6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri

Arvioinnin tehtävät

Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.[1] Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

[1]
Perusopetuslaki 22 §

Oppimista tukevan arviointikulttuurin keskeiset piirteet

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat

- rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri

- oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa

- oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan

- arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys

- arvioinnin monipuolisuus

- arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.

Rakentava ja kannustava arviointi toteutuu vuorovaikutuksessa

Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.

Oppimista tukeva yhteistyö huoltajien kanssa

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.[2] Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

[2] Perusopetusasetus 10 § ja 13 §

Arviointi opetuksen kehittäjänä

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

 

 

Äänekosken paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Äänekosken esi- ja perusopetuksen arviointikulttuurin lähtökohtana on kehittää TOIMINTAKULTTUURIMME oppimista edistäväksi pedagogiseksi kokonaisuudeksi. Se edellyttää kaikkia yhteisön jäseniä osallistavaan ja luottamusta rakentavaan keskusteluun.
Oppimista tukevan arviointikulttuurimme keskeiset tehtävät eri toimijoille
1. Oppilas
-osallistuu aktiivisesti oman opiskeluunsa ja sen arviointiin
-osallistuu aktiivisesti yhteiseen oppimiseen ja sen arviointiin
2. Huoltaja
-osallistuu aktiivisesti lapsensa opiskelun tukemiseen
3. Opettaja
-kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin
-arvioi oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä monipuolisesti
-antaa palautetta erityisesti oppilaan onnistumisista sekä oppimisen edistymisestä suhteessa tavoitteisiin
-arvioi ja antaa palautetta oppilaille osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä
-luo tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa vertaispalautetta
-huolehtii siitä, että tavoitteet ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa.
-tiedottaa ja ohjeistaa huoltajia lukuvuoden alussa arviointikeskusteluun sekä myös muuhun oppilaaseen kohdistuvaan arviointiin liittyvistä asioista.
4. Rehtori
-mahdollistaa ja edesauttaa oppimista edesauttavan toiminta- ja arviointikulttuurin muodostumisen
-tiedottaa sekä ohjeistaa huoltajia lukuvuoden alussa arviointikeskusteluun sekä myös muuhun oppilaaseen kohdistuvaan arviointiin liittyvistä asioista.
5. Opetuksen järjestäjä
-seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

Äänekosken esi- ja perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen paikallisena painopisteenä on oppilaan kasvun ja edistymisen tukeminen ja dokumentointi. Dokumentointiin käytämme pääasiassa oppilaan omaa tilaa Peda.netissä, jota kutsutaan nimellä Kasvun kansio. Se kulkee oppilaan mukana vähintään koko kouluajan mahdollistaen pitkän aikajanan seurannan oman kasvun ja oppimisen tuotoksiin ja tuloksiin. Oppilas kokoaa Kasvun kansioonsa vähintään yhden onnistumisen joka lukukaudeltaan ja lisäksi haluamiaan oppimistilanteita ja -tuloksia opiskelunsa ajalta. Lisäksi vuodenvaihteissa hän asettaa itselleen kevätlukukaudelle 1-3 tavoitetta, joiden toteutumista hän arvioi ja saa niistä palautetta sekä oppilastovereiltaan että opettajalta.

Muut tiedottamisen ja arviointipalautteen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa
Äänekosken perusopetuksessa käydään arviointikeskustelu vuosiluokilla 1,3,4,5,7 opettajan, huoltajien ja oppilaan kesken marraskuun alun ja helmikuun puolivälin välisenä aikana (1.11.–15.2.). Vuosiluokilla 2 ja 6 vastaava arviointikeskustelu on lukuvuoden lopussa lähestyvän nivelvaiheen vuoksi.Toisen ja kuudennen vuosiluokan väliarvioinnissa on opettajan ja oppilaan välinen arviointikeskustelu. Arviointikeskustelun koollekutsujana toimii alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja.
Arviointikeskustelun pohjana toimivat Peda.netissä olevat valmiit pohjat vuosiluokittain. Arviointikeskustelussa kevätkaudelle sovitut tavoitteet kirjataan jokaisen oppilaan sähköiseen Kasvun kansioon.
Miltei päivittäisenä tiedottamisen ja arviointipalautteen kanavana käytämme Wilmaa, johon tulee uutena mahdollisuutena opettajan toistuvan ja dokumentoivan formatiivisen arvioinnin sekä oppilaan itsearvioinnin yhteneväisyyden osoittava graafinen viivadiagrammi.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on keskeinen osa toimintakulttuuriamme, sen muoto ja ajankohta vaihtelevat oppilaan oppimisen tarpeista käsin. Yhteistyönkin tavoitteena on oppilaan oppimisen edistäminen.