Historian siirto-ops

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena


Tiedon hankkiminen menneisyydestä


T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden


Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa


Historiallisen tiedon käyttäminen


T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

Historian sisällöt vuosiluokalla 6

(kaksi vuosiviikkotuntia)

Omien tulkintojen teko historian lähteiden pohjalta, Oman kaupungin historia, Maailmanhistoriasta keskiaika ja uusi aika Napoleonin sotiin saakka.

  • omat juuret, oman perheen historia sekä kotiseudun historiaan tutustuminen
  • oman koulun, kylän ja kaupungin historia
  • paikallishistoria osana Suomen historian vaiheita
  • Edellisten lisäksi historiaa opiskellaan siksi, että oppilas ymmärtäisi paremmin ympäröivää maailmaa. Maailma ei ole tällainen sattumalta. Kun oppilas ymmärtää, mitä on ollut ja tapahtunut ennen häntä, hän ymmärtää nykyaikaa, kulttuuria ja itseään entistä paremmin. Historian tapahtumien valossa voi pohtia omia arvoja ja asenteitaan.

S3 Keskiaika:

A. Keskiaika Euroopassa

  • uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema
  • kristinuskon tulo valtauskonnoksi, valtion ja kirkon suhde
  • keskiaikainen feodaaliyhteiskunta, linnat, ritarit ja läänitykset
  • ristiretket, luostarit
  • keskiaikainen kaupunki ja kaupankäynti
  • keskiaikainen elämäntapa
  • kirjoitetut historian lähteet

S4 Uuden ajan murrosvaihe:

  • eurooppalaisen ihmisen maailmankuva ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taiteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä
  • löytöretket ja uudet merimahdit
  • kirjapainotaito
  • yhteiskunnallisen muutoksen leimallisimmat piirteet 1600- ja 1700-luvuilla: Itsevaltius (Aurinkokuningas), valistus, tieteellisen maailmankuvan synty, Ranskan suuri vallankumous, ensimmäisten nykyisten valtioiden synty (Hollanti, Englanti, Venäjä, Ruotsi, Ranska), tavallisen kansan elämää uuden ajan alussa

Historian arviointi vuosiluokalla 6

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokalla 6

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite

Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet historiassa

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S5

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

S1-S5

Historian tietolähteiden tunnistaminen

Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

S1-S5

Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen

Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

S1-S5

Kronologian ymmärrys

Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

S1-S5

Historiallinen empatia

Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

S1-S5

Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

S1-S5

Muutoksen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

S1-S5

Jatkuvuuden tunnistaminen

Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

Historiallisen tiedon käyttäminen

T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä

S1-S5

Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen

Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

S1-S5

Tulkintojen selittäminen

Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

S1–S5

Ihmisen toiminnan selittäminen

Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä