5.4 Opetuksen järjestämistapoja

Äänekosken paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Opetuksen järjestäjän mahdollistaessa eteneminen vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tämä opetuksen järjestämistapa kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa. Äänekosken paikallinen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestä­misen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas- tai ryhmä­kohtaisesti. Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaih­della. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa.

Käytettäessä vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä, oppilaalle on laa­dittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelma seuraa oppilaan mukana ja täydentyy tilanteen mukaan esiopetuksesta perusopetuksen päättöluokalle asti. Oppimissuunnitel­man käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi tukea tarvitsevien lasten paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvuun, kehitykseen ja oppimistavoitteisiin. Suunnitelma sisältää myös arvion oppilaan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamat­tomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto-oh­jelma.

Yhdysluokkaopetus

Äänekosken paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessaon otettu huomioon suunnitelman soveltuvuus myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Tähän opetuksen järjestämistapojen kuvaukseen on sisällytetty pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio.

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa voidaan loistavasti hyödyntää vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia.
Opetus yhdysluokassa toteutetaan pääosin vuorokurssiperiaatetta noudattaen niissä tapauksissa, joissa oppilasmäärän kehitys viittaa yhdysluokkajärjestelyn jatkuvan pitempikestoisesti. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.
Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta voidaan käyttää esimerkiksi vieraan kielen oppimisessa. Äänekosken perusopetuksen kieliohjelman mukaan mahdollisuutta A2 ja B2 -kielten etäyhteyksien avulla voidaan tarkastella vuosittain. Tällöin tulee arvioida oppimiseen, työjärjestyksiin, koulukyyteihin, opetus- ja valvontajärjestelyihin ja tekniikan toimivuuteen liittyvät seikat. Etäyhteyksin tapahtuvan opetuksen avulla voidaan opetus toteuttaa myös sellaisilla kouluilla, joilla ei oppilasryhmän vähimmäiskoko täyty kyseisenä lukuvuonna. Etäyhteyksin tapahtuvan opetuksen järjestäminen edellyttää hyvin toiminia tietoliikenneyhteyksiä ja hyviä AV-laitteistoja.

Joustava perusopetus Äänekoskella

Äänekosken joustava perusopetus järjestetään peruskoulun yhteydessä, noin 10 oppilaan
ryhmässä, johon ohjataan luokkien 7–9 oppilaita. Luokka sijaitsee Koulunmäen koululla. Pääpaino on päättöluokkien oppilaissa. Ryhmän ohjaajina ovat erityisluokanopettaja sekä kasvatusohjaaja. Ryhmään voidaan ohjata oppilaita tuen tasosta riippumatta. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, mutta opetusjärjestelyt
poikkeavat perinteisestä. Ryhmän opetus järjestetään osaksi koulussa ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Muita oppimisympäristöjä ovat erimuotoiset leirikoulut, opinto- ja työpaikkakäynnit, koulutuskokeilut tms. Opetussuunnitelman pohjalta muokataan koulussa ja työpaikoilla opiskeltavat oppimistehtävät ja sovitetaan ne kullekin oppilaalle sopiviksi. Ryhmän opetuksesta ja muusta toiminnasta vastaa tiimi, johon kuuluvat koulun rehtori, erityisluokanopettaja, kasvatusohjaaja sekä koulutoimen kuraattori. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä peruskoulun muiden opettajien ja työpaikoilla opiskelua ohjaavien kanssa. Yksilöllisin järjestelyin huolehditaan riittävästä oppilaanohjauksesta, erityisesti ammatinvalinnanohjauksesta, jolla pyritään varmistamaan toisen asteen jatko-opiskelupaikan
saaminen. Jokaisella oppilaalla on koulun päättyessä jatkosuunnitelma. Nivelvaiheen tueksi kehitetään tukitoimia yhteistyössä paikkakunnan tai alueen toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa.

