Historian opetussuunnitelma (ops 2016 -->)

Historian opetussuunnitelma

HISTORIA
Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

OPETUKSEN TAVOITTEET
Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
– tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta
– hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset prosessit taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä
– ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon ja syventämään historiatietoisuuttaan
– pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena
– osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omista lähtökohdista
– pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden
– osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä
– osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

ARVIOINTI
Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja historian tiedon käyttöä kriittisesti. Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.


PAKOLLISET KURSSIT:

1. IHMINEN YMPÄRISTÖN JA YHTEISKUNTIEN MUUTOKSESSA (HI1)
Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
– ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestävää tulevaisuutta
– ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
– osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita ja haasteita
– osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana
– osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

KESKEISET SISÄLLÖT
Historia tieteenalana – historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö
Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin
– maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
– suurten jokilaaksojen kulttuurit
– Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana
Keskiajan talous ja yhteiskunta
– feodaaliyhteiskunta
– keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki
Maailmantalouden syntyminen
– löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille
– kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet
Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset
– modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu
– muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa
– muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset
Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat
– laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty
– väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset
– 2000-luvun verkottuva maailma

2. KANSAINVÄLISET SUHTEET (HI2)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
– hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit
– osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina
– osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
– osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia
– seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

KESKEISET SISÄLLÖT
Kansainvälisen politiikan perusteet – historian käyttö politiikan välineenä
Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika
– imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin
– ensimmäisen maailmansodan seuraukset
– demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa
– ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
– toinen maailmansota seurauksineen Jakautunut maailma
– kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot
– dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
– kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset
Keskinäisriippuvuuksien maailma
– Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot
– maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet
– YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat


3. ITSENÄISEN SUOMEN HISTORIA (HI3)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
– tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia
– hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään
– osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
– ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
– pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
– osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

KESKEISET SISÄLLÖT
Miten Suomesta tuli Suomi?
– Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi
– kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa
Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet
– itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa
– sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika
Suomi kansainvälisissä konflikteissa
– turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa
– Suomi toisessa maailmansodassa
– Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen
Kohti nykyistä Suomea
– yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
– kulttuuri, tiede ja osaaminen
– kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

HISTORIA - VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT:

4. EUROOPPALAISEN MAAILMANKUVAN KEHITYS (HI4)
Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
– tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä
– osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
– osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
– kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
– osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

KESKEISET SISÄLLÖT
Antiikin kulttuuripiiri
– kulttuurit ja elämäntavat
– tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty
Keskiajan kulttuuri
– keskiaikainen maailmankuva
– uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
Uuden ajan murros
– renessanssi ja tiedon vallankumous
– reformaation merkitys
– itsevaltiuden ajan kulttuuri
Valistuksen aikakausi
– luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys
– valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset
– ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
Aatteiden ja teollistumisen aika
– keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
– tiede uskonnon haastajana
– porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset
Monimuotoinen nykyaika
– massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen
– kulttuurin globalisoituminen
– sukupuoliroolien murros
– tieteen kehitys ja median kasvava merkitys


5. RUOTSIN ITÄMAASTA SUOMEKSI (HI5)
Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
– tuntee suomalaista kulttuuriperintöä
– hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
– kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
– tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
– osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

KESKEISET SISÄLLÖT
Suomen alue ennen ristiretkiä
– tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
– rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi
Keskiaika
– Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
– kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
– yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
Uusi aika
– reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
– Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
– sääty- ja maatalousyhteiskunta
– kehittyvä talous
Ruotsista Venäjän osaksi
– Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla
– Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
– kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide


6. MAAILMAN KULTTUURIT KOHTAAVAT (HI6)
Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
– hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin
– tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
– ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä
– osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
– osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä
– osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

KESKEISET SISÄLLÖT
Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: – Amerikan alkuperäiskulttuurit – Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit – Aasian kulttuurit – Afrikan kulttuurit – arktiset kulttuurit – Latinalaisen Amerikan kulttuurit – Lähi-idän kulttuurit


KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT:

7. SOTAHISTORIA (HI7)

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu siihen, miksi sotia on käyty, mitä seurauksia niillä on ollut, voidaanko sodista oppia, ovatko sodat myös tulevaisuudessa osa ihmiskunnan historiaa. KESKEISET

