LUKU 3 KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

3 Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat esiopetusta koskevat säädökset sekä opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa suunnitelmissa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä esiopetusta koskevat tavoitteet. Sitä muovaavat myös johtamisrakenteet ja käytännöt, henkilöstön ammattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä.

3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kaikille yhteinen esiopetus

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaa kehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan. Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisen tuki. On tärkeää, että lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään ja toiminnallaan on merkitystä.

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä. Esiopetuksen toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä uskonnot ja katsomukset. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja toimimaan osana vertaisryhmää. Heitä ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä. Näin luodaan pohjaa monimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle.

Oppimisen ja oivalluksen ilo

Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista. Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioiden positiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket ja juhlat värittävät esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa.

Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille on sijaa. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään, harjoittelemaan ja opettelemaan erilaisia taitoja, tietoja ja työtapoja omaan tahtiinsa. Leikillä on tärkeä merkitys muun muassa lasten kielen kehityksessä, uusien taitojen oppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Esiopetuksessa lapsilla on mahdollisuus leikkiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri muodoissaan hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti.

Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä on varmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. He saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevasta päätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaan yhdessä ja samalla lapsia ohjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyy kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välillä sekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisia ja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa.

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista sekä vaihtamaan työskentelyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. Turvallisen arjen käytännöissä noudatetaan luvussa 6 kuvattuja turvallisuuteen liittyviä oppilashuollon periaatteita sekä suunnitelmia.

LOHJALLA

Lohjalla opetussuunnitelmat laaditaan jatkumona varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Esiopetus järjestetään inklusiivisen periaatteen mukaisesti kaikille yhteisenä luontaisessa kehitysympäristössään lähiperiaatteella. Jokaiselle lapselle turvataan sopivat oppimisen haasteet. Yksilölliset tarpeet huomioidaan lapselle laadittavassa oppimissuunnitelmassa.

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen tietoisesti henkilöstön kesken, lasten ja aikuisten välillä sekä lasten keskinäisissä suhteissa.

Yhteistyötä alkuopetuksen henkilöstön ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa tehdään yhteisöllisessä oppilashuollossa. Lasten ja huoltajien arviointia toiminnasta sekä osallisuuden mahdollistamisesta kerätään säännöllisesti. Loppukeväästä suunnataan huoltajille kysely Wilman kautta esiopetuksen kehittämisen tueksi.

Asiakaspalaute käsitellään opetustoimessa yhteisesti sovittujen palautekäytäntöjen mukaisesti.

Lohjan kaupungilla ja opetustoimella on omat ympäristösuunnitelmansa. Näiden pohjalta jokainen yksikkö laatii oman ympäristösuunnitelmansa, jonka toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään vuosittain.

Esiopetuksessa laaditaan kuntakohtaiseen esiopetuksen oppilashuollon suunnitelmaan pohjautuva yksikkökohtainen oppilashuollon suunnitelma.

Yksiköt kuvaavat toimintasuunnitelmissaan

  • miten myönteistä käyttäytymistä ja vuorovaikutusta tuetaan, kiusaamista ennaltaehkäistään sekä miten kiusaamiseen puututaan yhteistyössä huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa
  • millä tavalla esiopetuksessa tuetaan yhteisöllisyyttä, oppimisen ja oivalluksen iloa, lapsen osallisuutta, turvallista arkea ja lasten mahdollisuutta oppia vertaisryhmissä sekä myös eri ikäisten lasten kanssa.
  • miten lapset, huoltajat ja muut toimijat osallistetaan toimintakulttuurin kehittämiseen

Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista ja kehittymistä arvioidaan yksikön toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä.

3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen.

Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekä toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä luvussa 4 kuvatut esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä45. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen.

Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa.

Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.

LOHJALLA

Esiopetuksessa tiloja käytetään joustavasti opetuksen tavoitteiden edellyttämällä tavalla jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen huomioiden. Uusien tilojen suunnittelussa otetaan huomioon tulevaisuuden opetuksen tarpeet. Oppimisympäristöjä laajennetaan hyödyntäen rakennettu ja luonnonmukainen ympäristö. Erityistä huomiota kiinnitetään ympäröivän luonnon hyödyntämiseen esiopetuksen toteuttamisessa ja tuetaan lasten luontaista liikkumisentarvetta. Pienryhmittämistä hyödynnetään lasten oppimissuunnitelmiin kirjatut yksilölliset tarpeet huomioiden.

