OPO

5.10. Opiskelutaidot: Opiskelutavat ja - tekniikat






Visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen?

Saamme tietoa ulkomaailmasta aistiemme avulla, mutta aistit ovat yhteydessä myös ajatteluumme, mieleenpainamiseen ja tiedon prosessointiin. Eri ihmisillä aistikanavat ovat eri tavalla painottuneet: yksi oppii ensisijaisesti näkemällä, toinen kuulemalla ja kolmas itse tekemällä. Samat aistikanavat vaikuttavat myös siihen, minkälaisia mielikuvia olemme taipuvaisia muodostamaan.

Yleensä meillä on yksi hallitseva oppimistapa, ja lisäksi opimme kohtalaisen hyvin toisen kanavan kautta. Tunnistamalla oman oppimiskanavasi voit alkaa käyttää tietoisesti muistiinpainamis- ja opiskelumenetelmiä, jotka parhaiten tukevat tapaasi käsitellä tietoa.

VISUAALISELLE tyypille näkemiseen liittyvät seikat ovat tärkeitä: luettu teksti, kuvat, värit ja asioiden ulkonäkö samoin kuin kokonaisuuksien hahmottaminen.

Jos olet visuaalinen, hyödynnä opiskeluaineiston lukemista ja silmäilyä, kaavioita, kuvia sekä symbolein ja värein höystettyjä miellekarttoja ym. Luo vahvoja näkömielikuvia opittavista asioista.

AUDITIIVINEN oppija nauttii kuuntelemisesta ja haluaa, että asiat selitetään hänelle ja että opiskelussa edetään loogisesti. Äänet vaikuttavat myös auditiivisen keskittymiseen: ne joko häiritsevät pahasti tai edistävät oppimista.

Jos olet auditiivinen, ota luennoista kaikki irti, keskity kuuntelemaan, kysele. Tarkkaile erilaisten taustaäänien (esim. musiikin) vaikutusta oppimiseesi. Kokeile myös opittavien asioiden kertaamista ääneen puhumalla.

KINESTEETTINEN oppija haluaa osallistua ja kokeilla itse, liikkua ja käyttää kehoaan. Myös mielenkiinto ja myönteiset tunteet vaikuttavat paljon siihen, miten nopeasti ja tehokkaasti kinesteettinen tyyppi oppii.

Joillekin on tärkeää käden kautta tuleva tieto; tällaisia oppijoita sanotaan TAKTIILISIKSI. Silloin on tärkeää tehdä muistiinpanoja. Piirtely ja esineiden näpräily tai kädessä pitäminen voivat auttaa keskittymään.


Opiskelutekniikalla tehot irti

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/20/ota-haltuun-opiskelutekniikat

1. Hajauttaminen

Opiskelija jakaa opittavan aineiston läpikäynnin pitkälle aikavälille. Toisin kuin viime hetken pänttäys, menetelmä edistää asioiden mieleen painumista ja muistissa pysymistä. Kannattaa käyttää erityisesti opiskeltaessa ydinasioita, joita tarvitaan pitkin matkaa jatko-opinnoissa.

2. Testaus

Opiskelija pitää itselleen kokeet lukurupeaman päätteeksi eli vastaa opiskeltavasta kokonaisuudesta laadittuihin kysymyksiin. Menetelmä vahvistaa muistijälkiä ja helpottaa asioiden mieleen palautusta. Kannattaa yhdistää hajautettuun lukuun.

Tee itsellesi lyhyt koe matematiikan asioista.

3. Muistiinpalauttaminen

Opiskelija palauttaa heti lukemisen jälkeen lukemansa. Muistiinpalauttamista helpottaa konkretisointi: muistiinpanot tai ajatuskartan tekeminen. Kiirehtiminen ei auta!

4. Silmäily

Opiskelija aloittaa tutustumisen esim. kirjaan selailemalla sitä, lukemalla sisällysluettelon ja takakannen sekä katsomalla kuvat. Kokonaisuus hahmottuu ja jo olemassa oleva tieto aktivoituu. Uuden tiedon on helpompi liittyä vanhaan.


Tehokkainta on yhdistää kaikki yllä olevat!

1. Silmäile!
2. Syvenny! Lue teksti huolellisesti. Käy mielessäsi läpi, mitä juuri luit. Tee halutessasi itsellesi testi.
3. Muistele! Palauta teksti mieleesi. Tee testi, jonka olet itsellesi tehnyt.
4. Kertaa! Lue tejstiä uudelleen, jos huomaasit tiedoissasi aukkoja.

