Järnefelt -seminaari vuonna 2000

Järnefelt-seminaari koulullamme huhtikuussa 2000

Rauhankasvatusinstituutti

Rauhankasvatusinstituutti on perustettu vuonna 1981. Instituutti tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa, järjestää tilaisuuksia ja valmistaa oppimateriaaleja. Osa instituutissa työskentelevistä henkilöistä tekee työnsä vapaaehtoisesti palkatta. Yksi merkittävimmistä instituutissa työskentelevistä henkilöistä on koulumme yhteistyökumppani Helena Kekkonen, jonka opastuksella seminaari järjestettiin.

Jokapäiväistä todellisuutta vuonna 2000 olivat seuraavat seikat, joista seminaarilaiset lähtivät pohtimaan rauhankasvatuksen periaatteita ja Järnefeltin elämäntyötä:

- 1,3 miljardia ihmistä elää kurjuudessa

- 12 miljoonaa lasta kuoli 1998 nälkään

- 40 000 lasta sokeutuu vuodessa A-vitamiinin puutteeseen

- 100 miljoonaa elää kaduilla

- 800 miljoonaa lukutaidottomia

Vuosi 2000 julistettiin väkivallattomuuden kansainväliseksi rauhankulttuurin vuodeksi.

Vuodet 2000-2010 on julistettu väkivallattomuuden kulttuurin vuosikymmeneksi.



Rauhankasvatuksen periaatteita

Ongelmat pitäisi pyrkiä ratkaisemaan ilman aseita ja väkivaltaa. Ihmiset ovat tasa­arvoisia ihonväristä, uskonnostaan, tavoistaan tai erilaisuuksistaan huolimatta. Huolehtiminen lähimmäisistä ja vähempiosaisista on tärkeää. Nuoria tulisi kasvattaa toisten kulttuurien ja tapojen kunnioittamiseen. Nuorissa elää toivon kipinä, mutta sen syttymiseen tarvitaan tahtoa muuttaa maailmaa. Koululaiset voivat auttaa köyhiä osallistumalla keräyksiin ja taksvärkkeihin. Nuoret voivat poistaa rasismin olemalla pilkkaamatta toisia ja kohtelemalla muita niin kuin itseään he haluaisivat kohdeltavan. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että turhuuksiin käytetyt miljoonat voitaisiin hyödyntää paljon paremmin. Näillä rahoilla lapset saisivat käydä koulua, eikä nälän näkeminen olisi jokapäiväistä. Jo pienestä pitäen valko- ja tummaihoisten pitäisi olla yhdessä, jolloin vanhetessaan he eivät luultavasti pitäisi toisiaan eriarvoisina.

Yksikään hyvä teko ei mene hukkaan, pienetkin teot edistävät maailman paranemista.



Järnefelt ja Mandela

Seminaarissa nousi esille yksi huomattava henkilö, NELSON MANDELA. Hän oli tasa-arvon puolesta taistelija. Boikotoiden rotusyrjintää, nostamalla ihmisoikeudet etualalle. Aatteiltaan ja sydämiltään Mandela ja Järnefelt olivat paljolti samankaltaisia.

Järnefelt: Mandela:

auttoi köyhiä mustien suuri sankari

julisti tasa-arvoa vastusti rotusyrjintää

istui mielipidevankina istui mielipidevankina

vastusti sotaa sai Nobelin rauhanpalkinnon

lakimies, kirjailija, presidentti

maanviljelijä



Arvid Järnefeltin perintö

Rauhanaatteen perinnön vaaliminen on tärkeää nykyään, koska liian paljon rahaa käytetään mm. asevarusteluun. Sen seurauksena on kodittomia, köyhiä, orpoja ja nälkää näkeviä. Liian paljon ihmisiä kuolee välinpitämättömyyden tähden.

Arvid Järnefeltin perintöä voi vaalia siten, että Suomi käyttäisi edes hiukan enemmän rahaa vähempiosaisten auttamiseen, kasvattaisi uusista sukupolvista väkivallattomia ja yrittäisi kansanlaajuisesti muuttaa aikuisten käsitystä toisenlaisista ihmisistä.



Järnefeltin elämänohjeita

Ketään ei saisi tuomita: “Älkää tuomitko, jotta teitä ei tuomittaisi.” Kiivaana tasa-arvon ja lähimmäisenrakkauden julistajana hänet leimattiin hulluksi ja jopa joutui vankilaan. Tolstoilaisuutta hän piti käytännön uskona, nykyhetkessä elämisenä. Uskonsa toteuttamisen ohella hän jätti veronsa maksamatta ja lapsensa kasvattamatta. Sodan vastustamisesta hänelle vaadittiin rangaistusta maanpetoksesta. Köyhien asemasta hän muistutti lauseellaan “Niin kauan kuin on köyhiä, ei ole oikeutta elää ylellisesti, eikä pukeutua hienosti.” Hänet tunnettiin myös ihmisten kannustajana kansalaistottelemattomuuteen.



Nelson Mandela



Nelson Mandela syntyi 18.7.1918 Mvezossa. Mandelasta piti tulla Xhosa-heimon kuninkaan neuvonantaja, mutta hän ei hyväksynyt asiaa ja pakeni. Jo nuorena Mandela huomasi, kuinka huonosti asiat olivat mustilla valkoisiin verrattuna. Siitä alkoi rotuerottelun vastustaminen, josta tuli hänen elämäntyönsä. Jouduttuaan vankilaan 1964-90 välisenä aikana, hän oli mm. Roben Islandilla poliittisten vankien kanssa.

Vuonna 1993 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto pitkäaikaisen rauhantyönsä ansiosta. Samana vuonna Mandelasta tuli maansa, Etelä-Afrikan, presidentti. Uuden perustuslain myötä 1996 mustat saivat enemmän vapautta ja mustat ja valkoiset alkoivat käydä samaa koulua. Nelson Mandela oli ja on mustien suuri sankari, mutta myös valkoistenkin keskuudessa. Kaikkiaan hän on yksi suurimmista rotuerottelun vastustajista.



Rauhanajatuksia

Miten kannattaa rauhaa?

Ihmisten välinen kommunikointi tulisi tapahtua ilman väkivaltaa ja toisia tasa­arvoisesti kunnioittaen. Lapsia tulisi kasvattaa rauhan nimissä ja selvittää lähimmäisenrakkauden merkitys. Jokaisen tulisi ymmärtää yleismaailmalliset arvot ja toimintatavat. Väkivaltaa vastaan voimme taistella väkivallattomasti vain kasvattamalla. Nuorissa on maailman toivo!

Jenni Kivikoski, Susanna Lindén, Sirpa Nissinen, Elisa Pakkanen