3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa monialaisesti.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa[82]. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä. 

Kasvatustyöhön liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan sekä henkilöstön kesken että huoltajien kanssa. Yhteistyö on vuorovaikutteista ja edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi[83].  

Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Kannustavat ja lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön havainnot ja keskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle. 

Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen aikaisissa siirtymissä, lapsen vaihtaessa päiväkotia tai aloittaessa esiopetuksen. Yhteisellä keskustelulla on erityinen tehtävä laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (luku 1.3). Yhteistyön merkitys huoltajien kanssa korostuu lasten kehityksen ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa (luku 5). Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajien ja henkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi huolen herätessä lapsen hyvinvoinnista. 

Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa.  Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle. 

Monialainen yhteistyö

Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminen toimintayksiköissä lasten tarpeita vastaavasti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava monialaisessa yhteistyössä ja luotava tarvittavat yhteistyörakenteet[84]

Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia niitä alueellisia ja paikallisia toimijoita, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyö esimerkiksi opetuksesta, liikunnasta, kirjastosta ja kulttuurista vastaavien tahojen ja muiden lähiympäristön toimijoiden kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee varhaiskasvatuksen tavoitteita. Kunnan varhaiskasvatuksen ja sen alueella toimivien yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien yhteistyö on tärkeää. Muita varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat, poliisi sekä ravitsemus- ja siivouspalvelut. 

Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä myös neuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Laajaan terveystarkastukseen sisällytetään varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa huoltajan kirjallisella suostumuksella. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä.[85]

[82] Varhaiskasvatuslaki 3 § 1 momentti 10 kohta

[83] Kielilaki (423/2003) 18 § ja ulkomaalaislaki (301/2014) 203 §

[84 Varhaiskasvatuslaki 7 ja 22 §

[85] Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja
nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 7, 9 ja 13 § sekä varhaiskasvatuslaki 7 §

 

Yhteistyö Jyväskylän varhaiskasvatuksessa


Yhteistyö huoltajien kanssa

Yhteistyön alkua on kuvattu tarkemmin luvussa 2.3.. Siihen kuuluu Hyvä alku- prosessi kaikkine vaiheineen, huomion kiinnittäminen huoltajien kuulemiseen ja mahdollisuuksien tarjoamiseen heidän mukanaoloon ja vaikuttamiseen lapsensa varhaiskasvatukseen. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen jo alkuvaiheessa huoltajien ja henkilöstön kesken luo pohjan koko varhaiskasvatusajalle ja siirtymävaiheisiin niiden aikana ja jälkeen. Se on tärkeää myös lapsen kokemukselle olla huolenpidon alla ja tärkeä ihminen. 

Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatus pohjautuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä huoltajien kanssa, lasta kuullen. Sitä arvioidaan kaikissa päivän tilanteissa henkilöstön toimesta sekä huoltajien sekä lasten kanssa päivittäisissa kohtaamisissa ja sovituissa tapaamisissa. (luku 7.1.)

Lapsen päivittäisestä toiminnasta varhaiskasvatuksessa kerrotaan huoltajille moninaisin tavoin. Huoltajien kanssa neuvotellaan kullekin perheelle sopivat tavat tiedottamiseen ja keskusteluun. Huoltajan mukanaolo lapsen varhaiskasvatuksen arjessa on toivottavaa. Se lisää ymmärrystä varhaiskasvatuksesta lapsen toimintaympäristönä ja lujittaa myös osaltaan lapsen ja huoltajan välistä vuorovaikutussuhdetta. Myös muut lapsen lähipiiriin kuuluvat ovat tervetulleita tutustumaan ja osallistumaan, yhdessä sovituin tavoin. Perheille järjestetään mahdollisuuksia tutustua toinen toisiinsa. 


IMG_6234.JPG

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on käytössä Suomen mielenterveysseuran toimesta kehitetty Lapset puheeksi -menetelmä yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi lapsen, huoltajien ja muiden lapsen elämässä toimivien välille (luku 7.1) 

Monialainen yhteistyö


Jyväskylän varhaiskasvatuksen monialainen yhteistyö on laaja-alaista. Monilla asuinalueilla kokoontuu säännöllisesti monialainen aluetiimi, jossa jäseninä ovat muun muassa varhaiskasvatuksen, opetustoimen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, seurakunnan, poliisin ja järjestöjen edustajia. Aluetiimissä käsitellään kyseisen asuinalueen lasten, nuorten ja perheiden elämää koskettavia teemoja ennaltaehkäisevästi. Säännöllistä ja suunnitelmallista yhteistyötä toteutetaan neuvoloiden kanssa jokaisen lapsen osalta laajennetun terveystarkastuksen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi omalta osaltaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Vastaavasti varhaiskasvatuksen henkilöstö saa neuvolan havainnoista tarkastuksen yhteydessä esille nousseista asioista palautetta. Muita sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötahoja ovat muun muassa puheterapeutit, pikkulapsipsykogit ja toimintaterapeutit, joiden kanssa yhteistyötä tehdään lasten tarpeita vastaavasti.

Lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö lapsen ja hänen perheensä asioissa voi olla niin ennaltaehkäisevää kuin osana korjaavaa työtä. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuspalveluiden piirissä lastensuojelun tukitoimena, laaditaan aina yhteistyösuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä huoltajien, sosiaalityöntekijän ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken järjestettävässä keskustelussa. Suunnitelman tarkoituksena on kirjata yhteiset sopimukset ja tavoitteet sekä määritellä arvioinnin käytännöt. Lastensuojelu toimii myös konsultatiivisena tukena varhaiskasvatukselle, mikäli henkilöstöllä herää lastesuojelulllinen huoli lapsesta tai perheestä.

Monialaisen yhteistyön käytänteitä tuen aikana kuvataan luvussa 5.2. sekä moniammatillisen yhteistyön arvioinnin käytäntöjä luvussa 7.1.