Suomalainen musiikki

TEHTÄVÄ 4. Suomimusiikin vuosikymmenet

Tietoa suomimusiikin vuosikymmenistä löydät TÄSTÄ

ISKELMÄN SYNTY

1900-luku

- Kansanlaulu-, ralli- ja kuplettiperinne vaikutti voimakkaasti kevyen musiikin ja iskelmän kehitykseen.
- Piirileikkilauluja, arkkiveisuja ja myöhemmin myös haikeita rakkauslauluja.

- KUPLETTI= humoristinen pilalaulu, jonka sävelmä oli yleensä lainattu esim. kansansävelmä. Sanat olivat ajankohtaisissa asioissa, laulun teeman mukainen humoristinen esiintyminen oli myös tärkeää.


1910-luku
- Kuplettikuningas Johan Alfred Tanner oli loistava näyttelijä, miimikko, steppaaja, viheltäjä ja voimistelija. Esittäjän ääni ja laulun sävel eivät olleet pääasia. Esiintyi iltamissa, markkinoilla ja elokuvien väliajoilla.

- Mykkäfilmi: pieni yhtye tai pianisti soitti taustamusiikkia elokuvan tapahtumille. Muusikoille työpaikkoja.


1920-luku
- Radiolähetykset alkavat ja musiikki leviää.

- "uudenaikainen", ulkomaisten esikuvien mukainen tanssimusiikki oli leviämässä, saksalainen "Shlager" (saks. Schlag=isku) sai suomenkielisen nimen "iskusävelmä" (myöhemmin "iskelmä").

- 1925 perustettu Dallapé-harmonikkaorkesteri (2 harmonikkaa, banjo ja rummut). Dallapé soitti kotimaista tanssimusiikkia, jossa uudet ulkomaiset vaikutteet yhdistettiin kansanomaiseen perinteeseen.
Dallapésta tuli myöhemmin aikansa merkittävimpiä tanssiorkestereita.

- 1929 Ensimmäinen varsinainen suomalainen iskelmä Georg Malmstén: "Särkynyt onni"


1930-luku
- Dallepé-orkesterin huippuvuodet, orkesterin koko kasvoi yli kymmenmiehiseksi (kaksi haitaria, viulu, saksofoni, ksylofoni, banjo, rummut ja laulusolisti).

- Dallepé soitti konsertteja, jonka ohjelmistossa oli fokstrotteja, tangoja, valsseja, laulemia, operettisävelmiä, klassista musiikkia, jazzia ja shownumeroita.

- Orkesterin myötä siirryttiin perinteisistä polkista ja jenkoista nykyaikaiseen amerikkalaisvaikutteiseen tanssimusiikkiin.

-Muita kuuluisia orkestereita oli Ramblers ja Rytmi-pojat.

-Georg Malmsten: ajan merkittävin iskelmävaikuttaja (säveltäjä, muusikko, iskelmälaulaja).

-Haitarijazz oli edelleen maaseudun tanssilavoilla suosittua, myös kansanpelimanni Konsta Jylhä oli tunnettu.

-Äänielokuvan läpimurto: elokuvien äänet soitettiin livenä, nyt äänielokuvan läpimurron jälkeen live-elokuvamuusikot jäivät työttömiksi.

-Ensimmäiset kotimaiset elokuvasävellykset. Suomalaiset iskemät tulivat tunnetuiksi elokuvan välityksellä.

-Yleisradion suorat Radio-orkesterin lähetykset, live-salonkimusiikkia radion välityksellä.

1940-luku
- Suomen sodat hidastivat äänilevyjen ja elokuvien tuotantoa. Rintamalla musiikista saatiin voimaa päästä hetkeksi pakoon karua todellisuutta, kaipuu parempiin olosuhteisiin/paikkoihin kuului musiikissa.

