Suomi 100

1. - 2.9. pajapäivä vanhalla kaivoksella ja patikointia erä- ja luontokeskuksessa

Lukion kulttuuriviikon ”Suomi 100 – Nuoren Suomi” toinen jakso toteutui 1. – 2.9. Lukiolaiset järjestivät ohjelmaa sekä toisilleen että vierailijoille. Perjantaina Kummun koulun nelosluokkalaiset vierailivat vanhan kaivoksen alueella puhallinsoitinpajassa ja kaivosmuseolla sekä etsivät aarrekiviä leikkipuistossa. Lukiolaiset leipoivat lisäksi karjalanpiirakoita yhdessä marttojen kanssa.

Kuva: Lia Laukkanen Lian kuva kalakeitaalta.jpg

Lauantai vietettiin Erä- ja luontokeskuksessa upeassa säässä patikoiden ja meloen. Vierailijoille, monenikäisille, lukiolaiset järjestivät luontopolun varrelle tietovisan ja hyvin palvelevan lettukahvion. Vierailijoita oli ilahduttavan paljon.


Tietovisakysymyksiä:

1) Minä vuonna Kaivoksen malmioon osuttiin kairaamalla?

a) 1920

b) 1910

c) 1900

2) Outokummun kaivos oli Suomen ______ kaivos, jonka malmi löydettiin lohkare-etsinnän avulla?

a) neljäs

b) toinen

c) ensimmäinen

3) Suomessa on neljäkymmentä kansallispuistoa, mutta milloin ensimmäiset kansallispuistot on perustettu?

a) 1962

b) 1938

c) 1989

d) 1940

4) Kupariesiintymän löytymisestä kunnia kuuluu?

a) Otto Trüstedtille

b) Eero Mäkiselle

c) Jussi Mäkiselle

5) Mikä on Suomen kansallispuu?

a) mänty

b) rauduskoivu

c) haapa

d) hieskoivu



6) Minä vuonna kaivostyöt Outokummussa lopetettiin?

a) 1975

b) 1989

c) 1981



7) Missä sijaitsee kuvassa näkyvä siirtolohkare?

a) Ruokolahdella

b) Kontiolahdella

c) Sodankylässä

d) Huittisissa

Lasten kysymykset

1) Kuka on tällä hetkellä Suomen presidentti?

a) Tarja Halonen

b) Martti Ahtisaari

c) Sauli Niinistö

d) Jenni Haukio

2) Kuinka monta vuotta Suomi täyttää tänä vuonna?

a) 70v

b) 90v

c) 65v

d) 100v

3) Mitä Outokummun vanhalta kaivokselta pääosin louhittiin?

a) kultaa

b) kuparia

c) rikkiä

d) hopeaa

4) Minä vuonna Suomi itsenäistyi?

a) v. 1916

b) v. 1900

c) v. 1917

d) v. 1950

5) Mikä on Suomen kansalliseläin?

a) susi

b) kettu

c) karhu

d) hirvi

6) Minkä värinen on Suomen lipun ”tausta”?

a) sininen

b) keltainen

c) valkoinen

d) punainen

7) Mikä seuraavista kaivoksista ei ole Outokummussa?

a) Vanha kaivos

b) Keretin kaivos

c) Talvivaaran kaivos

d) Mökkivaaran kaivos

8) Kuinka korkea on keretin torni?

a) 100 metriä

b) 75 metriä

c) 96 metriä

d) 50 metriä

9) Minä vuonna kaivostoiminta alkoi Outokummussa?

a) 1900

b) 1870

c) 1910

d) 1920

10) Mikä on Suomen kansallislintu?

a) punatulkku

b) helmipöllö

c) sorsa

d) laulujoutsen

11) Minä vuonna kaivostoiminta loppui Outokummussa?

a) 1989

b) 1975

c) 1945

d) 2000

Suomi 100 -puhe torilla

18556152_1871434139783126_6273657675143000473_n.jpg

Suomalaisuuden muuttuva merkitys

Juhlavuoden teemana on Suomi 100. Suomen itsenäistymisestä tulee joulukuussa kuluneeksi sata
vuotta. Aloin ajatella hieman Suomea näin juhlavuoden kunniaksi. Historiaa, sukupolvia ja
asennetta Suomeen ja suomalaisuuteen. Mielestäni on hyvin tärkeää puhua tästäkin aiheesta, vaikka
se ehkä tuntuisikin hieman mitättömältä verrattuna suurempiin ongelmiin niin politiikassa kuin
tässä ilmastossa, jossa se kesä ei vaan ota tullakseen. Hyvä, fossiilisten polttoaineiden ylikäyttö!

