7.1 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen[104]. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista. 

Kansallisen tason arvioinnin tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa. Kansallisen tason arvioinnit palvelevat varhaiskasvatuksen kehittämistä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti[105]. Arviointitietoja voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä vertailuissa. 

Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää järjestäjä- ja yksikkötason arvioinnissa käytettävistä menettelytavoista. On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa[106]. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä paikallisesti. Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä mahdollisuus säännöllisesti osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin[107]

Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla muun muassa henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt. 

Yksilötason arviointi tarkoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on tärkeää arvioida aina ennen sen päivittämistä tai uuden laatimista. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltaja ja henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut toiminnan tavoitteet ja sopimukset on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman arviointi on myös osa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukea. Tätä arviointitehtävää kuvataan tarkemmin luvuissa 1 ja 5.

 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kunkin luvun lopussa, olevat paikallisesti päätettävät asiat ohjaavat paikallisen suunnitelman laatimisessa sekä sen arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä tarkistaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta. Lisäksi paikalliset tarpeet ja kehittämistyön tulokset ohjaavat arviointia.

 

[104] Varhaiskasvatuslaki 24 §

[105] Laki kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (1295/2013) 1 § ja Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisu 24:2018

[106]  Varhaiskasvatuslaki 24 §

[107] Varhaiskasvatuslaki 20 §

Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen Jyväskylässä

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa pidetään yllä jatkuvan ja monipuolisen arvioinnin kulttuuria. Arviointi suuntautuu ennenkaikkea lasten oppimisympäristöön sekä henkilöstön toimintaan varhaiskasvatuksen laadun ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Havainnointeja ja dokumentointeja lasten kasvusta ja oppimisesta käytetään pedagogiikan ja pedagogisen oppimisympäristön kehittämiseen. Tärkeää on myös lapsilta ja huoltajilta saatu palaute. Oppimisympäristöllä ymmärretään fyysisen ympäristön lisäksi myös lasten kanssa toimivien aikuisten toiminta ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus. 

Ryhmätasolla pedagogisen toiminnan arvioinnin ja kehittämisen tärkeänä lähtökohtana ovat lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (lasten vasut). Näitä suunnitelmia arvioidaan ja päivitetään yhteistyössä perheiden kanssa vähintään kaksi kertaa toimintavuoden aikana ja aina tarvittaessa. Lasten vasujen toteutumisen arvioinnissa tarvitaan niin lasten, huoltajien kuin henkilöstönkin näkemyksiä.

Lapset ovat mukana toiminnan, oppimisympäristön ja tavoitteiden suunnittelussa ja arvioinnissa, jolloin lapselle tulee kokemus vaikuttamisesta itseään koskevissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa lapsia ohjataan vähitellen monipuolisin tavoin toteutettavaan itsearviointiin. Lapsia kannustetaan harjoittelemaan palautteen antamista toisille lapsille ja sen pyytämistä toisilta.

Kasvattajatiimin yhteiseksi työvälineeksi luotu Pedagoginen suunnitelma on lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta tehty suunnitelma tavoitteista ja arjen käytännöistä. Pedagogiseen suunnitelmaan kuvataan kasvattajayhteisössä tehdyt sopimukset varhaiskasvatusken aloittamisvaiheeseen liittyvistä käytännöistä, yhteistyöstä, lasten kuulemisesta ja heidän mahdollisuuksistaan toimia omin luontaisin tavoin, tuen järjestämisestä lapsille, arjen turvallisesta sujumisesta ja monialaisesta yhteistyöstä. Suunnitelmaa hyödynnetään myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä sekä tiimipalavereissa. Pedagogiseen suunnitelmaan kirjataan konkreettiset sopimukset siitä, miten pedagoginen toiminta järjestetään lapsiryhmässä. Suunnitelman päivittämisestä vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. 

Taaperon arki -materiaali toimii lasten havainnoinnin ja arvioinnin välineenä. Sen avulla voidaan tunnistaa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä riskitekijöitä ja vahvuuksia ja kehittää sen myötä kasvattajayhteisön yhteisiä tapoja, yhteistä lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaavaa toimintakulttuuria. Taaperon arki -materiaalipakettiin on koottu erilaisia käytäntöjä lapsen yksilölliseen huomioimiseen varhaiskasvatuksessa. Sitä käytetään välineenä myös monialaisessa yhteistyössä.

Pedagogisen toiminnan arvioimiseen Jyväskylän varhaiskasvatuksessa käytetään valtakunnallista Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset (Karvi 2018) -asiakirjaa. Sen pohjalta Jyväskylän varhaiskasvatukseen on laadittu laatukriteerit (luku 3.1). Laatukriteerit on rakennettu asiakirjassa mainittujen, seitsemän pedagogisen asiakokonaisuuden alle: 
1. Henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus
2. Pedagoginen suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen
3. Pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt
4. Johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla
5. Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri
6. Henkilöstön sisäinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö
7. Henkilöstön ja huoltajien välinen vuorovaikutus 

Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän varhaiskasvatuksen yhdessä laatimat Tiimikortit toimivat kasvattajayhteisöissä arvioinnin tukena. Kortit sisältävät 25 varhaiskasvatuksen laatuun liittyvää väittämää, kuten "Tärkeää on, että kasvattaja luo kiirettömän arjen suunnittelemalla päivän kulkua" tai " Tärkeää on kaikkien kunnioittava kohtaaminen työympäristössä ja hyvä työilmapiiri". Tiimikorttien pohjalta jokainen työntekijä voi henkilökohtaisesti arvioida omaa työskentelyään ja tapaansa olla vuorovaikutuksessa. Henkilökohtaisen pohdinnan jälkeen keskustelut käydään yhdessä omassa työtiimissä tai työyhteisössä. Keskustelun tukena voi käyttää Tiimikorttien ohessa olevaa alustaa, johon kortit voi asetella siinä järjestyksessä, kuinka ajankohtainen ja kehittämistä vaativa korttiin kirjattu väittämä on. Keskustelussa jokainen tiimin jäsen saa tuoda esiin väittämiin liittyviä henkilökohtaisia näkemyksiään. Sen lisäksi pyritään löytämään kasvattajatiimin yhteisiä arvoja. Keskustelu on tärkeä osa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämistä. 

Kasvattajayhteisön työskentelyn taustalla olevia arvoja pohditaan myös mentor-ryhmissä, mikä on yksi henkilöstön osaamisen ja ammatillisuuden vahvistamisen toimintatapa. Mentoreina toimivat Jyväskylän varhaiskasvatuksen omat työntekijät, jotka ovat saaneet tähän koulutuksen. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua mentorointiin, joko vertaisryhmässä tai kahden keskisesti oman mentor-valmentajan kanssa.  Mentoroinnille on ominaista vapaaehtoisuus, sitoutuneisuus, aitous ja joustavuus. Jokaisella esimiesalueella tehdään mentorointisuunnitelma toimintavuosittain.

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa on käytössä Suomen mielenterveysseuran toimesta kehitetty Lapset puheeksi -menetelmä yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi lapsen, huoltajien ja muiden lapsen elämässä toimivien välille. Lapset puheeksi - menetelmään liittyvän keskustelun ja neuvonpidon avulla turvataan lapsen arkipäivän sujuminen mahdollisimman hyvin kaikissa hänen toimintaympäristöissään. Lapset puheeksi -keskustelua voidaan käyttää osana lapsen vasu-keskustelua, myös silloin kun lapsi tarvitsee arkeensa enemmän tukea. 

Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä tai esimiesalueella laaditaan toimintasuunnitelma, joka pitää sisällään laadulliset tavoitteet ja toimenpiteet. Ne rakentuvat eri tahoilta saadusta arviointitiedosta. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan toimintavuoden aikana. Kirjallinen arviointi laadullisten tavoitteiden toteutumisesta tapahtuu kunkin kalenterivuoden lopussa. Laadullisten tavoitteiden asettaminen, toteuttaminen ja arviointi muodostavat jatkuvan kehittämisen kehän.

Keväisin toteutettavien koko varhaiskasvatusta koskevien asiakas- ja henkilöstökyselyjen tulokset käsitellään yksiköissä henkilöstön kanssa ja ne toimivat arvioinnin pohjana Jyväskylän varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Asiakaskyselyjen tulokset julkaistaan huoltajille. 

Asiakasraati on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen asiakkaista koottu foorumi, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista, arvioidaan toimintaa ja tehdään kehittämisehdotuksia. Asiakasraati kokoontuu kuukausittain eri yksiköissä, tutustuen samalla niiden toimintaan. Tavoitteena on, että asiakasraadissa olisi edustus kaikista varhaiskasvatuksen palvelumuodoista sekä edustajia eri puolilta kaupunkia. 

Kiitos kaveruudelle-työryhmässä kehitetään Jyväskylän varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen yhtenäistä toimintamallia kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Yhtenäiset toimintatavat ja selkeät toimintaohjeet lapselle, huoltajalle ja henkilöstölle on koettu tärkeäksi askeleeksi lapsen eheän opinpolun tukemisessa. Yhtenäinen toimintamalli toimii myös konkreettisena työvälineenä toimintakulttuurin arvioimisessa lapsen oppimisympäristössä. 

Henkilöstön oman työn arviointi pohjautuu jatkuvaan reflektointiin ja vuorovaikutukseen. Sen mahdollistaminen on johtajan vastuulla. Henkilöstölle ja esimiehille arvioinnin tueksi järjestetään erilaisia keskustelufoorumeita. Tällaisia ovat muun muassa pedagogiset aamukahvit, talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmäkeskustelut, mentorointiin sisältyvät arviointikeskustelut ja paneelikeskustelut työkokousten yhteydessä. 

Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa on alettu kehittää uutena arviointimenetelmänä laadullista peilaamista. Peilaamisen teemat nousevat valtakunnallisista Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2016). 

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on yhteisenä tavoitteena arviointikulttuurin kehittäminen sekä siihen liittyen henkilöstön osaamisen kehittämien. ArvosTa-hanke (OPH) on vuosina 2018-2019 toteutettava hanke henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamiseksi. Henkilöstökoulutus rakentuu arviointiosaamisen oppimisen poluista, missä polun lähtöpiste on yhteinen (käsitykset tiedosta, oppimisesta ja tavoitteista). Oppimisen polut ovat yksilöllisiä johtuen eri näkökulmista: arviointiosaamisen johtaminen, huoltajien osallistaminen arviointiin, esiopetus, kriteeriperusteisuus, monialaisten kokonaisuuksien arviointi, taitotasotaulukoiden käyttö ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Eri koulutusmoduulit tarjoavat näistä erilaisia näkökulmia.