3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Yhteistyö Jyväskylän varhaiskasvatuksessa


Yhteistyö huoltajien kanssa

Yhteistyön alkua on kuvattu tarkemmin luvussa 2.3.. Siihen kuuluu Hyvä alku- prosessi kaikkine vaiheineen, huomion kiinnittäminen huoltajien kuulemiseen ja mahdollisuuksien tarjoamiseen heidän mukanaoloon ja vaikuttamiseen lapsensa varhaiskasvatukseen. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen jo alkuvaiheessa huoltajien ja henkilöstön kesken luo pohjan koko varhaiskasvatusajalle ja siirtymävaiheisiin niiden aikana ja jälkeen. Se on tärkeää myös lapsen kokemukselle olla huolenpidon alla ja tärkeä ihminen. 

Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus pohjautuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä huoltajien kanssa, lasta kuullen. Sitä arvioidaan kaikissa päivän tilanteissa henkilöstön toimesta sekä huoltajien sekä lasten kanssa päivittäisissa kohtaamisissa ja sovituissa tapaamisissa. (luku 7.1.)

Lapsen päivittäisestä toiminnasta varhaiskasvatuksessa kerrotaan huoltajille moninaisin tavoin. Huoltajien kanssa neuvotellaan kullekin perheelle sopivat tavat tiedottamiseen ja keskusteluun. Huoltajan mukanaolo lapsen varhaiskasvatuksen arjessa on toivottavaa. Se lisää ymmärrystä varhaiskasvatuksesta lapsen toimintaympäristönä ja lujittaa myös osaltaan lapsen ja huoltajan välistä vuorovaikutussuhdetta. Myös muut lapsen lähipiiriin kuuluvat ovat tervetulleita tutustumaan ja osallistumaan, yhdessä sovituin tavoin. Perheille järjestetään mahdollisuuksia tutustua toinen toisiinsa. 


IMG_6234.JPG

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on käytössä Suomen mielenterveysseuran toimesta kehitetty Lapset puheeksi -menetelmä yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi lapsen, huoltajien ja muiden lapsen elämässä toimivien välille (luku 7.1) 

Monialainen yhteistyö


Jyväskylän varhaiskasvatuksen monialainen yhteistyö on laaja-alaista. Monilla asuinalueilla kokoontuu säännöllisesti monialainen aluetiimi, jossa jäseninä ovat muun muassa varhaiskasvatuksen, opetustoimen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, seurakunnan, poliisin ja järjestöjen edustajia. Aluetiimissä käsitellään kyseisen asuinalueen lasten, nuorten ja perheiden elämää koskettavia teemoja ennaltaehkäisevästi. Säännöllistä ja suunnitelmallista yhteistyötä toteutetaan neuvoloiden kanssa jokaisen lapsen osalta laajennetun terveystarkastuksen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi omalta osaltaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Vastaavasti varhaiskasvatuksen henkilöstö saa neuvolan havainnoista tarkastuksen yhteydessä esille nousseista asioista palautetta. Muita sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötahoja ovat muun muassa puheterapeutit, pikkulapsipsykogit ja toimintaterapeutit, joiden kanssa yhteistyötä tehdään lasten tarpeita vastaavasti.

Lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö lapsen ja hänen perheensä asioissa voi olla niin ennaltaehkäisevää kuin osana korjaavaa työtä. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuspalveluiden piirissä lastensuojelun tukitoimena, laaditaan aina yhteistyösuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä huoltajien, sosiaalityöntekijän ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken järjestettävässä keskustelussa. Suunnitelman tarkoituksena on kirjata yhteiset sopimukset ja tavoitteet sekä määritellä arvioinnin käytännöt. Lastensuojelu toimii myös konsultatiivisena tukena varhaiskasvatukselle, mikäli henkilöstöllä herää lastesuojelulllinen huoli lapsesta tai perheestä.

Monialaisen yhteistyön käytänteitä tuen aikana kuvataan luvussa 5.2. sekä moniammatillisen yhteistyön arvioinnin käytäntöjä luvussa 7.1.