Olen huomannut sellaisen ilmiön, että jos jotain monia vuosia taaksepäin tuli mahdollisuus sanoa,
että: ”Hei, olen Suomesta!” Se oli ylpeyden aihe, tuli maalta tai kaupungista. Suurenmoinen juttu.
Se, mitä olen huomannut nykyisin, on se ilmiö, että yhä useampi nuori alkaa paeta pienimmistä
kaupungeista suurempiin tai jopa pois maasta. En ole ehkä joviaalein aiheesta paasaamaan, sillä
suunnittelen itsekin muuttoa länsinaapurin suuntaan opiskelujen perässä, mutta yhä useammin
kuulee siitä niin kutsutusta amerikkalaisesta unelmasta ja siitä, ettei Suomi enää tarjoa sitä kaikkea,
mitä (etenkin nuori) tarvitsee. Ilmasto ei tunnu hyvältä tai Suomesta puuttuu se suuren maailman
loiste.

Eikä globalisaatio varsinaisesti ole ongelma, ei todellakaan. Maailma globalisoituu ja sehän on
loistavaa. Jos ja kun ihminen saa kokemuksia muualta maailmasta, nykyisen työtilanteen vallitessa
voi olla hyvinkin mahdollista, että opiskelu tai työnteko tapahtuu sitten valtion rajojen ulkopuolella.

Mutta se, mikä erottaa edelliset sukupolvet meidän Z-sukupolvestamme, on se, että jostakin syystä
suomalaisuuden merkitys ei enää korostu. Sillä ihmisiähän me kaikki olemme. Tämä määrä saattaa
olla vain marginaalinen ja pohjautuu internetistä luettuihin juttuihin ja kuulopuheisiin, mutta silti
osa pitää suunsa kiinni sukujuuristaan ulkomailla. Ai olet Suomesta? No joo… vähän niin, vähän
semmoista, juu… Voi olla, että se on myös osa suomalaista luonnetta, mutta on myös ihmisiä, jotka
ajattelevat, ettei Suomessa ole kaikki hyvin…

Ei tietenkään ole. Mikään ei ole täydellistä, vieläkään, valitettavasti. Mutta maailman mittapuulla
Suomi kuitenkin on aika täydellinen. Itsekin olin joku aika sitten sitä mieltä, että ei täällä ole mitään
hyvää tai kiinnostavaa. Olisinko onnellisempi jossain muualla? En oikein tiedä. Tutkimustulosten ja
kokemuksen valossa täällä on aika hyvä elää, ja saahan niitä kokemuksia hakea muualtakin.

On hienoa huomata, että kun ulkomailla kertoo olevansa Suomesta, aika moni muistaa Pisatutkimukset
ja hienon sotamenestyksen, oli kyse sitten oikeista sodista tai MM-jääkiekon
loppuotteluista, unohtamatta taiteita ja tieteitä, jotka tekevät Suomesta maailmalla tunnetun. Mitä
nyt Ylegate vähän romutti journalismin mainetta maailmanlaajuisesti, mutta kyllä se siitä.
On tultu pitkä tie siihen, missä me nyt olemme. Meillä on oma valtio. Voisimme nyt olla jotain
muuta kuin suomalaisia, jos historiamme olisi erilainen. Meillä on oman valtion lisäksi oma kieli ja
kulttuuri sekä tietysti suomalainen sisu geeneissä.

Olemme suomalaisia. Kiitos tästä kuuluu sukupolville ennen meitä, jotka taistelivat Suomen meille.
Meidän uusien sukupolvien tavoite ja tärkein tehtävä on jatkaa samalla linjalla eli pitää huolta siitä,
että elämme myös jatkossa turvallisessa maassa ja juhlimme itsenäisyyspäivää vielä vuosisatojenkin
päästä.

Lia Laukkanen 2017

Suomi 100 - Outokummun lukion kulttuuriviikko - yhdessä torilla 17.5.

