Esiopetuksessa kaikkia lapsia havainnoidaan ja arvioidaan Eskarin arki-materiaalin avulla. Huolen herätessä tehdään Eskarin arki-materiaalin laajennettu arvio ja sovitaan tarvittavat tukitoimet. Laajemmat huolet lapsen kehityksessä ja oppimisessa käsitellään alueellisessa kuntoutustyöryhmässä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti koululääkärin johdolla. Ryhmään kutsutaan perhe sekä tarvittavat asiantuntijat.

Esiopetuksesta kouluun siirtymistä ohjaa Reittikartta eskarista epulle. Reittikartassa on määritetty nivelvaiheen yhteistyömuodot ja aikataulutus. Päiväkodin johtaja luovuttaa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman lapsen tulevan koulun rehtorille keväällä. Rehtori huolehtii, että oppimissuunnitelmat ovat tulevan luokanopettajan käytettävissä. Lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa kesken esiopetusvuoden, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimitetaan lapsen uuteen esiopetusyksikköön.

Jokaiseen päiväkotiin ja kouluun nimetään hyvän koulun alun yhdyshenkilö. Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen kouluun ohjautumisprosessi aloitetaan ensitietopalavereissa marras-tammikuussa. Alueen erityislastentarhanopettaja ja koulun erityisopettaja tekevät tiivistä yhteistyötä. Keväällä järjestetään tarvittaessa palaveri, jossa perhe, erityislastentarhanopettaja ja tuleva opettaja tapaavat ja tarpeelliset tiedot siirretään. Tämän palaverin tiedot ja esiopetuksen oppimissuunnitelma auttavat uuden oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnassa.

Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa koulun tarjoamasta kieliohjelmasta. Jo ennen A1-oppimäärän opetuksen alkamista lapsia kielisuihkutetaan osana esiopetusta opetuksen järjestäjän tarjoamissa A1-kielissä, joita ovat englanti, venäjä, saksa ja ranska. Kielisuihkuissa kieleen tai kieliin tutustutaan esimerkiksi laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan lapsia kiinnostavista asioista yhdessä lasten kanssa. Kielisuihkut voidaan toteuttaa muun toiminnan yhteydessä tai niille voidaan varata omia opetustuokioita.