Tutkimusjulkaisun kirjoittaminen kansainvälisessä yhteistyössä – Mahdollisuuksia, haasteita ja ratkaisuja

Kirjoittanut: Johannes Pernaa
Julkaistu 17.3.2020


Taas yksi tutkimusartikkeli julkaistu. Tällä kertaa alan kovimmassa lehdessä – Chemistry Education Research and Practice -lehdessä. Tuttavallisesti lyhennettynä CERPissä. Artikkelin läpi saaminen oli upea asia, koska CERPin arvostus on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut heikosta huipuksi. Menestyksen takana on monta syytä, mutta niistä tärkein on raha. Royal Society of Chemistryn rahoituksen turvin on mahdollistettu open access julkaiseminen, jossa sekä julkaiseminen että lukeminen ovat maksuttomia. CERPin menestys ei kuitenkaan ole tämän tekstin keskiössä, vaan juuri julkaistun artikkelimme kirjoitusprosessi. Syvennyn mielenkiintoiseen tiedejulkaisemisen problematiikkaan lisää joskus tulevaisuudessa.

Tausta

Artikkeli sai otsikon ”Developing technological pedagogical science knowledge through educational computational chemistry: A case study of pre-service chemistry teachers’ perception” ja se syntyi kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Pääkirjoittajat olivat Chilestä – professori Jorge Rodríguez-Becerra ryhmineen. Jorge on laskennallinen kemisti. Me (minä ja esimieheni professori Maija Aksela) olemme tavanneet heidät professori Pekka Pyykön kautta.

Pekka Pyykkö on Jorgen tavoin laskennallinen kemisti. Pyykkö suositteli Maijaa Jorgelle muutamia vuosia sitten rahoituksen hakupartneriksi, kun Suomen ja Chilen akatemioilla oli yhteisrahoituksia. Rahaa ei saatu, mutta tämä artikkeli syntyi yhteistyöstä.

Haasteet

Artikkelin valmistuminen ideasta julkaisuksi kesti 2 vuotta ja 6 kuukautta. Matkassa oli aika paljon mutkia, joista ensimmäinen oli yhteisen sävelen löytäminen. Kuten jo mainitsin, Jorge ja hänen tiiminsä olivat fyskokemistejä. Tämä tarkoittaa sitä, että he hallitsevat sisältötiedon erinomaisesti, mutta eivät kemian opetuksen tutkimusta. Me taas hallitsemme kemian opetuksen tutkimuksen, mutta emme fysikaalista kemiaa. Luulisi siis, että me täydentäisimme toisiamme. Niin me teimmekin, mutta silti artikkelin ensimmäinen versio tuli takaisin niin suurilla muutostoiveilla, että se jouduttiin kirjoittamaan kokonaan uudelleen.

Ongelmana oli, että kompetenssieroista ei ollut helppoa keskustella. Henkilökohtaisesti työstin ensimmäistä versiota aivan liian kevyellä otteella. Kontribuutioni oli enemmänkin kommentointia kuin kirjoittamista. En siihen aikaan tuntenut heidän kemiataustaansa tai opetuksen tutkimuksen kokemusta, joten en uskaltanut ottaa suurempaa roolia. En halunnut pahoittaa kenenkään mieltä. Lopputuloksena ensimmäinen versio lähti CERPiin täysin kemian opetuksen tutkimusjulkaisulle sopimattomassa kunnossa. Palaute oli sen mukaista.

Ensimmäisen version jälkeen Chilessä alkoi kuohua ja toisen version työstäminen viivästyi. Ensin oli feminismiaalto (2018), jonka jälkeen alkoivat yleisprotestit (2019–2020). Yliopistot olivat pitkään suljettuna ja turvallisuustilanne epävakaa.

Ratkaisuna kasvotusten tapaaminen

Artikkeli oli pitkään jumissa, mutta ratkaisu löytyi yllättäen. Tutkimusryhmämme osallistui vuoden 2019 ESERA-konferenssiin Bolognaan. ESERA on valtava tiedeopetuksen tutkimuskonferenssi. Se on alalla niin tärkeä tapahtuma, että myös Jorge sai rahoituksen Chilestä osallistuakseen siihen. Osittain sattuman kaupalla minä ja Jorge tapasimme Bolognassa.