Testaa muistisi:



https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/20/muistipeli-testaa-miten-hyvin-muistisi-toimii

Vinkkejä opiskeluun:

https://areena.yle.fi/1-3051651


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/23/innostunut-stressaantunut-kyyninen-vai-uupunut-opiskelija-testaa-kuka-sina

Opiskelutaidot: Motivaatio, asenne ja tavoitteet




Motivaatio
Motivaatiolla on tärkeä merkitys oppimisessa. Motivaatiota voidaan kuvata haluksi tehdä tai oppia asioita

1. Mieti viisi asiaa, missä haluat tulla paremmaksi. Tee niistä lista satunnaisessa järjestyksessä.
Numeroi sen jälkeen asiat tärkeysjärjestykseen.

Sisäiset motiivit
  • haluaa toteuttaa itseään
  • on aidosti kiinnostunut asiasta
  • nauttii kehittymisestä

Ulkoiset motiiivit
  • saa hyötyä itselleen
  • tavoittelee palkintoa
  • saavuttaa jotain käytännöllistä

Sosiaaliset motiivit
  • tuntee kuuluvansa ryhmään
  • kokee viihtyvyyden tärkeänä
  • on vuorovaikutuksessa muiden kanssa

2. Palaa edelliseen tehtävään. Merkitse kunkin tavoitteen perään millaiset motiivit kannustavat sinua kehittymään niissä.

3. Mieti tehtävä, johon et ole motivoitunut, mutta joka olisi tärkeä tehdä ja kirjoita se vihkoon.

Motivaatio vähenee jos
  • tämänhetkinen homma ei tunnu vaikuttavan kokonaistulokseen
  • kuluu pitkä aika ennen kuin hyöty näkyy
  • on muuta tekemistä, josta saa palkinnon nopeammin

4. Mieti motivaatiotasi yllä mainittujen kolmeen esteen avulla.

  • Mitä hyötyä tehtävästä on sinulle välittömästi?
  • Mitä pitkän aikavälin hyötyä tehtävästä on?
  • Mitä hyviä puolia tehtävässä on?


Asenne vaikuttaa oppimiseen

1. Piirrä vihkoosi nelikenttä ja täydennä siihen oma suhtautumisesti eri oppiaineisiin.

Jokaisella on oppiaineita, jotka tuntuvat kiinnostavimmilta kuin toiset. Toisaalta jotkin aineet saattavat tuntua vastenmielisiltä. Oppiaineita kohtaan voi olla kielteisiä asenteita, jotka vaikeuttavat oppimista. On tärkeää, ettei kukaan tyydy tilanteeseen, jossa joku aine vain tuntuu vastenmieliseltä.

2. Kiinnitä nyt huomio aineisiin, jotka ovat nelikentän alaosassa. Mieti, mitkä asiat estävät sinua pitämästä oppiaineesta. Kirjoita vihkoosi syitä ja mieti keino, jonka avulla voisit suhtautua toisin.


Tavoite auttaa matkalla päämäärään

Tavoite on asia, joka halutaan saavuttaa. Tavoitteiden asettaminen kuuluu oppimiseen. Tavoitteiden asettaminen on hyvä alku. On kuitekin tärkeää myös suunnitella, miten tavoitteisiin pääsee.

1. Täydennä open antamaan taulukkoon, mitä tavoitteita sinulla on eri aineissa. Mieti jokaisen aineen kohdalla, miten saavutat tavoitteesi. Käytä apuna vinkkliistaa.

Halutessasi voit katsoa ohjelmasarjan Vinkkejä opiskelutekniikkaan

https://areena.yle.fi/1-3811909

Täältä voit tehdä valmiiksi ensi viikkoa varten testin.

https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/testaa-millainen-oppija-olet






14.9. Suomen koulutusjärjestelmä



https://minedu.fi/documents/1410845/15514014/Suomen+koulutusjarjestelma/8aa97891-0e44-b10d-7228-cf1c04c301d0/Suomen+koulutusjarjestelma.pdf

Tutki kaaviota Suomen koulutusjärjestelmästä.

1. Tee sen pohjalta yksinkertaistettu kaavio vihkoosi: voit yhdistää toisen asteen opinnot (ammatillinen ja lukio) ka korkea-asteen opinnot (amk ja yliopisto).

2. Erota jotenkin toisistaan (esimerkiksi eri värillä) pakolliset oppivelvollisuuteen kuuluvat koulutukset.

3. Kirjoita kaksi uutta asiaa, jotka opit koulutusjärjestelmästä. Mikä peruskoulun jälkeinen koulutus sinulla on tavoitteena? Miksi?

4. Tee Kun koulu loppuu -sivustolta Lukioon vai amikseen -testi https://www.kunkoululoppuu.fi/lukioon-vai-amikseen/ Laita vastaus ylös. Kirjoita lyhyesti, onko tulos sellainen, mitä odotit ja miksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä