14.4.3 Vieraat kielet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

KIELIKASVATUS

Kielikasvatusta koskevat tavoitteet sekä toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet on määritelty toisen kotimaisen kielen opetusta koskevassa osuudessa.

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.

Äänekosken paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Äänekosken perusopetuksen paikallisissa opetussuunnitelmaratkaisuissa on linjattu, että

  • A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti kolmannella luokalla paikallisen tuntijaon mukaan. Elokuussa 2016 voimaanastuvassa tuntijaossa (1.-6. vuosiluokat) yksi vuosiviikkotunti siirtyy yläkoulusta viidennelle luokalle, jolloin viidennellä luokalla on A1-kieltä kolme vuosiviikkotuntia.
  • B1-kielenä oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla toinen kotimainen kieli, ruotsi. B1-ruotsin opetus järjestetään siten, että opetusta on vuosiluokilla 6 – 9.
  • A2 -kielenä ensisijaisesti saksan kieli 4. vuosiluokalta alkaen.
  • B2-kielenä vuosiluokilla 8-9 valinnaisena aineena voidaan tarjota saksan, ranskan ja venäjän lisäksi esim. espanjaa tai resurssien salliessa jotain muutakin kieltä.

Tuntijako kielten opetuksessa:

(hyväksytty Kasvun ja oppimisen lautakunnassa 27.8.2015)

3. lk

4. lk

5. lk

6. lk

7.-9. lk

A1

2

2

3

2

2 / 2 / 3

A2

-

2

2

2

2 / 2* / 2*

B1

-

-

-

2

1 / 1 / 2

B2

-

-

-

-

0 / 2* / 2*

*= sisällytetään valinnaisiin
1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma