LUKU 5 ESIOPETUKSEN TUEN JÄRJESTÄMINEN

5 Lapsen kasvun ja oppimisen tuki

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta esiopetukseen paremmin sopivaa nimitystä kasvun ja oppimisen tuki. Kasvun ja oppimisen tuki ja lukuun 6 sisältyvä oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Tässä luvussa määrätään perusopetuslain mukaisesta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta.

5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 56. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä.

Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi.

Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien, esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa.

Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja.

Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa.

On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myös perusopetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä.

LOHJALLA

Kasvun ja oppimisen tuella tarkoitetaan lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen edistämistä ja tukemista sekä oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja varhaista tukemista.

Tuen toteutumisen lähtökohtana ovat koko esiopetusryhmän ja jokaisen lapsen henkilökohtaiset vahvuudet ja tuen tarpeet. Tuki määritellään esiopetuksen perusteiden mukaisesti kolmiportaisena yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tasoilla.

Lohjan opetustoimessa on kuvattu lasten eri siirtymävaiheet varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta alkuopetukseen sekä määritelty työnjako vastuuhenkilöineen. Tavoitteena on ennakoida lapsen tuen tarve esiopetuksessa jo ennen esiopetuksen alkamista ja huolehtia suunnitelmallisesta tuen jatkuvuudesta perusopetukseen yhteistyössä huoltajien kanssa. Esiopetus toteutuu jatkumona varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Varhaiskasvatuksessa lapsen tarvitsema tuki jatkuu lapsen aloittaessa esiopetuksen ja edelleen perusopetuksessa. Tuen tarvetta arvioidaan yhdessä huoltajien sekä lapsen tuen tarpeen arviointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa moniammatillisesti lapsen eri siirtymävaiheissa. Sujuva ja suunnitelmallinen tiedonsiirto lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta alkuopetukseen on tärkeää. Siirtymävaiheiden yhteistyö ja vastuunjako on kuvattu varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen luvussa 3.3. sekä opetustoimen intranetin opetuksen ja oppilashuollon Palveluvalikosta.

Lapsen tuen jatkumista esiopetuksesta perusopetukseen mahdollisimman joustavasti suunnitellaan hyvässä yhteistyössä huoltajien ja perusopetuksen kanssa moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. Asetuksen mukaan lapsi voi perusopetuksen alkaessa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Vuosiluokkien 1-2 kohdalla rehtori tekee päätöksen vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta huoltajan hakemuksesta. Järjestelyn taustalla on lapsen opiskelun mahdollinen lisäajan tarve esimerkiksi oppimisvaikeuden tai sairauden takia.

Mikäli lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, tulee rehtorin tehdä hallintopäätös perusopetuksen aloittamisen myöhentämisestä.


5.2 Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea57. Kun lapsella on tuen tarvetta, huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Esiopetuksen henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön lapsen tukeen liittyvissä asioissa. Kaikille huoltajille on hyvä kertoa tuen mahdollisuudesta ja sen keskeisistä periaatteista. Lapset osallistuvat yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, heille sopivalla tavalla.

Esiopetuksen henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä huoltajaan heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Huoltajalle annetaan riittävästi tietoa esimerkiksi lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Huoltajaa kannustetaan tukemaan osaltaan lastaan tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Huoltajien on hyvä tietää, että he tai lapsi eivät voi kieltäytyä kasvun ja oppimisen tuen vastaanottamisesta, eikä heidän suostumustaan tarvita tuen tarpeen arviointiin ja tuen suunnitteluun. Lapsi voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Tämä perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää huoltajan suostumusta (katso luku 6 Oppilashuolto).

LOHJALLA

Esiopetuksen henkilöstön ja lasten huoltajien välinen avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde on pohja lapsen turvalliselle kasvulle ja kehitykselle. Yhteistyön lähtökohtana ovat aina lasten tarpeet ja lapsen kehityksen tukeminen.

Henkilöstö ja huoltajat sopivat yhdessä lapsen oppimisen ja kasvatuksen tavoitteista sekä toimivat niiden mukaisesti. Esiopetuksen henkilöstöllä on vastuu luottamuksellisen ja perhettä kunnioittavan yhteistyön luomisesta ja ylläpitämisestä.