Yhteistyö taiteen perusopetusta järjestävien tahojen kuten liikuntakeskuksen, kirjaston, museon, seurakuntien ja paikallisten järjestöjen kanssa mahdollistaa oppimisympäristöjen laajentamisen (kulttuuripolku).

Esiopetuksessa ICT (tieto- ja viestintäteknologia) tukee ja edistää kasvun ja oppimisen järjestämiseen liittyviä pedagogisia teemoja ja palvelee esiopetuksen tavoitteita yhteisöllisyyttä tukien Lohjan opetustoimen Digiagendan mukaisesti. Lasten omia laitteita hyödynnetään huoltajien kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti, oppiminen on vuorovaikutteista ja yhdessä tutkivaa.

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Yhteistyöllä varmistetaan esiopetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan yhdessä opetuksen järjestäjän johdolla.


Yhteistyö esiopetuksessa

Oppimisen polun eri vaiheiden tavoitteiden ja käytäntöjen tunteminen on laadukkaan opetuksen perusta. Esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteistyöllä opetussuunnitelmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöllä on myös mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihin käytännössä. Lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi tulee opetuksen ja tuen käytäntöjen olla yhdenmukaisia.

Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa lasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Lasten kasvun ja oppimisen tuen sekä esiopetuksen oppilashuollon käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään monialaisessa yhteistyössä. Esiopetuksen henkilöstön yhteistyöllä lähiympäristön toimijoiden kanssa edistetään oppimisympäristöjen monipuolisuutta. Näin lasten oppimisympäristöt avautuvat ympäröivään yhteisöön ja maailmaan.

Henkilöstön keskinäinen yhteistyö esiopetuksessa on välttämätöntä opetuksen laadun ja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyö esiopetusyhteisön aikuisten kesken toimii samalla esimerkkinä lapsille. Lasten yhteistyötaitojen vahvistaminen on yksi keskeisistä esiopetuksen tavoitteista. Esiopetuksessa käytetään erilaisia yhteistyömuotoja ja pienryhmätoimintaa. Lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämään omia yhteistyötaitojaan. Lapsia kuullaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin yhteydessä heille sopivalla tavalla46.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä ja käytetään tarpeen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuksia huoltajien väliselle keskustelulle.

Huoltajien kokemukset lastensa aiemmasta kasvuympäristöistä, kehityksestä, oppimisesta ja mielenkiinnon kohteista otetaan esiopetuksessa huomioon. Opettaja keskustelee kunkin lapsen huoltajan kanssa perheen ja esiopetuksen arvoista, kasvatuskäytännöistä ja tavoitteista. Lasten ja huoltajien näkemyksiä otetaan huomioon opetuksen toteuttamisessa ja mahdollisen lapsikohtaisen oppimissuunnitelman laatimisessa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua lapsensa esiopetuspäivään. Keskustelulle huoltajien kanssa varataan riittävästi aikaa. Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksen toteuttamisessa.

Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kasvun ja oppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa on lasten kasvun ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huoltajien tulee saada tietoa kuljetuksista ja oppilashuollosta esiopetuksen aikana sekä lapsille esiopetuksen lisäksi tarjolla olevista muista varhaiskasvatuspalveluista. Huoltajien ja lasten palaute otetaan huomioon opetusta, tuen muotoja ja toimintakulttuuria kehitettäessä.

Yhteistyö siirtymävaiheissa

Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun ovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään. Siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee olla suunnitelmallisia. On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. Huoltajilta saatu palaute otetaan kehittämisessä huomioon.

Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen tapahtuu mahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä47. Esiopetuksen tai perusopetuksen siirtymävaiheissa ja erityisesti poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta päätettäessä hyödynnetään aikaisempien ja tulevien opettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja tukemisesta.

Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavan opetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajat tutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Perusopetukseen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

LOHJALLA

Pedagogiikan jatkumosta ja toimintakulttuurin yhtenäisyydestä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen siirtymävaiheissa huolehditaan. Johtamisella varmistetaan yhteistyön ja yhteisöllisyyden toteutuminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen osana yhtenäistä opinpolkua. Henkilöstö tekee yhteistyötä kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä pedagogisen jatkumon turvaamiseksi yhteisen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tasolla. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa/ koulujen lukuvuosisuunnitelmissa kuvataan yhteistyö esiopetuksen kanssa monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta.

