1.2 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä.[1]

 Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.

 Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävät suunnitelmat, kuten

  • varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset
  • esiopetuksen opetussuunnitelma
  • perusopetuksen opetussuunnitelma
  • mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
  • lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
  • kotoutumissuunnitelma[3].

 Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajille sekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen[4].

 Lapsen kasvun ja oppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä kunnan eri hallinnonalojen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (luku 3.3).

 Varhaiskasvatuksen järjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa varhaiskasvatusta varten[5].

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin[6]. Paikallisen varhaiskasvatuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallista varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaa[7] sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointimateriaalia ja laadun indikaattoreita[8]. Arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 7.

 

[1] Varhaiskasvatuslaki 22 §

[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § (1292/2013)

[3] Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 15 §

[4] Varhaiskasvatuslaki 20 §

[5] Varhaiskasvatuslaki 8 §

[6] Varhaiskasvatuslaki 24 §

[7] Varhaiskasvatuslaki 65–73§

[8] Laki kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta (1295/2013) ja Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisu 24:2018



Mikkelin täydennys:
Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan suomen kielisenä. Se laaditaan kaikkia Mikkelin varhaiskasvatuksen toimintamuotoja koskevana (kunnalliset ja yksityiset päiväkodit sekä kunnallinen ja yksityinen perhepäivähoito). Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi jokaisessa päiväkodissa sekä ryhmäperhepäiväkodissa laaditaan vuosisuunnitelma sekä tiimisopimus.

Paikallista varahaiskasvatussuunnitelman laatimista varten on perustettu ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen, päiväkodin johtajat Pirjo Laakso-Vartiainen, Esa Haikarainen, Maarit Luukkonen, Sini Lahtinen, Anne Jukarainen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Elisa Palmroos, yksityisen päivähoidon edustaja päiväkodin johtaja Kirsi Väisänen sekä päiväkodin johtaja Pirkko Rahikanen, joka on toiminut ohjausryhmän puheenjohtajana sekä kirjoittamisvastaavana.

Koko Mikkelin varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen. Varhaiskasvatussuunnitelmaa on käsitelty luku luvulta niin, että yksiköihin on annettu etukäteistehtäviä, joista tehdyn koonnin yksikön esimies on tuonut kerran kuussa järjestettyihin oppimiskahviloihin. Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyviä asioita on käsitelty ryhmätöinä myös esimiesten kehittämispäivissä sekä erillisissä Vasu-päivissä. Ohjausryhmän laatima ehdotelma paikallisesta varhaiskasvatussuunnielmasta laitetaan henkilökunnan sekä huoltajien nähtäväksi lausuntoja varten Mikkelin Peda.net sivuille.

Mikkelissä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen huoltajat ja lapset ovat osallistuneet valmisteluvaiheessa vastaamalla heille suunnattuun kyselyyn. Huoltajilta kysyttiin asioita mitkä ovat auttaneet heidän lastaan viihtymään varhaiskasvatuksessa ja mitkä asiat tulevaisuudessa auttaisivat lasta viihtymään entistä paremmin. Henkilökunta suoritti kyselyn lapsille kysymällä heiltä vastaavasti niitä asioita, jotka ovat auttaneet lasta viihtymään päivähoidossa ja mitä tulevaisuudessa voisi tehdä toisin, jotta lapset viihtyisivät entistä paremmin.

Paikallista varhaiskasvatussuunitelmaa laadittaessa on kommentit pyydetty sekä opetus- että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavilta tahoilta.

Valmis valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma paikallisella osiolla täydennettynä laitetaan kaikkien saataville ja luettavaksi Peda.nettiin Mikkelin sivuille. Jatkossa Mikkelin osion päivityksestä huolehtii ohjausryhmä.

Varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät muut paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat:

Kaupunkistrategia määrittelee palvelutoiminnan arvot, tavoitteet ja toimenpiteet.

Hyvinvointikertomus
Terveydenhuoltolakiin perustuva valtuustotason seuranta-asiakirja, joka kattaa kunnan koko palvelutoiminnan. Se sisältää tilastotietoa sekä keskeisiä toimenpide-ehdotuksia kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tuottaa myös tietoa kaupunkistrategiaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Lastensuojelulakiin perustuva eri palvelut kokoava suunnitelma, jossa myös kasvatus- ja opetuskeskus on aktiivisesti mukana. Tuottaa myös tietoa kunnan hyvinvointikertomukseen.

Kotouttamissuunnitelma
Kotouttamisohjelma perustuu kotouttamislakiin. Kotouttamistyö koskee kaikkia Mikkelin seudulla asuvia maahanmuuttajia ja sitä tekevät kaikkia kaupungin hallintokunnat.

Perusopetuksen opetussuunnitelma
Esi- ja perusopetus muodostavat jatkumon. Esiopetuksen oppimissuunnitelma on monin osin samankaltainen perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Esiopetussuunnitelma on perusopetuslain Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma laaditaan ja esiopetus toteutetaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus muodostavat jatkumon.