Lasten huoltajilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu. Yhteistyössä käytetään erilaisten perheiden tarpeita palvelevia toimintamuotoja. Yhteistyön tulee olla riittävää ja monipuolista suhteessa lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Huoltajia ohjataan tarvittaessa hakemaan apua myös muista palveluista, esimerkiksi neuvolasta, perheneuvolasta, puheterapeutilta, perhetyöstä tai lastensuojelusta.

Yhteistyötä kotien kanssa tehdään sekä yksilötasolla että yhteisötasolla. Yhteistyö huoltajien kanssa esiopetusvuoden aikana muodostaa jatkumon usein jo varhaiskasvatuksessa ennen esiopetusvuotta alkaneelle yhteistyölle luoden pohjaa myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön esiopetusvuoden jälkeen. Huoltajien näkemyksiä kuullaan ja heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä. Siirtymävaiheiden yhteistyötä on kuvattu luvussa 3.

Yhteisötason yhteistyössä mahdollistetaan vanhempainyhdistysten toiminta sekä luodaan puitteet vanhempien keskinäiselle yhteistyölle. Periaatteena on, että huoltajat saavat riittävästi tietoa lapsensa esiopetuksesta ja heillä on todellisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yhteisötason yhteistyön muotoja ovat mm. vanhempainillat sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat.

Yksilötason yhteistyöllä tuetaan yksittäisen lapsen kasvun ja oppimisen edellytyksiä. Lapsen esiopetuksen aloitusvaiheen yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Lapsen oppimisen ja kasvatuksen tavoitteista ja toimintaperiaatteista sovitaan yhteisissä keskusteluissa ja niiden toteutumista myös arvioidaan yhdessä. Yhteistyössä eri äidinkieltä puhuvien huoltajien kanssa käytetään tulkkipalvelua.

Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään ratkaisukeskeisesti. Kuuleva, kunnioittava ja luottamuksellinen yhteistyö huoltajien kanssa kannattelee vuorovaikutusta myös ristiriitatilanteissa. Huoltajia tulee tiedottaa vaikuttamisen mahdollisuuksista tilanteissa, joissa yhteistyö lapsen esiopetusryhmän henkilöstön kanssa ei suju toivotulla tavalla. Asiakaspalautteet käsitellään sivistystoimessa sovitun prosessin mukaisesti ja asiakas saa aina vastineen palautteeseen.

5.3 Yleinen tuki

Laadukas esiopetus on perusta lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi erilaisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä. Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet.

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuki järjestetään esiopetuksen opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Huoltajan ja lapsen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana lapsen tuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvia materiaaleja ja välineitä, esiopetukseen soveltuvia opetusohjelmia ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää yleisen tuen aikana.

LOHJALLA

Esiopetuksen perustana ovat lasten esiopetuksen yksilölliset suunnitelmat. Esiopetus toteutuu ryhmä- ja yksilöohjauksena.

Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja kaikkien tarpeet ja edellytykset on otettava huomioon. Oppimista tuetaan jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti. Työyhteisöjen toimintatapoja ja -kulttuuria kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutukseen ja oppimisympäristöihin. Aikuisten ja lasten sekä lasten keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tukeminen nähdään tärkeänä oppimista hyödyntävänä tekijänä. Myös oppimisympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varsinkin psyykkisen oppimisympäristön luomiseen tulee panostaa. Välittämisen kulttuuri ja myönteinen ilmapiiri osaltaan edistävät lapsen kasvua ja kehitystä ja tukevat oppimisvalmiuksia esiopetusyhteisössä.

Opettajan tulee ohjata lasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Oppimisen valmiuksia, myönteistä minäkuvaa ja lapsen käsitystä itsestään oppijana tulee erityisesti vahvistaa. Tekemisen ilon ilmapiiri ja sen heijastuma lapsen kasvoilla tulisi olla jokaisen esiopetusryhmän työskentelyn tavoite.

(Kuvio 1. Esiopetuksen kolmiportainen tuki)

Esiopetuksen kolmiportainen tuki

Yleinen tuki kuuluu kaikille lapsille. Lapsille tarjotaan heille sopivaa opetusta ja kasvatusta.

