3.1. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Jatkuvan kehittämisen perusedellytys on, että henkilöstö ymmärtää oman toimintansa taustalla vaikuttavien arvojen, tietojen ja uskomusten merkityksen sekä osaa arvioida niitä. Kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava, koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja kehitettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen etua on harkittava yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti.[77] 

Johtaja edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Lisäksi johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria. Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamista kehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja että niitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa. 

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

((Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Leikkin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa)))???? 

[77] Varhaiskasvatuslaki 4 § ja HE 40/2018 vp, s. 85

 

 

Jyväskylän varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri


thumbnailIC4E147G.jpg

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa nähdään, että eettisesti kestävä toimintakulttuuri heijastuu ennen kaikkea lapsen kokemuksesta. Sen kautta peilataan kasvattajayhteisön käytäntöjä. Jyväskylän varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen keskeisinä tavoitteena on hyvä arki, jossa toteutuu myönteinen, hyväksyvä ja arvostava vuorovaikutus, perusturvallinen kasvatusilmapiiri ja osallisuus. Kasvattajat rohkaisevat lapsia ilmaisemaan näkemyksiään ja kertomaan mielipiteitään. Nämä otetaan huomioon toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa opitaan yhdessä, toinen toisiltaan, etsitään ja löydetään asioiden positiivisia puolia. Varhaiskasvatuksessa jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua toimintoihin, jotka ovat hänelle tärkeitä ja joissa hän saa onnistumisen kokemuksia. Lisäksi jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus oppia uusia asioita, sellaisiakin, jotka alkuun tuntuvat haastavilta. 

Toimintakulttuurin kehittämiseen kuuluu jatkuva laadun arviointi. Siihen osallistuvat lasten vanhemmat, lapset, yhteistyökumppanit ja henkilöstö. Laatua arvioidaan säännöllisesti eri menetelmillä. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan sähköisillä kyselyillä ja asiakasraati käsittelee monipuolisesti laatuun liittyviä asioita. Jokaisessa toimintayksikössä sovitaan vuosittain laatutavoitteet ja mietitään arviointimenetelmät tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi. Vanhempia informoidaan säännöllisesti arviointien tuloksista. Jyväskylässä henkilöstöllä on hyvä mahdollisuus ammatilliseen, pedagogiseen kehittymiseen. Yksikön johtajan vastuulla on työkäytäntöjen läpinäkyvyys ja niiden arvioiminen.

Vuorovaikutus kaiken keskiössä

Jyväskylän varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin arvoinnissa huomio kiinnitetään ensi sijassa kasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Arvioinnissa hyödynnetään muiden muassa Karvin (2018) julkaisemiin indikaattoreihin pohjautuvia laatukriteereitä, joita on laadittu laajalla yhteistyöllä. Indikaattorit ovat konkreettisia asioita, jotka kertovat arvioitavan asian tai ilmiön laadusta. (luku 7.1) 

Arviointityöryhmä nosti Karvin asiakirjassa esitetyistä varhaiskasvatuksen laadun indikaattoreista tärkeimmäksi henkilöstön ja lapsen välisen vuorovaikutuksen. Tähän liittyvät indikaattorit ovat:

  • Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään.
  • Henkilöstö on vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa lasten kanssa tavalla, joka vastaa lasten kehitystä, kiinnostuksen kohteita sekä oppimisen valmiuksia.
  • Henkilöstö toimii sensitiivisesti ja havaitsee lasten aloitteet sekä vastaa niihin lasten osallisuutta ja toimijuutta tukevalla tavalla.
  • Henkilöstö käyttää kieltä mahdollisimman rikkaalla ja monipuolisella tavalla lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden. Henkilöstö mukauttaa kielenkäyttönsä lapsen kokemusmaailmaan, sanoittaa toimintaa kielellisesti ja innostaa lapsia osallistumaan päivittäiseen kielelliseen vuorovaikutukseen omien edellytystensä ja taitojensa mukaisesti.
  • Henkilöstö huomioi ryhmän kaikki lapset ja ymmärtää lasten erilaisia ilmaisun tapoja.

Jyväskylän varhaiskasvatuksen kehittämisessä hyödynnetään uusinta tutkimustietoa. Valtakunnan tason arviointi- ja kehittämistyötä sekä yhteiskunnallista keskustelua seurataan aktiivisesti, muutoksia havainnoidaan ja haasteisiin pyritään vastaamaan. Paikallisten oppilaitosten kanssa tehdään tutkimus-, koulutus- ja harjoitteluyhteistyötä. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö perustuu molemminpuoliseen osaamisen jakamiseen. Jyväskylän yliopiston kanssa varhaiskasvatuksella on monia yhteishankkeita, joiden avulla kehitetään varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria sekä henkilöstön pedagogista osaamista ja arviointiosaamista. 

Johtaminen ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen 

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista. Johtajan tehtävänä on luoda rakenteet kasvattajayhteisön säännölliselle, ammatilliselle keskustelulle. Johtajan vastuulla on mahdollistaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämät toimet kasvattajayhteisössä ja seurata niiden toteutumista. Mikään varhaiskastavatuksen toimintakäytännöissä oleva ei ole toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä irrallaan oleva asia. Toimintakulttuurin kehittäminen sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Se tarkoittaa henkilöstön kohdalla myös hyviä työolosuhteita sekä ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta. Toimintakulttuurin johtamisessa arvioidaan sitä, miten se kokonaisuudessaan palvelee varhaiskasvatuksen tavoitetta, jokaisen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista.

Tärkeä yhteistyö huoltajien kanssa

Yksikön toimintakulttuuri heijastuu myös lapsen perheeseen ja muuhun lapsen lähipiiriin. Yhteistyö lasten huoltajien kanssa alkaa jo ennenkuin lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa. Rakentava, koko lapsen kasvun- ja opinpolun ajan kestävän yhteistyön perustana on hyvä, molemminpuolinen luottamussuhde. Yhteistyö konkretisoituu päivittäisessa vuoropuhelussa, keskustelussa lapsen ja perheen kuulumisista ja hyvinvoinnista. Varhaiskasvatuksen henkilöstö pyytää aktiivisesti perheiltä palautetta heidän tyytyväisyydestään lapsen varhaiskasvatukseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön. On tärkeää, että perheet kokevat olevansa aidosti tervetulleita ja osallisia lapsensa varhaiskasvatuksessa, kullekin perheelle sopivalla tavalla.