2.3 Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen kasvun ja oppimisen polkua. Varhaiskasvatus luo perustaa elinikäiselle oppimiselle. Lapset tuovat varhaiskasvatukseen mukanaan aiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltajien ja lasten väliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinen suhde lapseen. Huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lasten elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden ja henkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.

Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi ja ottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä[69].

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avulla siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissa tehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä.[70]

[69] Varhaiskasvatuslaki 3 § 1 momentti 5 kohta

[70] Esimerkiksi varhaiskasvatuslaki 40–42 §


 

Varhaiskasvatus osana oppimisen polkua Jyväskylässä


opinpolku.jpg

Kasvun ja oppimisen polulle hyvä alku


Lapsen opinpolku alkaa henkilökunnan ja perheen tutustumisesta toisiinsa ja perheen tutustumisesta varhaiskasvatuspaikkaan. Varhaiskasvatuksen hyvä alku tukee turvallista aloitusta. Hyvään alkuun kuuluvat aloituskeskustelut, tutustumiskäynnit ja huoltajien mahdollisuus olla lapsen mukana, erityisesti alkuvaiheessa. Ennen varhaiskasvatuksen alkamista huoltajien kanssa sovitaan aloituskeskustelun ajankohta. Keskustelu voidaan käydä huoltajien toiveen mukaan lapsen kotona tai varhaiskasvatuspaikassa. 

Tutustumiskäynneillä ryhmän henkilöstö tai perhepäivähoitaja ja huoltajat tutustuvat toinen toisiinsa ja keskustelevat lapsen varhaiskasvatukseen ja yhteistyöhön liittyvistä asioista. Perheet saavat tutustua tiloihin ja käytäntöihin. Huoltajien ja lasten toivotaan tuovan esiin omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Lapselle on tärkeää saada totutella varhaiskasvatuspaikkaan vähitellen, jo ennen varsinaisen varhaiskasvatuksen alkamista. Aloitusvaiheessa henkilöstö ja huoltajat täyttävät yhdessä myös palvelusopimuksen.

Toimintavuoden alkaessa huoltajille järjestetään vanhempainilta ja toimintavuoden aikana tilaisuuksia, joissa huoltajat saavat tutustua toimintaan lapsen ryhmässä. Huoltajat ovat tervetulleita osallistumaan lapsen päivään sekä aloitusvaiheessa että muina aikoina. Oman vanhemman tai muun läheisen ihmisen mukanaolo on lapselle tärkeää. Se tuo myös lapsen läheisille varhaiskasvatuksen arkea tutummaksi. Käytössä on monia varhaiskasvatuksen ja kodin välisiä viestinnän muotoja, joista neuvotellaan mahdollisuuksien mukaan kullekin perheelle sopivin tapa. 

Yhdessä huoltajan kanssa, lasta kuullen, laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) ensimmäisien kuukausien aikana. Lapsen vasu on vuoden aikana täydentyvä ja sen toteutumista arvioidaan läpi vuoden. Ryhmän pedagoginen toiminta suunnitellaan ja sitä arvioidaan lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta. 

Lapsen siirtyminen toimintaympäristöstä toiseen 

Varhaiskasvatuksen aikana siirtymiä voi tulla lapsen siirtyessä päiväkodin sisällä pienryhmästä toiseen tai yksiköstä toiseen. Huolellinen suunnittelu, aktiivinen vuoropuhelu ja tiedon kulku sekä jatkuva arviointi ovat tärkeällä sijalla turvatessamme mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheet lapselle. Kaikilta lapsen kanssa toimivilta aikuisilta vaaditaan herkkyyttä ja lapsen kuuntelua, jotta sillan rakentaminen toimintaympäristöstä toiseen sujuu on mahdollisimman hyvin ja on lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva. Lasta ja huoltajaa kuullaan ja heidän osallisuutensa turvataan siirtymävaiheiden kaikissa vaiheissa. 

Siirtymäkäytännöt varhaiskasvatuksesta esiopetukseen vaihtelevat, sillä esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että koulujen tiloissa toimivissa esiopetusryhmissä. Päiväkotikouluja, joissa varhaiskasvatus (ainakin esiopetuksen osalta) ja perusopetuksen alaluokat toimivat saman katon alla, on Jyväskylässä useampia. Fyysisesti yhteinen toimintaympäristö haastaa henkilöstön kehittämään yhteistä toimintakulttuuria lapsen edun mukaisesti. Päiväkotikouluille on laadittu oma pedagoginen suunnitelmansa, joka toimii ohjaavana asiakirjana yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö suunnittelevat ja arvioivat nivelvaiheita