Oppimisen ja kasvun tukeminen on lasten hyvinvointia lisäävää toimintaa, jonka suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät koko yhteisön suunnitelmallista yhteistyötä. Tukea voidaan toteuttaa erilaisin joustavin pedagogisin ratkaisuin. Erityislastentarhanopettajan panosta voidaan käyttää yleisen tuen muotojen kehittämisessä lasten tarpeet huomioiden. Esiopetuksen aloitusvaiheessa jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka on lapsen esiopetusta ja tukitoimien järjestämistä ohjaava pedagoginen asiakirja. Avustajaresurssien kohdentumisesta päätetään alueen toimijoiden laatiman valmistelun pohjalta. Avustajaresurssin kohdentaminen ja päätöksenteko kuvattu luvussa 5.6.

Yleisen tuen muotoja ovat esim.

  • lapsen oman toiminnan ohjauksen, itsesäätelyn ja ajattelun tukeminen
  • lasten osallisuuden lisääminen
  • oppilashuollolliset tukitoimet
  • avustajan tuki ryhmään
  • oppimissuunnitelma
  • pienryhmätoiminta tai muu esiopetusryhmän pedagogisesti tarkoituksenmukainen ryhmittely (eriyttäminen)
  • lapsen konkreettista oppimista edistävät työvälineet
  • yhteistyö huoltajien kanssa

Lapsen havainnointi ja lapsen valmiuksiin tutustuminen sekä tiedonsiirrossa saadut tiedot (huoltajalta, varhaiskasvatuksesta, lastenneuvolasta) toimivat tuen järjestämisen suunnittelun ja toteuttamisen pohjana. Keskeistä on kasvatuskumppanuudessa tapahtuva hyvä yhteistyö huoltajan kanssa, jonka tavoitteena on lapsen hyvä tuntemus. Huoltaja on tietoinen lapsen opetusjärjestelyistä ja yleisen tuen muodoista.

Kaikkien lasten edistymistä seurataan esiopetuksessa huoltajien sekä esiopetuksen lastentarhanopettajan, muun henkilöstön ja erityislastentarhanopettajan välisissä keskusteluissa. Lapsen tuen tarpeet huomioidaan varhain ja tuki järjestetään heti tuen tarpeen ilmettyä. Ryhmän esiopetuksen suunnitelma muodostuu huomioiden jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsiryhmän toiminnan suunnittelu pohjautuu lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmiin. Ryhmissä, joissa on nuorempia lapsia, toiminnan suunnittelu pohjautuu myös lasten varhaiskasvatus-suunnitelmiin.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman mukainen havainnointi ja Lohjalla yhteisesti sovitut havainnoinnin ja valmiuksiin tutustumisen menetelmät ohjaavat tukimuotojen suunnittelua ja toteuttamista esiopetuksessa. Yhteisesti sovitut menetelmät on kirjattu siirtymävaiheiden kuvauksiin opetustoimen intranetissä olevaan opetuksen ja oppilashuollon palveluvalikkoon

Kolmiportaisen tuen toimivuus pohjautuu laadukkaaseen esiopetukseen ja joustavien yleisen tuen muotojen kehittämiseen. Painopiste esiopetuksen laadun kehittämisessä on yleisen tuen muotojen kehittämisessä. Yhteisöllinen toimintakulttuuri, joustavat toiminnan rakenteet ja aikuisten välinen yhteistyö mahdollistavat joustavien pedagogisten ratkaisujen suunnittelun ja toteuttamisen. Johtajan tuki on edellytys koko yhteisön pedagogiselle hyvinvoinnille.

Esiopetusyksikkö kuvaa toimintasuunnitelmassaan, miten yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja toteutetaan.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana yleistä tukea

Jokaiselle lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatimisesta päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät lapsen kasvua ja oppimista. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lapsen esiopetusta voidaan myös syventää tai laajentaa oppimissuunnitelmassa.

5.4 Tehostettu tuki

Lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti58. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Lapsen tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Lapsi tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta.

Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Opettaja antaa palautetta lapselle ja huoltajalle lapsen edistymisestä sekä kuuntelee ja ottaa huomioon heidän näkemyksensä asiasta. Opettaja seuraa lapsen oppimista ja hyvinvointia säännöllisesti yhteistyössä huoltajan kanssa tehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä lasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta.

Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti esiopetuksen loppuun saakka. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen päätöksen tekeminen esiopetuksen aikana tehostettua tukea saavalle lapselle on harvoin tarpeen.

Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Kirjallisessa pedagogisessa arviossa kuvataan

  • lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilanne esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen näkökulmista
  • lapsen saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
  • lapsen kiinnostuksen kohteet, kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea
  • arvio tehostetun tuen tarpeesta.

Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään muita asiantuntijoita. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin, käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa59. Tähän käsittelyyn ei tarvita huoltajan suostumusta. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla, esimerkiksi kirjallisesti laadittuun pedagogiseen arvioon.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan60. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.

Tavoitteena on turvata lapsen edellytykset saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä huoltajan kanssa61. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta aina lapsen tilanteen muuttuessa.

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet

  • lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan
  • lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
  • lapsen oppimiseen, työskentely‐ ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

  • oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
  • lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat
  • lapselle tarjottava osa‐aikainen erityisopetus
  • lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

  • oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako
  • esiopetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis‐ ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako
  • yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

LOHJALLA

Jos yleinen tuki ei riitä lapsen oppimisen ja kehityksen edistymiseen, on lapsella oikeus saada suunnitelmallista, monimuotoista ja/ tai pitkäaikaista tehostettua tukea. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa pedagogisen tuen ryhmässä pedagogisen arvioinnin pohjalta. Pedagoginen arvio laaditaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeiden mukaisesti Wilman lomakkeelle. Pedagogisen arvion käsittelyn yhteydessä sovitaan mahdollisen tehostetun tuen alkamisesta, suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista.

Tarvittaessa pedagogisen arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita (esimerkiksi lasta kuntouttavat ja tutkivat tahot). Yhteistyö huoltajien ja lapsen kanssa on ensisijaisen tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteutuksen kannalta. Pedagoginen arvio sisältää kuvauksen lapsen kasvun ja oppimisen tilanteesta kokonaisuutena huomioiden lapsen vahvuudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet.

Pedagogisessa arviossa kiinnitetään huomiota oppimisympäristöön lapsen oppimisen ja kasvun mahdollistajana. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja varhaiskasvatuksessa toimiviksi koettuja tukimuotoja. Tehostettu tuki aloitetaan jo esiopetuksen alkaessa, mikäli lapsi on ollut tuen piirissä varhaiskasvatuksessa ja tuen tarve pedagogiseen arvioon perustuen jatkuu. Lapsen ja huoltajan näkemys toimivista tukimuodoista otetaan huomioon.

Pedagogisen arvion käsittelyn jälkeen lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan lapselle laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, jonka laatimiseen ja seurannan aikatauluttamiseen voivat esiopetuksen lastentarhanopettajan, erityislastentarhanopettajan ja huoltajien lisäksi osallistua mm. lasta tutkivat ja kuntouttavat tahot (esim. terapeutit). Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lapsen osallisuudesta suunnitelmaan huolehditaan. Suunnitelman laatimiseen osallistujat sovitaan moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa pedagogisen tuen tiimissä. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Tehostetun tuen tavoitteena on olemassa olevien opetuksellisten, kasvatuksellisten ja oppilashuollollisten tukimuotojen varhainen ja suunnitelmallinen käyttö. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään lapsen oppimiseen, kehitykseen tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki rakentuu esiopetuksen yleisille tukikäytänteille (kuvio 1).

Tehostetun tuen aikana tukimuotojen käyttöä tehostetaan lisäämällä tuen intensiteettiä, tehostamalla yhteistyötä huoltajien kanssa, pienentämällä ryhmän kokoa, vaihtamalla opetusmenetelmiä, muokkaamalla oppimisympäristöä sekä tehostamalla edistymisen seurantaa. Yhteistyön merkitys erityislastentarhanopettajan kanssa korostuu tehostetun tuen aikana. Monialaista yhteistyötä lapsen yleisen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan tehden yhteistyötä muiden lapsen kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa.

