4.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvien näkökohtien katsotaan koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet nähdään yhteisöä myönteisellä tavalla rikastuttavana. Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. 

Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Viittomakieltä käyttävälle lapselle voidaan antaa varhaiskasvatusta viittomakielellä. Varhaiskasvatusta voidaan antaa myös romanikielellä.[87] Varhaiskasvatuksessa voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tällöin tulee huolehtia myös lasten äidinkielenä olevan suomen/ruotsin kielen taidon kehittymisen tukemisesta. Henkilöstön, huoltajien ja eri kulttuuriyhteisöjen keskinäisellä yhteistyöllä edistetään lasten ja perheiden kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan lasten mahdollisuutta ilmentää omia kulttuuritaustojaan. Kaksi- ja monikielisissä ympäristöissä lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen. 

Varhaiskasvatukseen osallistuu lapsia, jotka puhuvat äidinkielinään sekä ruotsia että suomea. Näiden kaksikielisten lasten kielellisen kehityksen sekä identiteettien kehityksen kannalta on tärkeää, että molempia kieliä tuetaan ja lapsia kannustetaan niiden käyttöön. 

Saamelaislasten varhaiskasvatuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jonka oikeuksista omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslaissa[88]. Toiminnassa hyödynnetään lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Silloin kun varhaiskasvatus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa kielen kehittymistä, ymmärtämistä ja käyttöä. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä. Henkilöstö vahvistaa saamen kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä huoltajien kanssa. 

Romanilasten varhaiskasvatuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten myönteistä identiteettikehitystä ja tietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan sekä lisätä lasten osallisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi tuetaan lasten kielellistä kehitystä yhteistyössä lasten huoltajien ja romaniyhteisön kanssa. Mahdollisuuksien mukaan lapsille järjestetään tilaisuuksia käyttää ja omaksua romanikieltä. Henkilöstö vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä huoltajien kanssa. 

Viittomakieltä käyttävien lasten varhaiskasvatus voidaan toteuttaa joko viittomakielisessä ryhmässä tai ryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Viittomakieli voi olla lapsen äidinkieli, ensikieli tai toinen kieli. Viittomakieltä käyttävät lapset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia. Viittomakielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mahdollisuus käyttää ja omaksua suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä yhteistyössä huoltajien kanssa. Tavoitteena on myös lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä sekä vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa. 

Varhaiskasvatuksessa tuetaan monipuolisesti vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään tavoitteellisesti kielellisten taitojen ja valmiuksien osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien. Monipuolisten vuorovaikutustilanteiden ja oppimisympäristöjen avulla lapsille tarjotaan mahdollisuuksia käyttää ja omaksua suomea/ruotsia toisena kielenä. Suomen/ruotsin kielen omaksumisen lähtökohtana on arkielämän konkreettinen kieli ja sen ilmaisuvaranto. Kielen ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Lapsi saa valmiuksia havaintojen tekemiseen sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen ja itselleen sopivalla tavalla. Osa lapsista tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja suomen/ruotsin kieleen vasta tullessaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Huoltajille kerrotaan suomalaisen varhaiskasvatustoiminnan tavoitteista, sisällöistä ja menetelmistä. Huoltajien kanssa keskustellaan perheen kielellisestä ympäristöstä, kielivalinnoista, monikielisten ja -kulttuuristen identiteettien muodostumisesta sekä äidinkielen tai –kielten kehityksen vaiheista ja merkityksestä. 

Lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua myös omaa äidinkieltään tai omia äidinkieliään. Oma äidinkieli sekä suomen/ruotsin oppiminen toisena kielenä rakentavat pohjaa lasten toiminnalliselle kaksi- ja monikielisyydelle. Vastuu lasten oman äidinkielen tai omien äidinkielien ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Tarvittaessa huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään tulkkia, jolla varmistetaan molemminpuolinen ymmärrys. 

Kaksikielinen varhaiskasvatus

Kaksikielisen varhaiskasvatuksen järjestäminen perustuu kunnan tai yksityisen toimijan päätökseen. Kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla lapsille tavanomaista monipuolisempaa kielikasvatusta. Lapsille tarjotaan tilaisuuksia omaksua kieliä ja käyttää niitä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Samalla luodaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Tavoitteena on, että toiminta monikielisessä ympäristössä herättää lasten kielellisen uteliaisuuden ja kokeilunhalun. Myös monenlaiset kulttuurit kohtaavat luontevasti tällä tavoin järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. 

