1.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma[14]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu[15] ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Suunnitelmaa tarkennetaan lapsen tarpeiden mukaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa[16].

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin sisältyy eri vaiheita. Prosessiin osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa. Päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen opettajan asiantuntijuutta voidaan käyttää perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan myös lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.[17]

 Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessissa[18]. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. On tärkeää, että sekä huoltajan että henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta otetaan huomioon suunnitelmassa.

 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä tuntea lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Lisäksi laatimisessa otetaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta. Suunnitelmaa laadittaessa tai päivitettäessä hyödynnetään lapsen mahdollista aiempaa varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä pedagogista dokumentointia (luku 4.2). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet kuvaavat sitä, miten pedagogisella toiminnalla tuetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tuki ja sen toteuttaminen (luku 5.4)[19]. Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa, laaditaan hänelle terveydenhuollossa lääkehoitosuunnitelma[20]. Siltä osin kuin lääkehoitosuunnitelmaan sisältyvät tiedot ovat välttämättömiä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, kirjataan ne lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan[21]. Lääkehoidon toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa sovitaan paikallisesti.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista sekä lapsen tuen tarvetta, tuen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy.[22] Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla lapsen kanssa työskenteleviltä henkilöiltä tai lapsen huoltajalta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

  • lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet
  • lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja toteutumisen arviointi
  • lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (luku 5)
  • mahdollinen suunnitelma lääkehoidosta
  • lapsen, henkilöstön ja huoltajan yhdessä sopimat asiat
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat
  • tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran.

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä[23]. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja tuottajalle sellaiset tiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen arvioinnin kannalta välttämättömiä. Tiedonsiirron tavoitteena on turvata lapsen edun mukaisen varhaiskasvatuksen toteutuminen. Tietojen saamista ja luovuttamista koskeva säännös koskee myös tilanteita, joissa lapsi siirtyy kunnan tai yksityisen palveluntuottajan järjestämästä varhaiskasvatuksesta toisen kunnan tai palveluntuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen tai joissa varhaiskasvatuksesta siirrytään esiopetukseen tai perusopetukseen. Lapsen asiakkuus varhaiskasvatuksessa on julkinen tieto. Lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen voi kuitenkin liittyä tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä.[24]

 

[14] Varhaiskasvatuslaki 23 §

[15] Varhaiskasvatuslaki 4 § ja HE 40/2018 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, luku 2

[16] Varhaiskasvatuslaki 23 §

[17] Varhaiskasvatuslaki 23 § ja HE 40/2018 vp, s. 99

[18] Varhaiskasvatuslaki 23 §

[19] Varhaiskasvatuslaki 23 §

[20] Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 8 §

[21] Varhaiskasvatuslaki 41 §

[22] Varhaiskasvatuslaki 23 §

[23] Varhaiskasvatuslaki 40 §

[24] Varhaiskasvatuslaki 41 § sekä esimerkiksi laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 §


Mikkelin täydennys:
Mikkelissä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta vastaa lastentarhanopettaja ja hän on pääsääntöisesti aina mukana vasu-palaverissa. Suunnitelman laatimiseen voi osallistua myös muita työntekijöitä. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle lapselle lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen ja suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa ja arvioidaan vähintään kerran vuodessa.

Kunnallisissa varhaiskasvatusyksiköissä ja perhepäivähoidossa käytetään Daisy-ohjelman sähköistä vasua. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa käytetään Peda.netin varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä olevia lomakkeita, mikäli käytettävissä ei ole Daisy-ohjelmaa.
 
Perhepäivähoidossa lapsen vasun yhdessä vanhempien kanssa laatii perhepäivähoitaja. Päivähoidon ohjaajat opastavat hoitajia lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen kuukausikokouksissa. Päivähoidonohjaaja vastaa viime kädessä lapsen vasun laadinnasta. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen ja suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa ja arvioidaan vähintään kerran vuodessa.

Yksityisessä perhepäivähoidossa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisen ohjaus tapahtuu kotikäynneillä.


Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liitetään liitteeksi tarvittaessa lääkehoitosuunnitelma sekä muut mahdolliset lapsen yksilölliset suunnitelmat.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa lapsen vaihtaessa toiseen yksikköön tai toisen yksikön esiopetukseen, varhaiskasvatuksen työntekijä siirtää alkuperäisen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uuteen yksikköön. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta voidaan ottaa kopio huoltajalle lapsen lopettaessa varhaiskasvatuksessa. Kopion ottamisesta ja määrästä, huoltajien suostumuksesta sekä päivämäärästä tehdään merkintä aina alkuperäiseen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Alkuperäinen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma arkistoidaan siihen yksikköön, jossa lapsi lopettaa varhaiskasvatuksen.