5.5 Erityinen tuki

Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Myös erityistä tukea saavan lapsen on saatava kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja oppimismotivaatiotaan.

Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen alkamista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta[1]. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissä erityispedagogista osaamista.

Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsen oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun esiopetuksen tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

[1]Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)

Mikkelin täydennys:

Erityisen tuen piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen


Mikkelissä erityisen tuen piirissä olevien lasten kasvun ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti päiväkodin esiopetusryhmässä tai pienryhmässä. Lapselle pyritään löytämään hänen tarpeitaan parhaiten vastaava lapsiryhmä. Se edellyttää sekä lapsiryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia että myös yksittäisen lapsen ikätason ja hänen toimintaedellytystensä mukaista lapsiryhmää. Tällä tarkoitetaan myös toiminnan eriyttämistä, pienryhmätoimintaa, erityislastentarhanopettajan tukea ja mahdollisia avustajapalveluja.

Tuen vaikutuksia ei yleensä voida todeta lyhyessä ajassa, joten erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista. Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapselle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.

Erityisen tuen piirissä olevan lapsen siirtyminen alkuopetukseen

Esiopetuksen opettaja ja erityislastentarhanopettaja yhdessä huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa valmistelee lapsen siirtymisen esiopetuksesta alkuopetukseen. Mikkelissä erityisen tuen oppilas voi opiskella omassa lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä tai luokkamuotoisessa erityisopetuksessa.

Keväällä järjestetään neuvottelu, johon osallistuvat lapsen huoltajat, esiopetuksen opettaja, erityislastentarhanopettaja, tuleva luokanopettaja sekä koulun erityisopettaja/koordinoiva erityisopettaja. Neuvottelussa käydään läpi lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilanne, lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä kehitykseen ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet. Lapsen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) toimii tärkeänä asiakirjana tiedonsiirrossa.
Neuvottelun koollekutsumisesta vastaa esiopetuksen opettaja.