Jopon opettaja ja kasvatusohjaaja vierailevat keväisin Äänekosken vuosiluokilla 7-9 kertomassa joustavan perusopetuksen toiminnasta oppilaille ja opettajille. Kaikki infotilaisuudessa olleet oppilaat saavat koteihin vietäviksi tiedotteen, jossa kerrotaan joustavasta perusopetuksesta ja kuinka ryhmään voi hakea. Kiinnostuneille oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään info-ilta, jossa kerrotaan tarkemmin jopon toiminnasta ja sen jälkeen voi jättää hakemuksen. Kaikki hakijat haastatellaan (mukana myös huoltaja/t). Opiskelijavalinnat tehdään haastattelujen perusteella. Oppilaaksi ottamispäätöksen tekee rehtori. Nuoren oma halu sitoutua toisenlaiseen opiskelumuotoon on välttämätöntä. Olennaista on löytää valinnassa ne nuoret, joille tästä opiskelumuodosta voi perustellusti katsoa olevan hyötyä heidän tulevaisuutensa kannalta. Välttämätöntä on myös vanhempien myönteinen asennoituminen ryhmän opiskeluun. Valinnat pyritään tekemään huhtikuussa ja uuden luokan ensimmäinen yhteinen koulupäivä on toukokuussa.

Opettajan päävastuualueet ovat opettaminen, arviointi, pedagoginen vastuu, leirikoulut/retket, oppimistehtävien laadinta työpaikkaopiskelujaksoille, oppimissuunnitelmien tekeminen ja yhteistyö koteihin. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki-ja neuvontatyöhön perehtynyt opetuksen järjestäjän nimeämä kasvatusohjaaja. Sekä opettaja että ohjaaja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä itsenäisesti omilla vastuualueillaan oppilaiden hyvinvoinnin eteen.

Kasvatusohjaajan päävastuualueet ovat oppilaiden koulunkäyntiä ja elämänhallintaa vahvistavan toiminnan suunnittelu yhdessä opettajan kanssa sekä toiminnan toteuttaminen, työpaikkajaksojen suunnittelu ja ohjaaminen, työpaikkaverkoston kehittäminen, leirikoulut/retket, vierailujen järjestäminen, ammatinvalinnan suunnittelu yhdessä opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa, yhteistyö koteihin, jatkoseuranta ja mukana oleminen oppimissuunnitelman teossa.

Työpaikoilla ohjauksesta vastaa työpaikan työntekijä, työpaikkaohjaaja, joka toimii oppilaan
opastajana ja tukena. Työpaikkojen kanssa tehdään sopimukset. Koulu perehdyttää työpaikkaohjaajat ohjaustehtävään. Työpaikalla suoritettavista oppimistehtävistä sovitaan työpaikan kanssa. Luokanopettaja ja kasvatusohjaaja vierailevat työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Työpaikkajakso arvioidaan erillisellä arviointilomakkeella.

Oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadintaa koskevat määräykset sisältyvät lukuun 6.

Opetus erityisissä tilanteissa

Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Äänekosken perusopetuksen lapsen tai nuoren sairaalaopetuksesta huolehtii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalakoulu Kukkulan koulu.

Kukkulan koulu (sairaalaopetus)

Kukkulan koulussa järjestetään opetusta sairaalassa potilaana oleville oppilaille sekä muille erikoissairaanhoidossa oleville oppivelvollisille oppilaille, jotka eivät oman koulun järjestämistä tukitoimista huolimatta pysty käymään omaa kouluaan (sairaalaopetuksen tukijakso avohoidossa oleville lapsille ja nuorille). Lisäksi Kukkulan koulu tarjoaa ohjausta ja konsultaatiota koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.