Kaksikielinen varhaiskasvatus jaetaan laajamittaiseen ja suppeampaan. Suppeamman kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on herättää lasten mielenkiinto ja myönteinen asenne kieliä kohtaan. Laajamittaisessa kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa pyritään luomaan lapsille valmiuksia toimia kaksi- tai monikielisessä ympäristössä. 

Laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus

Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy varhaiskasvatuksessa

Ruotsinkielistä kielikylpyä voidaan järjestää suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja suomenkielistä kielikylpyä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi sekä suomen- että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa voidaan järjestää saamenkielistä kielikylpyä. Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy on ohjelma, joka alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu perusopetuksen loppuun. Varhaiskasvatuksen kieli, esiopetuksen ja koulun opetuskieli sekä toinen kotimainen tai saamen kieli muodostavat kokonaisuuden. Varhaiskasvatus toteutetaan pääosin kielikylpykielellä. Lasten äidinkielen tai äidinkielten taitojen kehittymistä tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Toiminnassa pyritään siihen, että kukin henkilöstöön kuuluva käyttää johdonmukaisesti vain yhtä kieltä: joko kielikylpykieltä tai kieltä, jolla varhaiskasvatus on järjestetty. Lapsia kannustetaan kielikylpykielen käyttöön, mutta heillä tulee olla mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös äidinkielellään. Tavoitteena on valmius siirtyä kielikylpynä toteutettuun esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen. 

Muu laajamittainen kaksikielinen varhaiskasvatus

Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa osa toiminnasta (vähintään 25 %) toteutetaan jollakin muulla kielellä kuin varhaiskasvatuslaissa säädetyllä varhaiskasvatuksen kielellä. Jotkut lapsista voivat puhua kyseistä kieltä äidinkielenään. Toiminta suunnitellaan siten, että eri kieliryhmät saavat kielen kehitykselleen tarvittavaa tukea. Ryhmissä voi olla myös lapsia, joille kumpikaan varhaiskasvatuksessa käytettävä kieli ei ole äidinkieli. Varhaiskasvatuksen järjestäjä harkitsee tapauskohtaisesti huoltajan kanssa keskustellen, milloin tällainen järjestely tukee lapsen kehitystä.

Kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa toiminta suunnitellaan niin, että kahdella kielellä toteutetusta varhaiskasvatuksesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä ja kehittyvät vähitellen henkilöstön mallintamisen ja lasten aktiivisen toiminnan kautta. Mikäli mahdollista, kukin henkilöstöön kuuluva jäsen käyttää vain jompaakumpaa kieltä aktiivisesti. Lapsella tulee olla mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Lapsia kannustetaan molempien kielten käyttöön. Tavoitteena on valmius siirtyä joko kaksikieliseen tai suomen-/ruotsinkieliseen esiopetukseen ja perusopetukseen. 

Suppeampi kaksikielinen varhaiskasvatus

Kielirikasteinen varhaiskasvatus

Kielirikasteisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jossa alle 25 prosenttia toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin varhaiskasvatuslaissa määritellyllä varhaiskasvatuksen kielellä. Tavoitteena on kieltenoppimisen tukeminen, lasten motivoiminen ja kielivalintojen monipuolistaminen. Lisäksi tavoitteena voi olla siirtyminen kielirikasteiseen tai muuhun kaksikieliseen esi- ja perusopetukseen tai muulla tavalla varhennettuun kieltenopetukseen. 

Kielipesä

Kielipesätoiminnalla tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa toimintaa, jossa vahvistetaan lasten tietämystä omasta kulttuuristaan ja tarjotaan mahdollisuus oppia perheessä tai suvussa puhuttua uhanalaista vähemmistökieltä tai alkuperäiskansan kieltä. Kielipesätoiminnan periaatteet voivat olla kielikylvyn kaltaisia.

[87] Varhaiskasvatuslaki 8 § ja HE 40/2018 vp, s. 88-89 sekä viittomakielilaki (359/2015)

[88] Suomen perustuslaki (731/1999) 17 § 3 momentti 

 

Monikielisyyden rikkaus Jyväskylän varhaiskasvatuksessa


thumbnailPMDE0SCS.jpg
Jyväskylässä monikielisten lasten varhaiskasvatus järjestetään lapsen lähipäiväkodissa. Vasu - keskustelussa huoltajien kanssa keskustellaan perheen kulttuurista ja siitä, miten huoltajat toivovat sitä huomioitavan varhaiskasvatuksen arjessa. Lapsen vasu- keskustelussa huoltajien kanssa täytetään "Vanhemman kertomus lapsesta, kun lapsen äidinkieli on muu kuin suomi"–lomake, jossa nostetaan esiin lapsen kielitausta ja kotoutumista tukevat asiat.