-Laulajat ja muusikot kävivät viihdyttämässä sotamiehiä rintamalla. Myös radiosta kuunneltiin iskelmähittejä korsuissa. Jopa laulunäytelmiä, teatteriesityksiä ja oopperakiertueita vietiin rintamalle.

-TANSSIKIELTO

- Superhittejä: Reino Helismaa: "Reissumies ja kissa" ja "Päivänsäde ja menninkäinen", "Elämää juoksuhaudoissa", "Kodin kynttilät", "Kotkan ruusu", "Ranskalaiset korot".

-Kotimaista elokuvamusiikkia, mm. "Kulkurin valssi" veti katsomoihin miljoonayleisön ja Katariina ja munkkiniemen kreivi-elokuvasta "Romanssi".

- Supersuosittuja artisteja: Olavi Virta ("Yö kerran unhoa annoit"), Henry Theel ja Tapio Rautavaara, Harmony sisters, Kipparikvartetti, kapellimestari&säveltäjä George de Godzinsky, Vili Vesterinen (harmonikka), Erik Lindström.

-Sana "viihde" keksittiin kuvaamaan taiteellisempaa ajanvietettä.

-1949 Ensimmäinen iskelmäsävellyskilpailu, jonka voitti Kullervo Linna kappaleellaan "Kultainen nuoruus".

ISKELMÄN UUSI AIKA

1950-luku
- "Rillumarei"-kausi, jolloin sävellettiin paljon kulkuri-, reissumies- ja tukkilaislauluja ja reipas maalaiselämä nostettiin kunniaan. Laulajat värvättiin elokuviin esittämään reippaita ja iloisia ralleja.

- Säveltäjä Reino Helismaa & laulurunoilija Toivo Kärki tekivät valtavat määrät hittejä, mm. vauhdikas ja humoristinen "Linjuripolkka".

- TANSSILAVOJEN KULTA-AIKAA. Supersuosittu sysmäläis-syntyinen Olavi Virta oli tanssilavojen kuningas, aina polkasta jazziin.

- Naislaulajat mukaan iskelmämarkkinoille, mm. Annikki Tähti, Brita Koivunen ja Laila Kinnunen.

- Amerikkalaiset, hawaijilaiset, ranskalaiset ja italialaiset käännösiskelmät olivat suosittuja.

- Unto Mononen: "Satumaa" -tango oli klassikko ja suomalaisen kaipuun vertauskuva.

- "Joku ihmeen rock'n'roll" syntyi Amerikassa mutta ei vielä juurikaan levinnyt Suomessa Helsingin nuorisopiirejä laajemmalle... Nuorisoilmiö Lasse Liemola: "Diivaillen"


1960-luku
- Televisio yleistyi ympäri maailmaa ja muoti-ilmiöt kun levisivät, mm. rock'n'roll.

- 1964 Eero ja Jussi Raittinen perustavat The Boys-yhtyeen joka soitti rock'n'rollia ja rhythm and bluesia.

- Nuorisoilmiöitä: Kitarapainotteinen "Rautalankamusiikki" (esim. suomalainen The Sounds-yhtye) josta myöhemmin kehittyi pop-musiikki sekä The Beatles-yhtye. Sähkösoittimet tulivat jäädäkseen iskelmä-ja tanssimusiikkiin. Nuoriso alkoi harjoittelemaan kitaran ja rumpujen soittoa...

- TANGO-musiikin valtakausi vastareaktiona nuorisomusiikille. Tavallinen iskelmä ei ollut kovin suosittua.

-FOLK-aalto yhdysvalloista: vapausaate, ei politiikkaa, sanoitukset tulivat tärkeiksi ja niissä suosittiin rauhaa, sodanvastaisuutta ja jopa protestointia, esim. Bob Dylan: "The times they are a changin".

- 1967 Kirka Babitsin suosituimpia rock-laulajia. 1960-luvulla käännösiskelmät olivat suosittuja.

Video: Suomirokin evoluutio 1960->