2.3 Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

Varhaiskasvatus on keskeinen lapsia ja heidän perheitään koskeva palvelu, johon suurin osa lapsista osallistuu ennen oppivelvollisuutta. Lapset tuovat varhaiskasvatukseen mukanaan aiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltajien ja lasten väliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinen suhde lapseen. Huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lasten elämään jatkuvuutta ja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden ja henkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.

Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi ja ottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä[1].

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avulla siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissa tehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä.[2]

[1] Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16 ja 17 §

[2] Varhaiskasvatuslaki 2 a § 5. kohta

Mikkelin täydennys:

Kasvatusyhteistyö varhaiskasvatuksen alkaessa

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyöhön. Tavoitteena on, että lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksen piiriin sujuu mahdollisimman joustavasti ja tukee lasta siirtymävaiheessa.

Yksikön työntekijä ottaa yhteyttä perheeseen ennen hoidon alkamista ja sopii huoltajien kanssa tapaamisen hoitopaikkaan. Tässä tapaamisessa käydään läpi lapsen varhaiskasvatuksen aloittamiseen liittyviä asioita ja sovitaan samalla tutustumiskäynti kotiin. Periaatteena on, että tutustumiskäynti tehdään lapsen kotiin ellei käynnin toteuttamiseen liity joitakin estäviä tekijöitä (esim. kohtuuttoman pitkä matka). Tutustumiskäynnin jälkeen huoltaja ja työntekijä yhdessä tutustuttavat lapsen tulevaan ryhmään päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.

Siirtymät varhaiskasvatuksen aikana

Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksen sisällä ryhmästä toiseen tai toiseen yksikköön on lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien asioiden tiedonsiirto sen tahon vastuulla, josta lapsi siirtyy. Tiedonsiirron sisältö käydään läpi huoltajien kanssa keskustellen. Tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen tiedonsiirrossa voi olla mukana varhaiskasvatuksen erityisopettajan lisäksi myös muita lapsen ja perheen kanssa yhteistyössä olevia monialaisia toimijoita. Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen täytetään huoltajien kanssa yhteistyössä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tiedonsiirto-lomake. Lomake täytetään aina, kun lapsi siirtyy esiopetukseen toiseen yksikköön.