Historia

Historia

Rouhialan koulu on rakennettu alun perin Rouhialan kartanon isännän Henrik Wirilanderin lahjoittamalle yhden hehtaarin tontille. Mikkelin maalaiskunnan kunnanvaltuuston 11.11.1909 vahvistamassa uudessa piirijaossa oli muodostettu Rouhialan piiri. Siihen kuului Rouhialan tila kaikkine torppineen, osa Rokkalan torpista, lisäksi Parantalan kylä ja osa Kovalan ja Laurikkalan kylää. Koulu oli siis maalaiskunnan koulu, sillä kaupungin raja oli nykyisen Tenholankadun tienoilla. Koulu valmistui ja koulunkäynti alkoi 22.8.1910.

Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat: mv. Henrik Wirilander, rouva Hildur Wirilander, poliisikonstaapeli J. Partanen, sahatyömies Tobias Tulla, puuseppä Taneli Häkkinen ja kauppiaanrouva Anna Lindberg. Johtokunnan puheenjohtajana toimi 20 vuotta Henrik Wirilander.

Aluksi koulurakennukseen tuli yksi luokkahuone, veistoluokka ja opettajan asunnoksi kolme huonetta ja keittiö. Pihamaan toiselle puolelle rakennettiin sauna ja vastapäätä sitä talousrakennus, johon tuli 2 aittaa, puuvaja, kahden lehmän navetta, rehusuoja ja ulkohuoneet tytöille ja pojille sekä opettajalle. Tämä vanha piharakennus on edelleen olemassa ja käytössäkin lukuun ottamatta navettaa ja ulkokäymälöitä.

Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Kaarle Viktor Elomaa. Koulun alkamisesta ilmoitettiin maaseurakunnan kirkossa 14.8. ja pienten lasten koulu, 5 viikkoa kestävä valmistava koulu, alkoi 22.8. 1910, jolloin kaikkien kouluun tulevien oli ilmoittauduttava.

Pienten lasten kouluun tulevien lisäksi oli varsinaiseen neliluokkaiseen kansakouluun tulevia 80, joten oli kiireesti hankittava toinen opettaja ja lisää koulutarvikkeita. Väliaikaiseksi apuopettajaksi valittiin op. Saimi Snellman, jonka virka-ajasta Rouhialan koulussa tuli todella pitkä. Hän jäi täältä eläkkeelle v. 1949.

Kun sitten varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa, se alkoi kaksiopettajaisena, mutta heti alusta asti tilanahtaudessa. Jo koulun ensimmäisenä lukuvuotena alettiin suunnitella lisäluokkaa ja toisen opettajan asuntoa, mutta tämä jatko-osa valmistui vasta vuonna 1913. Vuonna 1916 oli tilanpuute jälleen niin vaikea, että veistoluokka oli otettava varsinaiseksi luokkahuoneeksi ja etsittävä vuokratiloja käsityötiloiksi.

Kolmanneksi opettajaksi tuli op. Mandi Asikainen o.s. Arpiainen. Hänen tyttärensä op. Ester Kangaskorpi oli myöhemmin yli 30 vuotta Rouhialan koulun opettajana.

Vuonna 1920 tilanahtaus tuli niin vaikeaksi, että lisätilaa oli pakko rakentaa. Kunta osti Henrik Wirilanderilta 1,5 ha:n tontin Rouhialan kadun varrelta alakoulua varten. Tontille rakennettiin yhden luokkahuoneen, veistosalin ja opettajan asunnon käsittävät tilat. Nykyisessä alakoulussa on koulun pieni liikuntasali ja iltapäiväkerhon tila. Tontille koulun pihaan on rakennettu Emolan päiväkoti.

Vuonna 1931 tapahtui kuntien välinen osaliitos, jonka seurauksena Rouhialan, Lähemäen ja Linnanmäen koulut siirtyivät kaupungin omistukseen. Oppilasmäärä Rouhialassakin lisääntyi ja opettajien asunnoista saneerattiin lisää luokkatilaa. Siitä huolimatta koulua käytiin osittain vuoroluvussa. Yhdessä luokassa toimi lastentarhakin ennen talvisotaa.

Koska Mikkeli oli sotiemme aikana päämajakaupunki, niin Rouhialan kouluakin tarvittiin välillä puolustusvoimien käyttöön. Välillä koulu oli myös siirtoväen sairaalana. Sodan jälkeen siirtoväki ja suuret ikäluokat lisäsivät oppilasmääriä kaikissa kouluissa. Vuoroluku jatkui ja lisääntyikin. Oppilasmäärä oli suurimmillaan yli kahdensadan. Luokkiakin oli enimmillään kahdeksan.

Peruskoulun tulo teki Rouhialan koulusta keskustan piirin toisen koulun 1970-luvusta lähtien. Koulusta tuli 1 – 4-luokat käsittävä ala-aste.

Lukuvuodesta 1995 – 1996 lähtien Rouhialan koulun ensimmäiselle luokalle on ilmoittautunut vuosittain niin paljon oppilaita, että on jouduttu perustamaan 1. ja 2.-luokille rinnakkaisluokat. 90-luvun lopulla koulussa oli kaksi ensimmäistä ja kaksi toista luokkaa, sekä lisäksi vuorovuosin kolmas tai neljäs luokka. Nykyään koululla toimivat vain 1. ja 2. luokat, joita molempia on kaksi luokkaa eli koulussa on yhteensä neljä luokkaa.

Elokuusta 1999 alkaen Rouhialan koulu on ollut hallinnollisesti Päämajakoulun rehtorin johdossa ja Rouhialan koululla toimii oma apulaisjohtaja. Syksystä 1999 syksyyn 2002 apulaisjohtajana toimi luokanopettaja Ninni Pitkänen ja elokuusta 2002 alkaen apulaisjohtajana on toiminut luokanopettaja Satu Lantta.