Antiikin Kreikka

Arkaainen kausi

Geometrisella kaudella noin 800 eaa. lähtien syntyivät polikset eli kreikkalaiset kaupunkivaltiot. Niissä alkoi kehittyä uusi ja kukoistava kulttuuri, joka muotoutui antiikin kreikkalaiseksi kulttuuriksi. Sen varhaivaihe noin 700-480 eaa. tiedetään Kreikan arkaaisena kautena
Ensimmäiset historiallisesti tunnetut Olympian kisat järjestettiin vuonna 776 eaa., josta alkaa historiallinen aika Kreikassa. Samoihin aikoihin kehitettiin kreikkalainen aakkoskirjoitus foinikialaisn esimerkin mukaan. Sitä käytettiin heti alusta pitäen myös kaunokirjallisuuteen. Antiikin Kreikan kirjallisuus ja samalla koko länsimainen kirjallisuus sai alkunsa Homeroksen teosten Illias sekä Odysseia myötä noin 750-700 eaa. Antiikin Kreikan arkkitehtuuri alkoi saada muotonsa, kun ensimmäinen doorilainen temppeli,Olympian Herran temppeli rakennettiin noin 600 eaa.
Kreikkalaisista kaupunkivaltioista näkyvimpiä olivat Ateena (Kreikan nykyinen pääkaupunki) sekä Sparta. Kaupunkivaltioita syntyi runsaasti myös nykyisen Kreikan ulkopuolelle, erityisesti Vähä-Aasian länsirannikolle, Etelä-Italiaan sekä muuallekin Välimeren rannikolle, kreikkalaisten perustaessa siirtokuntia näille alueille. Filosofia kehittyi Vähässä-Aasiassa Joonian rannikon kreikkalaisissa siirtokunnissa noin 600 eaa. Ateena tunnetaan erityisesti demokratiastaan, joka kehittyi 500-luvun lopulta eaa. alkaen.
20090725_olympia15.jpg
Herran temppeli Olympiassa.

Klassinen kausi

400-luvun eaa. alussa kreikkalaiset kävivät niin kutsuttuja persialaissotia Persiaa vastaan. Niissä kreikkalaiset kaupunkivaltiot pystyivät voittamaan Persian uhan ja käytännössä pelastivat orastamassa olleen länsimaisen sivistyksen. Sota muistetaan erityisesti Marathonin, Thermopylain ja Salamiin taisteluista. Akaaisen kauden katsotaan vaihtuneen klassiseksi kaudeksi persialaissodissa saadun voiton myötä noin vuonna 480 eaa.
Klassinen kausi on kreikkalaisen kulttuurin suurinta kukoistuskautta. Aikakaudella luotiin monet kreikkalaisen kuvanveiston, teatterin, filosofian, retoriikan ja historiankirjoituken merkkiteokset. Klassisen kauden kulttuuri kukoisti erityisesti Ateenassa, minkä ilmentymänä ovat muun muassa Akropolis ja Parthenon. Kaupunki saavutti joksikin aikaa kreikkalaisen maailman johtoaseman Deloksen meriliiton avulla. 400 eaa. jälkimmäisellä puoliskolla käytiin kreikkalaisen maailman suuri "sisällissota" peloponnesolaissota, jossa vastakkain olivat erityisesti Ateena ja Sparta.
kreikkalaisten keskinäiset sodat jatkuivat Ateenan, Spartan ja Theban välillä 300-luvun eaa. alkupuolella. Klassinen kausi kääntyi lopuilleen, kun Makedonian valtakunta valloitti Kreikan.
240px-Athens_Acropolis.jpg
Ateenan Akropolis.

Hellenistinen kausi

300-luvun eaa. loppupuolella Makedonian valtakunta valloitti koko Kreikan Khaironeian taistelun vuonna 338 eaa. myötä. Vuonna 337 eaa. Makedonian kuninkaaksi nousi Aleksanteri Suuri, joka valloitti pienessä ajassa Persian, Egyptin ja koko Etu-Aasian ja jatkoi valloituksia aina Intiaan saakka. Tämän jälkeen kreikkalainen kulttuuri levisi laajalle myös näille alueille. Näin syntyi hellenistinen maailma, jossa sekoittuvat itämainen kulttuuri, ja kreikan kieli oli vallitsevana.
Aleksanteri Suuren kuoltua vuonna 323 eaa. hellenistinen maailma pirstoutui pieniksi valtioiksi. Hellenistisen kauden katsotaan yleensä alkavan tästä vuodesta. Hellenistisellä ajalla kreikkalaisten kaupunkivaltioiden poliittinen merkitys pieneni, mutta esimerkiksi Ateena säilyi merkittävänä oppineisuuden keskuksena.
The_Antikythera_Mechanism_(3209887483).jpg
Antikytheran koneen palasia.

Roomalaisaika

Vuonna 168 eaa. Makedonia hävisi taistelussa Rooman valtakunnalle. Koko Kreikasta tuli Rooman provinssi vuonna 146 eaa. roomalaisten tuhottua Korintin. Rooman sisällissodan 43-31 eaa. ratkaiseva taistelu Aktionin taistelu käytiin Kreikassa vuonna 31 eaa. Roomalaisen Kreikan provinssi eli Achaean keskukseksi tuli uudelleenrakennettu Korintti vuodesta 46 eaa. Ajanlaskun alkuun mennessä Rooma oli vallannut valtaosan koko kreikkalaisesta maailmasta. Rooman valtakunta omaksui osan kreikkalaisesta kulttuurista itseensä, ja Kreikasta ja Ateenasta tuli roomalaisen yläluokan koulutuspaikka. Monet keisarit, erityisesti keisari Hadrianus, toimivat Kreikan hyväntekijöinä ja suorittivat suuria rakennusohjelmia.