Tolstoilaisuus

Tolstoilaisuus

Venäläinen kirjailija, jolle suomalainen sivistyselämä on eniten velkaa, on Leo Tolstoi. Hän sai Arvid Järnefeltistä elinikäisen oppilaan.

Tolstoilaisuus korostaa lähimmäisenrakkautta ja yksinkertaista elämäntapaa. Siihen kuuluu myös väkivallan kieltäminen ja vihan ja sodan vastustaminen sekä avoin ja peloton yhteiskunnallinen laitosten arvostelu.

Arvid Järnefelt kiinnostui tolstoilaisuudesta osaksi äitinsä Elisabethin kautta. Myöhemmin, kun Arvid oli nuorena juristiharjoittelijana Vaasassa, hän tutustui omakohtaisesti Tolstoin teksteihin. Lukiessaan niitä hän koki kuin uskonnollisen murroksen. Sen jälkeen Arvid yksinkertaisti elämänsä: hän jätti juristintyön ja siirtyi maanraivaajaksi ja viljelijäksi Virkkalaan Rantalan tilalle.



Leo Tolstoi "uskollisimman opetuslapsensa" Arvid Järnefeltin kanssa. (Fyren -lehden pilapiirros)

Tolstoin rakkauden oppi sekä vihan ja sodan vastustaminen etäännyttivät Arvidin yhteiskunnasta ja tekivät hänestä yksinkulkijan. Jotkut aikalaiset kannattivat häntä, mutta suuret joukot kummeksuivat hänen uutta elämäntapaansa.

Arvid Järnefelt halusi osoittaa, ettei tolstoilaisuus ollut eristäytymistä ja haaveellista mietiskelyä, vaan lähimmäisten, ja koko maailman rakastamista ja käytännön tekoja. Hän olikin vankien, köyhien ja sorrettujen auttaja.

Sini Katainen