärjestelmä on kokonaisuus. Sen muodostavat tiedon ja osaamisen tuottajat ja hyödyntäjät sekä näiden välinen vuorovaikutus. Innovaatiojärjestelmiä voidaan kehittää eri alueilla valtioista paikkakuntiin. Innovaatiojärjestelmien kehittäminen onnistuu parhaiten innovaatiopolitiikan avulla. Innovaatiopolitiikka tarkoittaa julkisen vallan toimia, joilla edistetään innovaatioiden syntyä, kehittymistä ja käyttöä sekä tuetaan innovaatiojärjestelmiä eri aluetasoilla.


Yleinen innovaatiopolitiikka tukee kaikkien ihmisten ja yritysten perusosaamista esimerkiksi lisäämällä korkeakoulutetun työvoiman määrää. Kohdennettu innovaatiopolitiikka tukee tiettyjen elinkeinojen, kuten metsäteollisuuden, laivanrakennuksen tai peliteollisuuden kehittämistä. Kokeileva innovaatiopolitiikka etsii rohkeasti uusia ja merkittäviä luovan talouden kehityksen avauksia esimerkiksi tukemalla ennakkoluulottomasti globaaleille markkinoille pyrkivien uusien yritysten toimintaa.

Kansallinen innovaatiojärjestelmä osoittaa innovaatioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen kuuluvat toimijat yhden valtion alueella. Keskeisessä asemassa on valtionhallinto, joka tukee ja ohjaa innovaatiojärjestelmän toimintaa ja yhteyksiä olennaisten toimijoiden välillä. Innovaatioiden kehittämisen kannalta tärkeitä ovat yritykset, hallinto ja yliopistot, ja entistä enemmän myös kansalaisyhteiskunta. Suomessa on nykyään tiiviit yhteydet yritysten ja yliopistojen välillä. Tämä on olennaista innovaatioiden synnyssä, kehittämisessä ja soveltamisessa.

Alueellinen innovaatiojärjestelmä kohdistuu valtiota pienemmälle, mutta paikkakuntaa suuremmalle alueelle. Sen tavoitteena on alueen yritysten ja ihmisten jatkuva yhteinen oppiminen, innovointi ja yritteliäisyys. Paikalliset innovaatiokeskittymät perustuvat fyysisiin ja digitaalisiin verkostoihin, joiden avulla kehitetään paikkakunnalla maailmanlaajuisesti arvostettua erityisosaamista ja siihen perustuvaa yritystoimintaa. Ne vetävät puoleensa maailmanlaajuisesti osaajia ja investointeja, jotka edelleen vahvistavat keskittymän kehitystä. Esimerkiksi Turun seutu on merkittävä laivanrakennuksen osaamiskeskittymä.

Innovaatioekosysteemi tarkoittaa jollakin alueella olevaa innovaatioiden kehittäjien ja käyttäjien tiivistä vuorovaikutukseen perustuvaa ja jatkuvasti kehittyvää verkostoa.

Kuva: Tyhjiöputkiin perustuva aurinkolämpökeräin on esimerkki leviävästä cleantech-innovaatiosta. Keräin toimii jopa pakkasella.

14.6 Tiivistelmä

  • Innovaatio on uusi tuote, palvelu tai keksintö, jota ihmiset pitävät hyödyllisenä.
  • Innovaation syntymiseksi tarvitaan tietoa, ihmisten nokkeluutta ja toimivaa yhteiskuntaa.
  • Innovaatioiden leviämisessä ja käyttöönotossa on havaittu säännönmukaisuuksia: Ne ovat levinneet ensin suurista keskuksista toisiin. Varhaisia käyttöönottajia on ihmisistä vain muutamia prosentteja.
  • Innovaatiojärjestelmän muodostavat tiedon ja osaamisen tuottajat ja hyödyntäjät sekä näiden välinen vuorovaikutus jollakin alueella valtioista paikkakuntiin.
  • Innovaatiopolitiikkaa ovat julkisen vallan toimet, joilla edistetään innovaatioiden syntyä, kehittymistä ja käyttöä sekä tuetaan innovaatiojärjestelmiä eri aluetasoilla.