Lasten kanssa tutustutaan lapsiryhmän lasten eri kieli- ja kulttuuritaustoihin. Monikielisten lasten kielet ja kulttuurit tuodaan esiin oppimisympäristössä monipuolisesti. Lasten kanssa opetellaan esimerkiksi fraaseja eri kielillä, leikki- ja toimintavälineissä huomioidaan eri kulttuurit ja ryhmän toiminnassa pyritään huomioimaan eri kulttuurien juhlapäivät. Jyväskylässä on henkilöstön tueksi tehty materiaaleja ja oppaita, joita voi hyödyntää suunniteltaessa monikielisen lapsiryhmän toimintaa ja oppimisympäristöä.

Lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa huomioidaan suomi toisena kielenä (S2) –opetus. Lapsen varhaiskasvatuspäivään sisältyy erilaisia tilanteita, joissa henkilöstö voi tietoisesti tukea lapsen kielenkehitystä. Arjen tilanteet suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat vuorovaikutuksen. Hyvä lapsituntemus on edellytys sille, että henkilöstö ohjaa lasta hänelle sopivalla kielen tasolla. Lisäksi suomen kieltä opetellaan ohjatusti S2-pienryhmissä. Lasten kielenkehityksen seurannassa, arvioinnissa ja opetuksen suunnittelussa käytetään apuna Pienten kielireppu –materiaalia.

Jyväskylässä kahden varhaiskasvatuksen erityisopettajan työhön sisältyy monikielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koordinointi-, koulutus- ja kehittämistyötä. Kieli- ja kulttuurityöryhmään (Kieku) kuuluu edustus varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta sekä opetus- ja kotoutumispalveluista. Työryhmässä suunnitellaan henkilöstön tarvitsemaa koulutusta ja työn tueksi tarvittavia materiaaleja. Kiekuryhmässä keskustellaan monikielisten perheiden palvelluista ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Päiväkodeissa on nimetyt kieli- ja kulttuuriyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön kieli- ja kulttuuritietoista osaamista omassa yksikössään. Varhaiskasvatuksessa on käytössä huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tueksi eri teemoihin liittyviä käännöksiä. 

Ruotsinkielinen varhaiskasvatus

Jyväskylässä järjestetään ruotsinkielistä varhaiskasvatusta Onnimannin päiväkodissa 0-6–vuotiaille lapsille. Trollbär –ryhmän toimintakieli on ruotsi. Suomenruotsalainen ja ruotsinruotsalainen kulttuuri tuovat omat ominaispiirteensä ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa turvataan ruotsinkielen kehittyminen täysin suomenkielisellä alueella. Lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan kielen oppimiseen liittyvät toimintatavat ja tavoitteet. Henkilöstö tekee yhteistyötä Pohjanlammen koulun ruotsinkielisten luokkien kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän Yliopisto, SSJ-Svenska Sällskapet i Jyväskylä, Kulturfonden ja Folkhälsan.

Englanninkielinen varhaiskasvatus

Kortesuon päiväkodissa on toteutettu sisällön ja kielen yhdistävää (CLIL) opetusta vuodesta 1999. CLIL-lyhenne tulee sanoista ’Content and Language Integrated Learning´. CLIL-opetuksen kieli päiväkodissa on englanti. Kieltä opitaan arjessa, käyttämällä ja kuulemalla sitä, tekemisen kautta. Konkreettisuus, toistaminen, ilmeet ja eleet ovat toiminnan tärkeitä elementtejä. Vieras kieli on läsnä päivittäisissä tilanteissa kuten ruokailussa ja pukemisessa. Laulut, runot, pienet esitykset ja kertomukset antavat mahdollisuuksia kielen käyttämiseen. Myös erilaisissa leikki- ja työskentelytilanteissa hyödynnetään vierasta kieltä.

Päiväkodin 3-5–vuotiaiden toiminnassa painottuu englannin kieleen tutustuminen fraasien, laulujen ja leikkien myötä. Kuusivuotiaiden, esiopetusikäisten lasten ryhmässä työskentelee englantia äidinkielenään puhuva lastenhoitaja. Esiopetuksen sisällöt toteutetaan pääosin suomen kielellä, mutta englanninkieli rikastaa arkea ja oppimistilanteita päivittäin. Vierasta kieltä käytetään päivittäisissä tilanteissa kunkin lapsen oman kiinnostuksen mukaan. Englanninkielinen lastenhoitaja toimii kielenhuoltajana ja kielimentorina muulle henkilökunnalle. Kieliympäristöä rikastuttaa myös runsas kansainvälinen opiskelijayhteistyö.

Kortesuon päiväkoti on osa Jyväskylä CLIL Cascade yhteistyöverkostoa.
http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/clilteaching