Esiopetusta toteutetaan lasten hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä huoltajien kanssa. Yhteistyö perustuu luottamukseen, molemminpuoliseen kunnioitukseen, kuuntelemiseen ja perheiden erilaisten tilanteiden huomioimiseen. Yhteistyö kattaa huoltajien ja lasten osallisuuden kasvatuksen ja opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Yhteistyötä tehdään sekä yksilö- että yhteisötasolla. Esiopetuksessa käytetään Wilmaa yhteydenpidossa huoltajien kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa kuvataan yksiköiden toimintasuunnitelmassa.


Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen

Lapsen tullessa kunnallisesta päivähoidosta lähettävän ryhmän lastentarhanopettaja, lastenhoitaja tai perhepäivähoitaja siirtää esiopetukseen jokaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja tiedottaa vanhempia siirrettävistä tiedoista. Opetuksen, oppimisen tuen ja oppilashuollon järjestämisen kannalta tarpeellisten tietojen siirtämisestä huolehditaan lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen. Kotoa esiopetukseen tulevien lasten aloituskeskustelusta huolehditaan ennen esiopetuksen alkua. Esiopetuksen lastentarhanopettaja kokoaa tarvittavat tiedot lapsen esiopetuksen tueksi.

Tukea tarvitsevien lasten tiedonsiirrosta ja mahdollisista aloituskeskusteluista vastaa erityislastentarhanopettaja yhteistyössä päiväkodin johtajan kanssa. Näiden lasten siirtopalavereissa ovat mukana erityislastentarhanopettajan lisäksi lähettävä ja vastaanottava taho, huoltajat sekä muut tarvittavat asiantuntijat. Vastaanottava taho laatii palaverista muistion ja vastaa sen arkistoimisesta. Yhteistyötä lastenneuvolan kanssa tehdään huoltajien luvalla.

Ennen esiopetuksen alkua järjestetään lapsille ja huoltajille tutustuminen esiopetukseen.


Esiopetuksesta perusopetukseen

Esiopetuksen lastentarhanopettajat ja alkuopetuksen opettajat tutustuvat toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihin käytännössä vähintään kerran lukuvuoden aikana. Rehtorit ja päiväkodinjohtajat laativat ennen toimintakauden alkua linjauksen, tavoitteet ja yhteiset käytänteet.

Esiopetusvuoden keväällä tulevan koulun luokan- tai erityisopettaja vierailee esiopetusryhmässä, jonka lapsista suurin osa siirtyy ko. kouluun. Toukokuussa järjestetään kouluun tutustuminen. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelman siirtymisestä perusopetukseen huolehditaan. Ryhmän lastentarhanopettaja tiedottaa vanhempia siirtyvistä tiedoista. Syyslukukauden käynnistyttyä esiopetuksen lastentarhanopettaja vierailee edellisen vuoden esioppilaiden luokassa.

Perusopetukseen siirryttäessä tukea tarvitsevien lasten siirtopalavereissa koollekutsujana on erityislastentarhanopettaja. Palaverissa on mukana erityislastentarhanopettajan lisäksi lastentarhanopettaja, huoltajat, koulun edustaja (vähintään erityisopettaja), mahdollisesti lasta tutkinut psykologi, lasta kuntouttavat tahot sekä tarvittaessa iltapäivätoiminnan edustaja. Vastaanottava taho laatii palaverista muistion ja vastaa sen arkistoimisesta. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma ja HOJKS siirtyvät Wilmassa.

Huoltajilla on mahdollisuus hakea lapselleen koulupäivän jälkeistä iltapäivätoimintapaikkaa. Huoltajien saadessa hakemuksen perusteella myönteisen viranhaltijapäätöksen iltapäivätoimintapaikasta ohjeistetaan heitä olemaan yhteydessä iltapäivätoimintayksikköön esim. sopiakseen tutustumisajankohdasta. Tutustumistapaamisessa he saavat ohjaajalta taustatietolomakkeen, johon kirjataan lupa-asiat ja muut tarvittavat lapseen liittyvät tiedot. Kyseiseen lomakkeeseen huoltaja ja ohjaaja kirjaavat mahdolliset tuen tarpeet, niihin liittyvät tavoitteet ja menetelmät sekä seurannan. Huoltajan suostumuksella myös erityislastentarhanopettaja ja ohjaaja voivat keskustella lapsen tukeen liittyvistä asioista.

Lohjan opetustoimen intran opetuksen ja oppilashuollon palveluvalikossa on kuvattu siirtymävaiheet työnjakoineen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen.

[45] Valtioneuvoston asetus 4 § (422/2012)

[46] Perusopetuslaki 47a (1267/2013)

[47] Perusopetuslaki 40-41 § (642/2010)