Suomi 100 – Outokummun lukion kulttuuriviikko 2017


Outokummun lukion parikymmenvuotinen kulttuuriviikkoperinne herää eloon itsenäisyyden juhlavuonna. Lukion ”Nuoren Suomi” -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”, ja tätä teemaa pyrimme kulttuuriviikossammekin toteuttamaan.

Ensimmäinen lukion Suomi 100 -tapahtumapäivä on 17.5. Aamupäivällä liikuntakurssilaiset järjestävät alakoulun nelosluokkalaisille perinneleikkejä ja -pelejä, ja iltapäivällä ryhmä lukiolaisia vierailee musisoimassa vanhusten luona Iltaruskossa. Kuvataiteen ryhmä on tehnyt yhteistyötä päiväkodin ja perhepäivähoidon kanssa, ja yhteisnäyttelyt ovat esillä kirjaston ja Osuuspankin näyteikkunoissa.

Kello 15.30 lähtien lukio siirtyy torille ja kutsuu kaikkia viettämään yhdessä keväistä iltapäivää. Luvassa on ohjelmaa sini-valkoisten orvokkien istuttamisesta yhteisiin perinneleikkeihin ja neulegraffitiprojektiin. Lukion opiskelijakunnan kahvila palvelee ja kello 17 puhallinorkesteri soittaa nostalgisia suomalaisia sävelmiä.

Tervetuloa!

Kalevalan vanhat ja nuoret

Alla oleva teksti on äidinkielen 6-kurssilla kirjoitettu kirjallisuusessee, jossa pohditaan eri-ikäisten asemaa Kalevalan maailmassa.



Kalevalan nuoret ja vanhat

Elias Lönnrotin kokoamassa Kalevala-eepoksessa on joukko vanhoja ja nuoria henkilöitä. Eepos kertoo paljolti konflikteista, erityisesti Kalevalan ja Pohjolan välillä. Minua kiinnostaa kuitenkin enemmänkin nuorten ja vanhojen välinen vastakkainasettelu. Joukahainen ja Väinämöinen kilvoittelevat, Lemminkäinen ja Pohjolan akka ja isäntä kahakoivat pariinkin otteeseen ja Kullervolla on kana kynittävänä Untamon kanssa.

Nuoremmat hahmot Kalevalassa on kuvattu keskenään hieman samankaltaisiksi. Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo ovat kaikki uhoavia pässinpäitä. He lähtevät vaarallisille ja joskus jopa kuolettaville sotaretkille. Lemminkäinen lähtee sotasille Pohjolan kanssa, koska häntä ei kutsuttu häihin. Nuoria naisia ei ole erityisen paljon, ja he yleensä ovat morsiamia ja miesten kilpailun kohteita.

Vanhemmat henkilöt, kuten Väinämöinen ja Ilmarinen – jotka ovat olleet jopa maailmaa luomassa – ovat tärkeässä asemassa Kalevalan muiden ihmisten silmissä. Väinämöistä kunnioitetaan ja pidetään suurena loitsijana. Vanhempien hahmojen välille muodostuu omanlaisensa kaava samalla tavalla kuin nuorempien välille. Väinämöinen, Ilmarinen ja Pohjolan akka ovat kaikki kunnioitettuja ja taikavoimiltaan vahvoja henkilöitä. Kalevalan vanhat ovat viisaita, maltillisia ja mietteliäitä, he ovat nuorempien vastakohtia ominaisuuksiltaan ja luonteeltaan.

Kalevalan tarinaan kuuluu paljon naisten havittelua. Nuoremmat ovat naisten keskuudessa paljon halutumpia mutta vähemmän arvostettuja äitien keskuudessa. Äidit arvostavat vanhempia kosijoita, mikä tulee esille esimerkiksi Väinämöisen ja Ainon tarinassa. Lemminkäinen palaa Pohjolasta paljain käsin vaimonhakureissulta. Vanhemmat ovat epätoivoisempia kosinnoissaan, he eivät halua kuolla yksin. Kalevalan vanhemmat miehet eivät ole naisten keskuudessa yhtä haluttuja – vaikka ovatkin arvostetumpia kosijoita äitien silmissä. Se tulee esille esimerkiksi Väinämöisen ja Ainon tarinassa. Nuorten ja vanhojen vastakkaisuus näkyy myös tätä kautta.

