8. Aivot

Mitä aivot ovat?

 aivot_shutterstock_76913362.jpg
 
Pääkallon luut suojaavat aivoja. Aivot vievät lähes kaiken tilan pääkallosta.
 
Ihmisen aivot ovat poimuttuneet. Tämä piirre lisää aivojen toimintakykyä huomattavasti.
 
Aivot ovat hyytelömäistä kudosta, joka on täynnä hermosoluja. Aivojen eri osilla on eri tehtäviä. Suurin osa aivotoiminnoista tapahtuu isoaivojen pintaosissa. Ajattelu ja muistaminen ovat ihmisen tärkeimpiä aivotoimintoja.
 
Isoaivojen eri osissa on omat alueet monille eri alueille: makualue, liikealue, hajualue, kuuloalue, näköalue, tuntoalue.
 
 
 
 

Aivojen osat

aivojen_osat.jpg
 
Aivojen osia.
1. isoaivot (pinnalla 1a. aivokuori),
2. pikkuaivot,
3. väli- ja keskiaivot,
4. aivolisäke,
5. ydinjatke.
 
Osien tehtäviä ei tarvitse osata. Ne voidaan selvittää lisätehtävässä 5.

Mitä aivot tarvitsevat?

Aivojen solut tarvitsevat happea ja energiaa. Jos luokan ilma ei vaihdu riittävästi, oppitunnin lopussa luokan ilmassa voi olla liian vähän happea: alkaa väsyttää. Tästä syystä välituntien aikana on tärkeää tuulettaa luokan ilmaa.
 
Aivojen energiansaanti päivän aikana pitää turvata siten, että ruokaa syödään muutamien tuntien välein. Aivot eivät tarvitse energiajuomaa. Makeisten syönti virkistää aivoja vain hetkeksi. Aivot tarvitsevat lepoa. Levon tärkein muoto on hyvä ja pitkä uni. Riittävä unen pituus on vähintään yhdeksän tuntia.
 
Alkoholi tuhoaa aivojen soluja, sillä alkoholi vahvana aineena tuhoaa solun solukalvon. Tästä syystä Suomessa on laki, jonka mukaan vain täysi-ikäisille myydään alkoholia.

Mitä on muisti ja oppiminen?

Muisti on aivojen kyky varastoida tietoa  - ja ottaa tiedon uudelleen käyttöön.
 
Näkö- ja kuuloaistimuksesta syntyy muutamien sekuntien pikamuisti. Vai muistatko mitä katsoit minuutti sitten?
 
Jos katsot asiaa moneen kertaan, voit muistaa asian pidemmän ajan. Tästä syystä asian opiskelu pitää tehdä useamman kerran. Esimerkiksi silmän osat opit vain katsomalla silmän rakennekuvaa kerta toisen jälkeen palauttamalla aivoista mieleen osan kerrallaan. Älä siis lue kokeisiin vain lukemisen vuoksi, vaan pakota aivosi palauttamaan tietoja mieleen!
 
Oppimisessa syntyy uusia aivoissa olevien solujen yhteyksiä. Esimerkiksi vieraskielisen sanan huolellinen oppiminen tuottaa uusia soluyhteyksiä, minkä seurauksena sanan merkitys pysyy loppuiän muistissa.

Hermosto välittää viestejä

hermosto_shutterstock_89966506.jpg

Aivoista välittyy käskyjä muualle elimistöön.

Tieto liikkuu hermoissa aivoista selkäytimeen. Selkärangan suojassa olevasta selkäytimestä haarautuu kaikkialle elimistöön ulottuva hermojen verkosto eli hermosto. Näin tieto välittyy nopeasti aivoista ruumiin eri osiin, kuten rauhasiin ja lihaksiin.

Tieto kulkee hermoissa sähköisenä ilmiönä. Hermot ovatkin kuin ohuita sähkökaapeleita, joissa on monia eri johtoja.

Tietoa liikkuu muualta elimistöstä myös aivoihin. Tärkeimpiä tiedon hankkijoita ovat aistinsolut. Esimerkiksi silmän näkemisen mahdollistavat solut hankkivat tietoa ympäristöstä ja ihon tuntosolut aistivat onko kylmä vai lämmin.

Tieto tulee aistinsoluista hermoihin ja siitä selkäytimeen ja edelleen aivoihin. Aivoissa tehdään päätös esimerkiksi kävelemään lähtemisestä. Osa päätöksistä on tiedostamattomia. Voit esimerkiksi liikuttaa käsiäsi, vaikka et sinä tietoisesti ajattelekaan "siirrän vasenta kättä vähäsen oikealle".