Luonnnosuojelualue
Ajo-ohje
Osoite: Turunväylä 1097, Urjala.
Aja 9-tietä Humppilasta kohti Urjalaa ja Tamperetta. Matkun risteyksen jälkeen tulee peltoaukio. Vasemmalla näkuu koivukuja (ja oikealla aivan risteyksen kohdalla Urjala-kyltti). Aja koivukujaa pitkin n 100 m A. T-risteyksestä oikealle B. Jatka tätä n 100 m, käänny vasemmalle C. Ajapuomitettua tietä pitkin niityn halki. Mäen alla valitse vasen ura D. Lopulta kartano tulee vastaan E.
Yhdistyksen maa-alueet
- Raikon osuuden, yli 1000 ha sai lääketieteen ja kirurgian tohtori Torild Brander.
- Hän perusti luonnonsuojeluyhdistyksen v. 1951 ja testamenttasi suojelualueet yhidstykselle.
- Brander kuoli vuonna 1992 (s. 1904 Helsingissä). Kotiseutuneuvos Alli Brander menehtyi sairaskohtaukseen 4.12.2010 Forssan sairaalassa (s. 1922 Ypäjällä).
- Pirttilahden ls-alueet (n 537 ha) muodostuvat neljästä eri alueesta ja kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan.
Kivijärven suojelualue
- järven (75 ha, suurin syvyys vain 1,8 metriä)
- 225 ha
- suojeltu v. 1959
- liikkuminen kielletty
Kalkkivuori-harjualue
- kalkkia Nuutajärven lasitehtaan tarpeisiin v. 1868 asti.
- perimätiedon mukaan myös 1200-l Hämeen linnaankin.
- yli sata luonnonvaraista lehmusta ja metsävaahteraa
- kasvillisuudeltaan ainutlaatuinen
- metsäsopuli, liito-orava,
- arvokas linnusto, mm. pikkusieppo ja idänuunilintu
- kuusia poistettu ja poistetaan
- niittyjä pidetään avoimina
Kaakkosuon suojelualue
- 222 ha
- mm punakämmekkä ja vaivero
- Luonnonpuisto-niminen ikimetsäalue (n 5 ha), jossa metsää ei ole hakattu 200 vuoteen.
Pesämäen luonnonsuojelualue
- 27 ha, louhikkoinen alue
- v. 1991 rauhoitettu aarnialueeksi
Vuoden 2012 Metso-rauhoitus käsitti 37,2 ha Pesämäen ls.alueeseen rajoittuen. Lehtoja, lehtokorpia, kalliojyrkänteitä ja kalliometsiä. Ks. Haapalan artikkeli Lounais-Hämeen luonto 99, 2012.
Vuoden 2016 Metso-laajennus on 16,9 ha, laajentaa edelleen Pesämäen aluetta. Kohdekuvaus: Rehevä kangasmetsäkokonaisuus, joka on osittain lehtoa sekä rehevää korpea. Alueen puusto on iäkästä ja siinä on runsaasti järeää rauduskoivua, paikoin suuria haapoja ja lehtoalueella myös lehmuksia. Alue rajoittuu olemassa olevaan suojelualueeseen.
Pesämäen ympäristössä siis nyt itse asiassa merkittävä yhtenäinen suojeltu metsäalue: 81 ha.
Pirttilahden ls-alue
- perustettiin v. 1994 eli Branderin kuoleman jälkeen
- 67 ha
- yhdistää Kaakkosuo-Pesämäen alueen Kivijärven suojelualueeseen
- valtaosa metsitetyistä pelloista ja Raikon talouskeskuksen rakennukset
- laidunhaka (n 1 ha, arvokkaiden perinnemaisemien luettelossa) entisöity, mm ketonoidanlukko
- peltoja alettu avata puustolta. Annetaan metsittyä luontaisesti.
Luonnonsuojelualueita on nykyisin kokonaisuudessaan on 537+37,2+16,9 ha= 591 ha.
Talousmetsää on 207 ha ja 10,3 ha Aaponhaka v. 2016. Talousmetsä on pääosin nyt kahdessa osassa ls. eteläpuolella. Erikseen on Sammakkolammen lähellä Kitusuolla 2,7 ha rämesuota.
Kartano ja rakennukset
- TB sai Raikon 1/5 Nuutajärven kartanosta perintönä 31.12.1942, siellä ei ollut kuin vanha karjamaja (nyt Raikonsuolla Savolaisen tilalla = maanhankintalain nojalla mennyt asutustoimintaan)
- ensiksi rakennettiin kanala-rakennus, jossa TB ja Irene-rouvakin ensin asuivat (he olivat muuten Irenen kuolemaan saakka 1967 kirjoilla Helsingissä, jolloin Torild muutti kirjansa ja virallisen asuntonsa Forssaan, hän ei siis koskaan asunut virallisesti Urjalassa, mm. verotussyistä omasta mielestään).
Päärakennus
- päärakennus valmistui syksyllä 1946. Samaan aikaan tehtiin myös muita rakennuksia, mm. Jokisen palatsia, navettaa ym. Rakentaminen ei mennyt ihan kuin Trömsössä (oli sodanjälkeinen pula-aika, jota vielä vaikeutti se, että omistajat olivat helsinkiläisiä , joita kohdeltiin ei-maanviljelijöinä mm. rakennustarvikeostokortteja jaettaessa ja että rakennusmestarina oli umpiruotsalainen mestari Kirkkonummelta. TB kertoi mm. että päärakennuksen alkuvaiheissa hän kerran tuli aamulla ulos asunnontonsa ovestaan ja kuuli kun mestari kirosi ja huusi kovalla äänellä paikkakuntalaisille rakennusmiehille: "Pärkkele, parkkele, sinä teke, mine määrä ja tohtori maksa". Lopulta tilanne kärjistyi niin, että oli sanottava tämä mestari irti.)-
Päärakennus on hirsinen, ja se päällystettiin laudalla 1950-luvun alussa. Ulkokatto oli tiilinen (=Nuutajärvellä oli oma tiilitehdas), mutta se pellitettiin 1980-luvun loppupuolella. TB kertoi aina mielellään, että oli itse tehnyt päärakennuksen piirustukset, mutta tosiasia lienee että tämä Raikon kartanon päärakennus on kopio Nuutajärven kartanon pehtoorin talosta.
Aitta
- vanha aitta on 1800-luvulta. Kivijärven (Pirttilahden) torppari vei sen mukanaan joskus 1900-luvun alkupuolella kun muutti Tourunkulmalle, mutta TB osti sen 1940-luvun lopulla ja siirti takaisin alkuperäiselle paikalleen.
Puuliiteri
Puuliiteri on ollut tarpeen rakennusten lämmityspuiden kuivatuspaikkana aina siihen asti kun pappa-Br muutti Forssaan. Päärakennuksessakin oli nimittäin puita käyttävä kattila, joten puuta todella tarvittiin. Sitten kun pappa muutti Forssaan, päärakennuksen kattilaan pistettiin öljypoltin.
Hanhela
- rannalla oleva Hanhela on tehty ihan viimeksi, siellä oli vain parina vuotena hanhia 1950-luvulla. Siihenkin tehtiin peltikaatto 1990-luvun alussa huopakaton tilalle.
- maatalouden loputtua 1960-luvun lopulla Raikosta, sieltä purettiin pari hienoa heinälatoa, jotka sijaitsivat Piikaniityn maisemissa