SISÄLLÖT
Sotien historiaa antiikista nykypäivään – kurssi toteutetaan itsenäisenä verkko-opiskeluna tai luokkaopetuksena – kurssi sisältää mm. verkossa olevien tehtävien tekemistä ja tutkielmien/esseiden laatimista sekä oppimispäiväkirjan ylläpidon – sodat, taistelut ja niiden seuraukset ja opetukset antiikista nykypäivään – sodan etiikan pohdintaa ja sotaa koskeva kansainväliseen lainsäädäntöön tutustuminen – sotaa ja varustelua käsittelevän kirjoittelun ja uutisoinnin seuraaminen eri medioissa – mahdollisesti tutustumisretkiä museoihin tai jokin muu kurssille sopiva vierailukohde – itseä kiinnostavaan sotahistorialliseen aiheeseen perehtyminen – sota kirjallisuudessa ja elokuvissa

Kurssin arviointi: arvosana 5–10 tai suoritusmerkintä (S).


8. ANTIIKIN HISTORIA (HI8)

TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisemmin antiikin ajan elämää ja kulttuuria.

KESKEISET SISÄLLÖT – Antiikin Kreikan ja Rooman kulttuuri-, taide- ja sosiaalihistorian tuntemus. Painotus on kulttuurihistoriassa. – Kurssi voidaan toteuttaa itsenäisenä verkko-opiskeluna. – Kurssi voidaan järjestää myös yhteistyössä latinan, italian ja kuvataiteen kurssien kanssa, jolloin opiskelija voi valita mihin mainituista aineista hän haluaa arvosanan tai suoritusmerkinnän – Kurssilla pidetään oppimispäiväkirjaa. – antiikin aikakauden hahmottaminen – antiikin merkitys länsimaisen kulttuurin perustana – antiikin ajan maailmankuva – taide ja arkkitehtuuri – kirjallisuus ja runous – uskonto ja mytologia – tiede – arkipäivän elämä – perehtyminen itseä kiinnostavaan antiikin historian aiheeseen – antiikki elokuvissa ja kirjallisuudessa – kreikan ja latinan kielten merkitys länsimaiselle kulttuurille

Kurssin arviointi: arvosana 5–10 tai suoritusmerkintä (S).


9. HISTORIAN YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA ABIKURSSI (HI9)

TAVOITTEET Kurssin tavoitteena on keskeisten kurssisisältöjen kertaus ja se, että opiskelija valmistautuu historian ylioppilaskirjoituksia varten.

KESKEISET SISÄLLÖT – Historian kertauskurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. – Kurssilla kerrataan kurssien 1–6 keskeisiä sisältöjä. – Annetaan ohjeita yo-kokeeseen valmistautumiseen. – Kurssilla kirjoitetaan harjoitusesseitä ja pidetään mahdollisesti koe.

Kurssin arviointi: suoritusmerkintä (S).


10. TUTKIMUSKURSSI (HI10) TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu historian tutkimukseen ja historiallisiin lähdemateriaaleihin.

KESKEISET SISÄLLÖT – valmiudet ymmärtää historiallisen tiedon syntyä ja tutkimusprosessia ja päätelmien tekemistä. – lähteiden löytäminen ja niiden kriittinen arviointi – tutkielman aiheen valinta – voidaan perehtyä myös sukututkimukseen

Kurssin arviointi: arvosana 5–10 tai suoritusmerkintä (S).


11. LOHJA ENNEN MEITÄ JA NYT (HI11)

TAVOITTEET
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu Lohjan paikallishistoriaan esihistoriasta nykypäivään.

KESKEISET SISÄLLÖT – Suomen historian keskeiset käännekohdat lohjalaisesta näkökulmasta – Lohjan esihistoria – nimistöntutkimuksen anti Lohjan historian hahmottamiseksi – Lohjan kirkkopitäjän hahmottuminen keskiajan ja uuden ajan taitteessa – Lohja Ruotsin vallan aikana – Lohja autonomian aikana – Lohjan kehitys teolliseksi ja taloudelliseksi keskukseksi 1800- ja 1900-luvulla ja muutokset sen rakenteessa 1900-luvun kuluessa – 1900-luvun sodat lohjalaisesta näkökulmasta – kulttuurielämän vaikuttajia Lohjalla

Kurssin arviointi: arvosana 5–10 tai suoritusmerkintä (S).

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä