5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta esiopetukseen paremmin sopivaa nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Kasvun ja oppimisen tuki ja lukuun 6 sisältyvä oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Tässä luvussa määrätään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta.

Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä [1]. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä.

Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi.

Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien, esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa.

Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja.

Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa.

On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myös perusopetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä.


Mikkelin täydennys:

Yhteistyö kasvun ja oppimisen tuen arvioinnissa

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on huoltajien ja esiopetushenkilöstön yhteistyössä tapahtuva lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvien mahdollisten esteiden varhainen tunnistaminen ja kokonaisvaltainen tukeminen.
Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan tehdä yhteistyötä lasten kehityksen tukiyksikön tai erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa.

Lasten kehityksen tukiyksikössä työskentelee eri ammattinimikkeillä olevia työntekijöitä, joilla on eri vastuualueita esiopetusikäisten lasten asioissa. Puheterapeutit tukevat ja ohjaavat lapsen kielen- ja puheen kehitystä. Toimintaterapeutit arvioivat, tukevat ja ohjaavat lapsen motorisia taitoja, leikkitaitoja sekä toiminnan ohjauksen taitoja. Psykologit arvioivat tarvittaessa lapsen kehitystä ja kouluvalmiutta. Lisäksi lasten kehityksen tukiyksikössä työskentelee sosiaalityöntekijöitä, jotka tukevat huoltajia lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Tuen järjestämisessä ja käytännön toteuttamisessa asiantuntijoiden rooli päätetään tapauskohtaisesti.

Yhteistyö kasvun ja oppimisen tuen järjestämisessä

Lapsen huoltajat ovat tärkein yhteistyökumppani tuen järjestämisessä. Kasvun ja oppimisen tuki suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Tuen järjestämisessä voidaan tehdä yhteistyötä yllämainittujen toimijoiden kanssa.

Käytännön pedagoginen tuki rakentuu toimivan arjen ja oppimisympäristöjen järjestämisestä, aikuisen tavasta ohjata lasta, eriyttämisestä lapsen tarvitseman tuen näkökulmasta sekä osa-aikaisesta erityisopetuksesta.



[1] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)