Sairaalaopetusta annetaan erikoissairaanhoidon tutkimuksissa tai hoidossa (osasto- tai avohoidossa) oleville perusopetusikäisille lapsille ja nuorille. Poikkeustapauksissa myös perheneuvolan asiakkaina olevat alkuopetusikäiset oppilaat voivat saada tukijaksopaikan Kukkulan koulusta. Oppilaat tulevat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta. Opetus järjestetään ryhmä- tai yksilöopetuksena. Yksilöopetusta järjestetään tarpeen vaatiessa myös osastoilla. Opetuksen toteuttamistapa määritellään yhdessä hoidon kanssa. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan tila ja jaksaminen sekä hoidon edellyttämät toimenpiteet. Osastohoidossa olevat lapset ja nuoret käyvät vointinsa mukaan sairaalakoulua. Oppilas säilyttää oman koulunsa oppilaspaikan koko sairaalaopetuksen ajan. Kukkulan koulun kouluvierailut ja oppituntien seuraamiset on aina sovittava erikseen.

Opetuksen lähtökohtana ovat yleiset perusopetukselle asetetut tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Opetus ja koulun arki edustavat oppilaalle normaalia elämää ja arjen realiteetteja sekä siten säilyttää siteet sairaalan ja hoidon ulkopuoliseen elämään. Sairaalakoulu ja hoito toimivat tiiviissä yhteistyössä. Osastohoidossa olevien oppilaiden opettaja toimii hoitotiimin jäsenenä ja pedagogisena asiantuntijana sekä yhteistyölinkkinä oppilaan omaan kouluun.

Sairaalaopetuksen tukijaksojen tarkoituksena on selkiyttää tai arvioida oppilaan oppimis- ja koulunkäyntitilannetta sekä yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa suunnitella tarpeelliset tukijärjestelyt siirtymävaiheessa sairaalaopetukseen ja sieltä takaisin oppilaan omaan kouluun. Tukijaksolla oppilas käy sairaalakoulua kotoa käsin. Sairaalakoulun konsultoiva erityisopettaja sekä oppilaan oma koulu tekevät ennen tukijakson alkamista tiivistä yhteistyötä. Tukijakson loppuvaiheessa sairaalakoulun erityisluokanopettaja on yhteistyössä oman koulun kanssa tai sen koulun kanssa, mihin oppilas siirtyy tukijakson päättyessä. Siirtymävaiheet suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä oppilaan huoltajien kanssa.

Tukijaksopaikan saaminen edellyttää erikoissairaanhoidon hoitosuhteen lisäksi, että oppilaalle annetaan omassa koulussa tehostettua tai erityistä tukea sekä oppilashuollon tukea. Tukijaksolle hakeudutaan olemalla yhteydessä Kukkulan koulun konsultoivaan erityisopettajaan tai rehtoriin sekä täyttämällä Kukkulan koulun kotisivuilla oleva hakemuslomake. Tukijaksopaikkaa voi hakea koko lukuvuoden ajan. Tukijaksopaikan hakuvaiheessa kuullaan oppilasta, huoltajaa sekä oman koulun edustajia. Valintavaiheessa hakemustietoja käsitellään yhdessä oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden kanssa. Päätöksen tukijaksopaikan saamisesta tekee Kukkulan koulun rehtori. Tukijaksopaikan varmistuttua, oppilaan oman koulun rehtori tekee PoL 18§:n mukaisen hallinnollisen päätöksen opetuksen järjestämiseksi tukijakson ajaksi.

Koska opiskelujaksot Kukkulan koulussa vaihtelevat kestoltaan, sovitaan arviointiasioista kotikoulun ja Kukkulan koulun välillä koulusopimuspalaverissa jakson alkaessa. Oppilaan arviointi pyritään toteuttamaan hänen oman koulunsa/kuntansa opetussuunnitelman mukaisesti. Arviointi pohjautuu opetussuunnitelmassa tai HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Päättötodistus annetaan oppilaalle aina oppilaan oman koulun lomakkeella ja todistuksen allekirjoittaa oman koulun rehtori. Päättöarvioinnin suorittavat oman koulun ja sairaalakoulun oppilasta opettaneet opettajat yhdessä.