5.5 Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaa lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänen oppimisedellytyksiään. Myös erityistä tukea saavan lapsen on saatava kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja oppimismotivaatiotaan.

Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen alkamista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne- elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta62. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissä erityispedagogista osaamista.

Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsen oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus myös muuhun esiopetuksen tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys63. Opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii

  • lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä
  • oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta.

Näiden kahden selvityksen perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.64

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

  • lapsen oppimisen eteneminen
  • lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilannetta esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsen näkökulmista
  • lapsen saama tehostettu tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista
  • lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea
  • arvio erityisen tuen tarpeesta.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta mahdollisesti aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen oppimissuunnitelmaa. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla.

Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen antamiseksi esiopetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös65. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta ja huoltajaa66. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti67. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen68. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla69. Päätös on aina perusteltava70. Päätöksen perustelut sisältyvät yleensä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi - tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten71. Yleensä erityisen tuen päätös tehdään aikaisintaan esiopetuksen alkaessa. Ainoastaan pidennettyä oppivelvollisuutta tarvitsevalle lapselle se tulee tehdä viisivuotiaana. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Perusopetuslain mukaan erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistaminen esiopetuksen aikana tarkoittaa yleensä jonkin erityisen tuen päätöksessä määrätyn asian muuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi muutos avustajapalvelussa tai erityisissä apuvälineissä. Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapselle ryhdytään antamaan tehostettua tukea. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen lopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.72 Se on kirjallinen suunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisista menetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta.

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet

  • lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan
  • lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
  • lapsen oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä kehitykseen liittyvät tavoitteet, kuten tiedolliset, sosiaaliset, motoriset, kielelliset ja emotionaaliset tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

  • oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
  • lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat
  • lapselle tarjottava erityisopetus
  • lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

  • oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako
  • erityistä tukea koskevan päätöksen mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako
  • yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
  • kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen seuranta ja arviointi

  • lapsen ja huoltajan kanssa yhdessä tehtävä arvio lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kokonaistilanteesta
  • HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat
  • HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi73. Sitä muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi.

LOHJALLA

Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla (Kuvio 1). Erityisopetusta annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi pystytä muutoin järjestämään.

Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan pedagoginen selvitys esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Se on moniammatillisena yhteistyönä laadittu selvitys lapsen kokonaistilanteesta ja lapsen saamasta tehostetusta tuesta. Erityisen tuen tarve arvioidaan esiopetuksen pedagogisen tuen tiimissä yhteistyössä huoltajien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa moniammatillisesti. Tarvittaessa hankitaan myös muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.

Pedagogisen selvityksen pohjalta tehdään kirjallinen erityisen tuen päätös, johon liitetään valitusosoite. Esiopetuksen erityisen tuen päätöksen tekee varhaiskasvatuspäällikkö. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen oikeutettujen lasten erityisen tuen päätös tehdään samanaikaisesti pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen kanssa. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta tekee opetuspäällikkö kaupungin johtosäännön mukaisesti. Erityisen tuen päätöksen tarpeellisuus tarkistetaan 2. vuosiluokan kevätlukukaudella tai lapsen tuen tarpeen muuttuessa tarvittaessa aiemmin. Lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys, josta selviää erityisen tuen tarpeellisuus. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, oppilaalle tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tuen järjestämisen lopettamisesta tehdään hallintopäätös, jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea vaan siirtyy tehostetun tuen piiriin.

Oppivelvollisuutta edeltävä vapaaehtoinen esiopetus 5-vuotiaana edellyttää, että huoltaja ilmoittaa lapsensa esiopetukseen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen pohjalta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Erityisen tuen päätöksen oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen tekee varhaiskasvatuspäällikkö huoltajien hakemuksen perusteella.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että sairauden, vamman, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi lapsen esiopetusta ei kasvun, kehityksen ja oppimisen toteutumiseksi voida muutoin antaa. Myös esiopetuksen aikana voidaan tehdä erityisen tuen päätös pedagogisen selvityksen pohjalta, mikäli tehostettu tuki ei riitä lapselle.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta sisältäen jo yleisen ja tehostetun tuen aikana käytössä olleen tuen. Erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, jossa tulee ilmetä erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.