Joukahaisen ja Väinämöisen yhteenotossa tulevat nuoruuden ja vanhuuden molemmat puolet hyvin esille. Joukahainen nuorena henkilönä hakee rajojaan ja haastaa Väinämöisen lähes turhan takia. Joukahainen tuppautuu Väinämöisen eteen ja pakottaa hänet mittelöön. Väinämöinen yrittää rauhallisena miehenä ratkaista asian puhumalla, vaikka luultavasti tietää, että hän voisi helposti kirota Joukahaisen suohon heti. Silti hän turvautuu siihen vasta tarpeen tullessa.

Lemminkäisen ja Pohjolan isännän kamppailu kuvastaa myös erinomaisesti Kalevalan vanhojen ja nuorten vastakkainasettelua. Kun Lemminkäinen saapuu Pohjolaan vihaisena siitä, että häntä ei kutsuttu häihin, hän käyttäytyy äkkipikaisesti ja järjettömästi. Pohjolan isäntä taas käyttäytyy aluksi rauhallisemmin mutta Lemminkäisen provosoinnin vuoksi hänkin menettää hermonsa samoin kuin Väinämöisen ja Joukahaisen tapaamisessa tapahtuu. Lemminkäisen ja Pohjolan isännän yhteenotto on lähestulkoon sama tarina kuin Väinämöisen ja Joukahaisen, mutta tällä kertaa nuori voittaa vanhan. Lemminkäinen voittaa Pohjolan isännän fyysisessä ottelussa erityisesti. Nuorempien henkilöiden fyysisyyttä painotetaan yleensä enemmän mutta vanhemmat kuvataan sanallisesti taidokkaammiksi.

Kalevala on monitasoinen teos, ja yksi sen teemoista on nuoruus ja kuinka uusi korvaa vanhan. Päähenkilö Väinämöinen korvataan teoksen lopussa Karjalan kuninkaalla hänen vastaväitteistään huolimatta. Lemminkäinen herätetään kuolleista, kun hänen äitinsä auttaa häntä. Ketään vanhaa henkilöä ei herätetä kuolleista. Lemminkäinen tappaa Pohjolan isännän ja auttaa Väinämöistä ja Ilmarista voittamaan Pohjolan akan.

Kullervon nuoruus on pilalla, koska häntä vanhempien ihmisten valinnat tekivät hänestä orjan Ilmariselle. Kullervo tappaa Ilmarisen vaimon ja kostaa Untamolle. Kullervo saa ympärillään vain tuhoa aikaan. Kullervo edustaa kaltoin kohdeltua nuoruutta, hänen tekonsa kostautuvat hänelle itselleen mutta myös vanhemmalle sukupolvelle. Lemminkäinen sen sijaan edustaa hyvin kohdeltua nuoruutta, sillä hänen äitinsä tukee häntä aina, ja hänen tekonsa auttavat jopa Väinämöistä ja hänen oma tarinansa päättyy onnellisesti.

Veikko Laaninen, 2A

Karjalanpiirakkakahvio Kuparissa


Lauantaina 25.2. lukiolaiset leipovat lukion ruokalassa - Kuparissa - karjalanpiirakoita yhdessä marttojen kanssa kello 9 lähtien.

Yleisölle avoin karjalanpiirakkakahvio avataan kello 11 -13. Myynnissä on uunituoreita piirakoita ja kahvia sekä mehua. Tuotto menee lukion opiskelijakunnan ja outokumpulaisten marttayhdistysten toimintaan.

Kupariin pääsee, kun kääntyy Kummunkadulta mäen päältä vanhalle kaivokselle. Punainen tiilirakennus rinteen kainalossa on lukiolaisten ruokala. Tervetuloa.

piirakat2.jpg
SuomiFinland100-banneri_sininen_RGB_790x444.jpg

Suomi 100 -aivoriihi 27.1.2017

Seuraa "Suomi 100" Outokummun lukiossa -asian etenemistä täällä kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Outokummun lukiossa "Suomi 100" tulkitaan niin menneisyyden, nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin näkökulmasta. Vuoden mittaan toteutamme tapahtumia - yhdessä useiden yhteistyötahojen kanssa.
"Suomi 100" -tapahtumat on myös samalla lukiomme perinteinen niin sanottu kulttuuriviikko, vaikka tapahtumat jakautuvatkin useisiin ajankohtiin.

Opiskelijoiden ja opettajien yhteinen aivoriihi pidetään perjantaina 27.1.2017.