5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.[1]

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.[2]

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista[3]. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun[4]. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.


[1] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)

[2] Perusopetuslaki 36 (477/2003)ja 36 a - 36 i § (1267/2013)

[3] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)

[4] Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)

Äänekosken paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Äänekosken perusopetuksessa tämä suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa:

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatustyö ja kurinpidollisten keinojen käyttö kuuluvat kaikille koulun aikuisille. Hyvinvoinnin lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on oleellinen osa koulujen yhteisöllistä oppilashuoltoa. Jokainen koulu määrittelee tätä tukevat toimintamallinsa vuosittaisessa työsuunnitelmassaan.

Toimintasuunnitelmassaan koulujen tulee huomioida hyvän työrauhan ja työilmapiirin rakentaminen ja ylläpito sekä keinot oppilaiden ryhmäyttämiseksi toimivaksi luokkayhteisöksi. Kouluilla tulee suunnitella käyttöönsä sellaisia toimintatapoja, työvälineitä ja malleja, joita kaikki työyhteisön jäsenet pystyvät käyttämään ja niihin sitoutumaan. Koulujen tulee määritellä työssään keinot, joilla oppilaita osallistetaan koulun toimintaan niin, että oppilaat pääsevät aidosti vaikuttamaan koulujen hyvinvoinnin lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Kouluilla tulee olla vuosittainen suunnitelma henkilökunnan perehdyttämiseksi työrauhaa edistäviin työtapoihin.

Oppilaitoskohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa siitä, että edellä mainitut velvollisuudet täyttyvät ja arvioi toimintaa vuosittain. Kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä tukee ja valvoo tätä työtä sekä huolehtii siitä, että koulujen työsuunnitelmassa on kirjattuna em. asiat.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä omat vastuunsa:

  • säännöllinen osallistuminen koulutyöhön
  • reilu ja arvostava suhtautuminen koulutovereihin ja koulun aikuisiin
  • yhteisten sääntöjen noudattaminen
  • toisten ihmisten loukkaamattomuus
  • työn ja työrauhan kunnioittaminen
  • sovituista tehtävistä huolehtiminen

Opettajalla on velvollisuus seurata oppilaiden kotitehtävien tekemistä ja tarvittaessa keskustella huoltajien kanssa, jos kotitehtävien tekemisessä on ongelmia. Opettajalla on mahdollisuus velvoittaa oppilasta jäämään tekemään läksyjä koulupäivän jälkeen enintään tunniksi. Näin voi toimia tilanteissä, joissa läksyjen tekemättä jättäminen on toistuvaa ja jatkuu huomautuksesta huolimatta. Näissä tilanteissa asiasta täytyy ilmoittaa huoltajalle.

Kasvatuskeskustelut

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen seuraamus koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta. Koulukohtaisesti tulee sopia, että kouluilla on joku/jotkut kasvatuskeskusteluista huolehtivat aikuiset. Kasvatuskeskustelussa on suositeltavaa työskennellä työparina. Työparina voi olla se aikuinen, joka on ollut osallisena kasvatuskeskusteluun johtaneessa asiassa tai tilanteessa.

Kasvatuskeskustelun tärkein tavoite on yhteistyössä oppilaan kanssa löytää keinot ja tehdä suunnitelma ei-toivotun käyttäytymisen korjaamiseksi. Toivottavaa on, että kasvatuskeskustelu toteutetaan samana koulupäivänä, jolloin ei-toivottu käyttäytyminen tapahtui. Keskustelussa kuullaan kaikkia osapuolia. Keskustelu kirjataan Wilman lomakkeeseen. Kirjaamisesta vastaa kasvatuskeskustelun osallistunut koulun aikuinen. Lomake arkistoidaan koulun lähiarkistoon.

Kurinpidolliset keinot

Ennen jälki-istunnon antamista oppilasta on kuultava tilanteeseen johtaneesta rikkeestä.

Jälki-istunnon tavoite on oppilaan koulun sääntöjen vastaisen teon sovittaminen. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Jälki-istunnon tehtävän on liityttävä suoraan rangaistavaan tekoon. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus korjata ja sovittaa tekemänsä vahinko tai haitta. Jälki-istunto kirjataan Wilman lomakkeeseen. Kirjaamisesta vastaa jälki-istunnon antaja. Lomake lähetetään oppilaan huoltajan allekirjoitettavaksi ja tämän jälkeen arkistoidaan koulun lähiarkistoon.

Muissa kurinpidollisissa toimenpiteissä toimitaan perusopetuslain mukaan.

Koulujen lukuvuosittaisiin työsuunnitelmiin kuvataan koulukohtaiset järjestyssäännöt, kasvatuskeskustelumenettelyt ja kurinpidolliset toimenpiteet. Työsuunnitelmien hyväksymisen jälkeen ne ovat julkisia.

Poissaoloihin puuttumisen malli

Äänekosken opetuspalveluille on laadittu poissaoloihin puuttumisen malli, jota kouluissa noudatetaan. Poissaoloihin puuttumisen mallin kuvataan Äänekosken perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa.

Mikäli kurinpidollisia toimenpiteitä joudutaan käyttämään toistuvasti, käynnistetään yksilökohtainen oppilashuolto, joka kuvataan opetussuunnitelman luvussa 7. Näin voidaan toimia myös silloin, kun

  • käytetyt tukitoimet eivät ole riittäviä
  • asia on laadultaan sellainen, että se jo ensivaiheessa tarvitsee monitoimijuutta
  • oppilas tai huoltaja toivoo oppilashuoltoa.