6.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.[97] Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

[97] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 mom.

Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin[98], joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.[99]

Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa[100].

[98] Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)
[99] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013) Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttuminen 1501/2016
[100] Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12

Mikkelin täydennys

Oppilashuolto esiopetuksessa tarkoittaa yhteistyössä tapahtuvaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kokonaisvaltaista tukemista, turvallisuutta ja hyvinvointia. Se koostuu terveestä, turvallisesta toimintaympäristöstä, arjen huolenpidosta sekä lapsen tarvitsemasta tuesta ja hoidosta. Turvallisessa toimintaympäristössä lapsen kanssa työskentelevät aikuiset ovat luoneet yhteiset toimintatavat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.


Yhteisöllinen oppilashuolto on arjen hyvinvointityötä ja se kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville.

Alueelliset monialaiset yhteistyöryhmät (aluevarput) täydentävät esiopetuksen yhteisöllistä oppilashuoltoa. Alueelliseen työryhmään kuuluvat päiväkodin johtajat, päivähoidon ohjaajat, esiopetusryhmän opettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, lasten ja nuorten tukiyksikön edustus sekä koulun edustus esim. kuraattori. Työryhmän tehtävänä on päivittää oppilashuoltopalveluja tarjoavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot, käsitellä esiopetusryhmien yksikkökohtaiset painopisteet sekä tarvittaessa suunnitella ja toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla lisätään lasten ja perheiden hyvinvointia alueella. Aluevarpu kokoontuu kaksi kertaa esiopetusvuoden aikana (loka- ja maaliskuussa).

Allaoleva kaavio kuvaa miten eri toimintatavoilla voidaan toteuttaa arjen hyvinvointityötä.


FullSizeRender (2).jpg