Kasvotusten tapaaminen ratkaisi kaikki kommunikaatiohaasteet. Illanvieton aikana sain tiedusteltua, miten paljon kokemusta heillä on kemian opetuksen tutkimuksesta. Vastaus oli, että "ei ollenkaan". Kysyin, että saammeko vapaat kädet käsikirjoituksen muokkaamiseen, ja ne minulle myönnettiin. Ne oli annettu meille jo aikaisemminkin, mutta viesti ei tavoittanut minun korvienväliäni. Joka tapauksessa Jorgen vakuutus auttoi ja muuta ei tarvittu, sillä artikkelin rakennuspalat olivat erinomaiset.

Onnistunut lopputulos

Valmis artikkelimme on todella mielenkiintoinen. Jorge ryhmineen oli suunnitellut autenttisen laskennallisen kemian tutkimuskysymyksen, jonka opiskelijat ratkaisevat ongelmalähtöisen oppimisen metodein. He altistivat opiskelijat (tulevat kemian aineenopettajat) kehitetylle oppimisympäristölle ja tutkivat sen mahdollisuuksia teknologis-pedagogisen tiedeosaamisen (TPASK) kehittymiselle (ks. kuva alta). Aineisto koostui opiskelijoiden käsityksistä, jotka kerättiin haastatteluilla. Kaikki palaset (kehittäminen, aineiston keruu, analyysi jne.) oli toteutettu suurella ammattitaidolla, mutta niiden yhteen kirjoittaminen vaati prosessille ulkoisen tuottajan työpanosta. Se oli meidän roolimme.


1-kuva1.png
TPASK-viitekehys laskennallisen kemian kontekstissa.


Ensiksi kirjoitimme artikkeliin punaisen langan. Se on metatason ilmaisua, joka sitoo yhteen otsikon, tavoitteet, sisällön, rakenteen, tutkimuskysymykset, tutkimuksen, tulokset ja pohdinnan. Kun artikkeli on kaikin puolin loogisesti rakennettu, se auttaa arvioijaa ymmärtämään sitä. Ymmärrettävyys on keskeinen tavoite tutkimusjulkaisua (tai ihan mitä tahansa tekstiä) laadittaessa.

Toinen tärkeä asia oli muuttaa tutkimustermit ja tulosten raportointitavat tunnetuiksi. Tällaisia olivat esim. tutkimustyypin nimeäminen tapaustutkimukseksi, josta Jorgen ryhmineen käytti toista alalle tuntematonta termiä. Täytyy muistaa, että he olivat fyskokemistejä. Tilanne olisi täysin vastaava, jos itse yrittäisin laatia laskennallisen kemian tutkimusjulkaisun.

Lopputulos oli onnistunut. Artikkelimme uusi versio lähetettiin 26.11.2019 ja hyväksyttiin 12.2.2020. Tämä on kemian opetuksen alalla poikkeuksellisen lyhyt prosessointiaika.

Jatkosta

Jorge oli meihin ja osaamiseemme tyytyväinen. Meidän kemian opetuksen tuntemus mahdollisti tutkimuksen raportoinnin huippulehdessä. Vastavuoroisesti minä koen Jorgen tiimin laskennallisen kemian osaamisen ja opetuksen kehittämisinnokkuuden erinomaisena resurssina. Heillä on todella korkeaa asiantuntemusta pedagogisesti mielekkääseen laskennalliseen kemiaan. Näin ollen yhteistyömme mahdollistaa korkealaatuisemman tutkimustyön tekemisen, mitä pelkästään omilla resursseilla saisimme aikaan. Näin sitä tiedettä tehdään – yhteistyötä globaalissa tutkimusyhteisössä.


Lue koko artikkeli: Rodríguez-Becerra, J., Cáceres-Jensen, L., Díaz, T., Druker, S., Bahamonde Padilla, V., Pernaa, J., & Aksela, M. (2020). Developing technological pedagogical science knowledge through educational computational chemistry: A case study of pre-service chemistry teachers’ perceptions. Chemistry Education Research and Practice, 10.1039.C9RP00273A. https://doi.org/10.1039/C9RP00273A

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentti