Sanomalehden tekstilajit

Sanomalehden tekstilajit


Uutinen
Kertoo ytimekkäästi uudesta asiasta, tapahtumasta tai tutussa asiassa tapahtuneesta uudesta käänteestä. Käsiteltävä asia uusi ja tärkeä. Tärkein asia on uutisen alussa. Uutiskysymykset. Otsikko on iskevä ja informatiivinen ja tyyli neutraalia. Usein kuvia mukana. Ei omia mielipiteitä.

Reportaasi
Reportaasi on yleensä suurempi ja näyttävämpi juttu kuin yhden tilaisuuden selostus ja sisältää useita kuvia. Reportaasi eroaa selostuksesta siinä, että sen näkökulma on avarampi. Ilmaisutavaltaan se lähestyy kaunokirjallisuutta. Reportaasi eroaa artikkelista siinä, että jälkimmäisen voi kirjoittaa työpöydän ääressä, mutta selostuksen tekijän tavoin reportaasin kirjoittaja tekee havaintoja tapahtumapaikalla. Artikkelin kieli on tiivistä ja tiukan asiallista, reportaasin väljempää.
Reportaasi on laajahko selostus jostain kiinnostavasta asiasta, tapahtumasta, tapahtumasarjasta tai yhteisöstä.
Reportaasi tarjoaa uutista enemmän taustatietoa ja oheistietoa Reportaasissa on havainnoivaa, eläytyvää kuvailua, tarkkaa havainnointia.
Reportaasissa voi selostaa taustatietoja, pohtia ja analysoida ilmiöitä, käyttää yksittäisiä tuokiokuvia (myös valokuvia).
Reportaasin tyyli ei ole rajoitettu, se voi olla viihteellinen tai reippaasti kantaa ottava.
Reportaasissa kertomistekniikka voi vaihdella.
Reportaasin pohjana voi käyttää: henkilöhaastatteluja, tiedelehtien tai tietosanakirjojen artikkeleita, kaunokirjallisuutta (myös lainauksia teoksista) esitelmiä (asiantuntijat), aiemmin ilmestyneitä lehtiartikkeleita ja kuvia.
Reportaasi on monilähteinen.

Pääkirjoitus
On lehden kannanotto johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Se on vakiopaikalla lehden alussa pääkirjoitussivulla. Sen kirjoittaa lehden päätoimittaja tai pääkirjoitustoimittaja. Tyyliltään pääkirjoitus on kantaaottava ja asiallinen. Tavallisesti ei nimeä, sillä korostetaan lehden kantaa. (Aikakauslehden pääkirjoitukset voivat olla kepeitä.)

Artikkeli
On uutista laajempi kokonaisuus, jossa voidaan esitellä myös aiheen taustoja. Aihe on useimmiten ajankohtainen, mutta artikkeleita kirjoitetaan myös muuten vain kiinnostavista "ikuisuusaiheista". Artikkelin kirjoittaja voi olla toimittaja tai jonkin erityisalan asiantuntija. Artikkeli on aikakauslehden tyypillinen tekstilaji, mutta niitä on myös sanomalehdissä.

Kolumni
Ottaa kantaa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen kärkevästi, mutta usein huumorilla. Joskus kolumnin tyyli lähenee pakinaa. Kolumni ilmestyy lehdessä vakiopaikalla, sen kirjoittaja esiintyy omalla nimellään ja tekstin yhteydessä on useimmiten kirjoittajan kuva ja yhteystiedot (sähköpostiosoite). Ei pyri objektiivisuuteen.

Kommentti
Ns. kolumnin pikkuveli. Kolumnia tiiviimpi. Liittyy aina johonkin toiseen juttuun, jossa nostetaan esille jokin täydentävä näkökulma. Subjektiivinen ote. Kirjoittajan nimi mukana.

Pakina
Käsittelee jotain ilmiötä humoristisesti (ironiaa, sarkasmia), yleensä kaunokirjallisuuden keinoin. Pakina ilmestyy vakiopaikalla ja sen kirjoittaja esiintyy nimimerkillä. Kerrotaan ajankohtaisista asioista leikkisämmin ja irvailevammin kuin kolumnissa.

Arvostelu
Esittelee ja arvioi useimmiten jonkin kulttuurituotteen kuten elokuvan, kirjan, teatteriesityksen tai tietokonepelin. Myös esimerkiksi kodinkoneista tai autoista voidaan kirjoittaa arvosteluja. Kirjoittaja on alaan perehtynyt toimittaja tai muu asiantuntija.

Yleisönosastokirjoitus/mielipidekirjoitus
On lehden lukijan kannanotto ajankohtaiseen aiheeseen. Julkaistaan vain, jos kirjoittajan nimi on toimituksen tiedossa. Yleensä kirjoittaja esiintyy omalla nimellään mutta joskus myös nimimerkillä.

Vastine
On vastaus yleisönosastokirjoitukseen tai johonkin kirjoittajaansa koskevaan julkiseen kommenttiin. Lehdellä on velvollisuus julkaista perusteltu vastine, joka allekirjoitetaan aina omalla nimellä.