Pedagoginen arvio, lapsen tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja HOJKS laaditaan Wilmassa oleville lomakkeille.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Lapsille, joilla on erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja siinä hyödynnetään lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa tai lapselle mahdollisesti esiopetuksessa laadittua tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa ja pedagogista selvitystä.

HOJKS:n laatimisesta vastaa esiopetuksen lastentarhanopettaja tehden yhteistyötä laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa ja aina tarvittaessa lapsen tilanteen ja tuen tarpeen muuttuessa.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa ja HOJKS:a toteutetaan osittain myös esiopetusta täydentävässä päivähoidossa. Jos päivähoidosta vastaa muu kuin esiopetuksen henkilökunta, on tärkeää, että henkilökunta voi osallistua suunnitelman laatimiseen ja arviointiin.

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin74. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. 75 Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.76 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 77 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

  • Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin78 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

LOHJALLA

Lapsen esiopetuksen pituus, sen ajoittuminen ja opetusjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaisesti. Esiopetus voi kestää enintään kaksi vuotta. On tärkeää, että huoltajille selvitetään erilaiset tavat, joiden mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus voidaan järjestää. Opiskelun järjestämisestä neuvotellaan yksilöllisesti lapsen tarpeet huomioiden huoltajien, opetuksen järjestäjän ja erityisopetuksen edustajan, muiden kuntoutukseen osallistuneiden asiantuntijoiden sekä hoitoon osallistuneen varhaiskasvatuksen/esiopetuksen henkilöstön kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös pyritään tekemään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.

Oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus 5-vuotiaana edellyttää, että huoltaja ilmoittaa lapsensa esiopetukseen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen pohjalta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Erityisen tuen päätöksen oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen tekee varhaiskasvatuspäällikkö huoltajien hakemuksen perusteella. Lapsen oppimisryhmää määriteltäessä otetaan huomioon lapsen kasvulle ja kehitykselle asetetut tavoitteet. Lapsen esiopetusaika ja mahdollinen esiopetusta täydentävä päivähoito muodostavat kokonaisuuden. Lapselle laaditaan HOJKS, josta tulee ilmetä erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Sen laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa huoltajan luvalla.

Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta.

Huoltajat ilmoittavat lapsen siihen kouluun, jossa hän todennäköisesti aloittaa perusopetuksen esiopetuksen jälkeen. Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus voidaan järjestää myös varhaiskasvatuksen ryhmässä esiopetusryhmän sijaan lapsen edun niin vaatiessa.

Lapselle laaditaan HOJKS, josta tulee ilmetä erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.

Oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen jälkeen lapsi aloittaa perusopetuksen laaditun suunnitelman mukaisesti lähikoulussa tai kaupungin yhteisellä erityisluokalla/ -koulussa.

Mikäli lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, tulee rehtorin tehdä hallintopäätös perusopetuksen aloittamisen myöhentämisestä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen tuen järjestämiseksi yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä on välttämätöntä. Yhteistyön muotoja ovat siirtopalaverit, siirtymiseen liittyvät tutustumiset ja mahdolliset harjoittelujaksot sekä mahdollinen muu yhteistyö perusopetuksen erityisopetuksen kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa vammaispalveluiden sekä lasta tutkivan ja/tai kuntouttavan tahon kanssa.

5.6 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Osa-aikainen erityisopetus
Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun esiopetuksen ohessa79. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joilla on esimerkiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista esiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. Sen toteuttamista suunnitellaan ja sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhun opetukseen.

LOHJALLA

Osa-aikaisen erityisopetuksen painopisteet suunnitellaan yhteistyössä lapsen huoltajien ja muiden mahdollisten lapsen oppimista, kehitystä ja kasvua tukevien tahojen kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tai HOJKS:n yhteyteen. Osa-aikaista erityisopetusta esiopetuksessa antaa erityislastentarhanopettaja kaikilla tuen tasoilla.

Inkluusion onnistuminen esiopetuksessa edellyttää, että esiopetusryhmän henkilökunta saa konsultaatiota ja tukea erityislastentarhanopettajalta ja oppilashuollon henkilöstöltä. Erityistä tukea saavalla lapsella on oikeus erityislastentarhanopettajan antamaan erityisopetukseen Hojksissa määritellyllä tavalla. Erityisen tuen aikana käytettävissä ovat erityisopetuksen lisäksi myös kaikki muut esiopetuksen tukimuodot. Opetus voi toteutua samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena HOKJS:n mukaisesti esiopetuksen lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan yhteisesti sopimalla tavalla.

Perusopetuksen erityisopettajan konsultaatiosta esiopetukseen, kun lapsella pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki, sovitaan tapauskohtaisesti.

Erityistä tukea voi esiopetuksessa saada myös erityisopetuksen tukijaksolla (tukijaksoluokka syksyllä 2016).

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet

Lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla80. Tarkoituksena on turvata lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikissa oppimisympäristöissä.

Lapselle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien lasten kommunikaation tukena voidaan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti kuulovammaisten lasten kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Lapsen kielellisen erityisvaikeuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myös opettaja voi tukea lasta kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Avustajan antama tuki edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle tai opetusryhmälle. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida lapsen ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee lasta päivittäisissä tilanteissa ja tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa esiopetuksen muun henkilöstön kanssa.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Lapsen kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat lasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti, niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. Lapsen tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota esiopetusyksikön omalla henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten lapsille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan lapsen opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen ja huoltajan antamia tietoja sekä mahdollisten esiopetuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan lapsen palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle lapselle tehdään lapsen tarvitsemista palveluista ja erityisistä apuvälineistä hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.

LOHJALLA

Erityisavustajan antama tuki suunnataan pääsääntöisesti ryhmään. Oleellista on, että esiopetuksen lastentarhanopettaja ja erityisavustaja muun henkilöstön kanssa yhdessä suunnittelevat lapsen kasvun ja kehityksen tuen ja toteuttamisen yksittäisen lapsen ja koko esiopetusryhmän osalta.

Aikuisen pitää huolehtia siitä, että kaikki lapset erilaisine kommunikaatiokykyineen tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi sekä pääsevät vuorovaikutukseen muiden lasten ja aikuisten kanssa. Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä tapahtuvaa tulkitsemista.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluita harkittaessa arvioidaan lapsen tuen tarpeen määrää ja laatua sekä selvitellään, millä tavoin lasta on varhaiskasvatuksessa tuettu. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut kohdennetaan ryhmäkohtaisesti ryhmässä olevien lasten tuen tarpeiden perusteella. Päätökset tulkitsemis- ja avustajapalveluiden kohdentamisesta tehdään yksiköiden valmistelujen ja esitysten pohjalta. Tuen tarpeen määrää ja laatua arvioitaessa hyödynnetään huoltajien antamia tietoja sekä mahdollisia asiantuntijalausuntoja lapsen tuen tarpeesta ja huomioidaan muu lapsen saama tuki.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden lisäksi tukitoimena voidaan käyttää esiopetuksen ryhmäkoon pienentämistä, ns. kahdenpaikkalaisuutta.

[56]Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
[57]Valtioneuvoston asetus (422/2012)
[58]Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)
[59]Laki perusopetuslain muuttamisesta 1288/2013, 16 a §
[60Laki perusopetuslain muuttamisesta 1288/2013, 16 a §
[61]Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)
[62]Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)
[63]Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja hallintolaki 34, 35 ja 36 § (434/2003)
[64]Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010)
[65]Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010)
[66]Perusopetuslaki 17 § 3 mom (642/2010)
[67]Hallintolaki (434/2003)
[68]Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
[69]Perusopetuslaki 42 § 2 mom. (642/2010)
[70]Hallintolaki 45§ 1mom. (434/2003)
[71]Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010)
[72]Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)
[73]Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)
[74]Perusopetuslaki 25 § 2 mom. (628/1998)
[75]Perusopetuslaki 9 § 2 mom. (628/1998)
[76]Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
[77]Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 2-3 mom. (1040/2014)
[78]Perusopetuslaki (628/1998) 27 §
[79]Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)
[80]Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)