HI 2 - Kansainväliset suhteet

Maailmanpolitiikan tapahtumia ja konflikteja kylmän sodan jälkeen

TEHTÄVÄT

Muodosta 2-3 hengen ryhmä. Jakakaa työt siten, että toinen parista lukee oppikirjan sivut 168-174 (Syyskuun 11. väliotsikosta alkaen - EU laajenee väliotsikkoon saakka) ja toinen parista lukee alla olevat lisämateriaalit. Kun kummatkin ovat lukeneet materiaalinsa, vastatkaa ryhmänä lukemanne pohjalta seuraaviin kysymyksiin:

a. Millaisia erilaisia syitä Jugoslavian hajoamiselle on esitetty?
b. Miksi Jugoslavia hajosi juuri 1990-luvun alussa ja miksi Serbia vastusti hajoamista alun alkaen?
c. Millaisia seurauksia Jugoslavian hajoamissodilla on ollut tämän päivän kansainväliselle politiikalle?
d. Mihin asioihin G.W.Bush vetosi puheessaan USA:n lähtösyistä Irakin sotaan v. 2003? Pohdi, oliko taustalla myös muita intressejä?
e. Ovatko Saksan ja Japanin esimerkit päteviä argumentteja koskien Irakin sotaa. Perustele.
f. Millaisia haasteita USA on kohdannut Afganistanissa ja Irakissa 2000-luvun aikana?

Materiaalit:

I
bushirak.png

II

Miksi Jugoslavia hajosi?

1300-luvulla aluetta hallitsi Suur-Serbia, jonka jälkeen turkkilaiset pitivät Balkania hallussaan 1900-luvun alkuun asti. Kun Turkki vetäytyi alueelta 1900-luvun vaihteessa, jäi maa sen asukkaiden jaettavaksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, joka vuonna 1929 otti nimekseen Jugoslavia, eteläslaavien maa. Kansallismieliset serbit olivat ylpeitä menneisyydestään, ja muut kansallisuudet pelkäsivät joutuvansa serbien ylivallan alle. Kun saksalaiset miehittivät Jugoslavian toisessa maailmansodassa, liittyivät kroaatit heihin, ja yrittivät Saksan avulla saada yliotteen alueella. Kroaattien fasistihallitus ja sen pelätty Ustasha-järjestö murhautti puoli miljoonaa serbiä.

Partisaanijohtaja Josip Broz eli ”Tito” (1892–1980) vapautti Jugoslavian saksalaisista toisen maailmansodan lopussa. Tito muutti maan sosialistiseksi liittotasavallaksi, jossa korkein valta oli kommunistisella puolueella. Liittovaltion osatasavaltojen tuli olla tasavertaisia keskenään. Hän halusi eri kansallisuuksien unohtavan kiistansa, jotta ne eivät heikentäisi valtiota. Kansalliset tunteet ja aatteet oli tukahdutettu, ja kansallisuuksien tai osatasavaltojen yritykset poiketa keskushallinnon komennosta murskattiin kovalla kädellä.

Titon kuoleman jälkeen alkoi jälleen riitely eri kansallisuuksien ja osatasavaltojen välillä. Liittovaltion hallinto oli tiukasti keskitetty Belgradiin, serbien hallitsemaan Serbian osatasavaltaan. Muut osatasavallat, erityisesti Kroatia ja Slovenia, kokivat, että Serbia riistää niitä. Eripuraa lietsoi kurjistuva talous. Tito oli antanut maansa elää yli varojen, ja hän jätti perinnöksi jättimäiset ulkomaanvelat. Infl aatio oli raju, ja jugoslaavien elintaso laski 1980-luvulla.

Kommunistisen puolueen vallan heikkeneminen vaikutti osaltaan välien kiristymiseen eri kansallisuuksien kesken. Kuri höltyi kansan keskuudessa, ja kansallismieliset ajatukset saattoivat jälleen nousta esiin. Erityisesti serbien kohtalo kroaattien käsissä toisen maailmansodan aikana oli yleinen puheenaihe. Kansallismieliset poliitikot eri osatasavalloissa käyttivät räjähdysaltista tilannetta hyväkseen, ja pyrkivät saamaan suosiota nationalistisilla puheillaan.

Serbien kansallisuusmielisyys kiihtyi, kun Slobodan Milosevic valittiin Serbian johtoon vuonna 1987. Serbien tiedeakatemia oli edellisenä vuonna julkaissut muistion, jonka mukaan Serbiaa sorrettiin Jugoslaviassa taloudellisesti, Serbian aluetta oli epäoikeudenmukaisesti typistetty toisen maailmansodan jälkeen ja serbivähemmistöjä syrjittiin Jugoslavian muissa tasavalloissa. Milosevic ja serbien media nostivat jatkuvasti esiin tiedeakatemian muistion teemoja.

Kansallisuus- ja osatasavaltakiistojen kärjistyessä Jugoslavian osat alkoivat vähitellen pyrkiä irti liittovaltiosta. Belgradista käsin maata johtaneet serbit eivät halunneet päästää osatasavaltoja itsenäistymään. Serbit pelkäsivät taloudellisia menetyksiä, koska monet luonnonvaroiltaan rikkaat alueet sijaitsivat muualla kuin Serbiassa. Myös teollisuus oli keskittynyt Serbian ulkopuolelle; esimerkiksi yli puolet maan sotatarviketeollisuudesta sijaitsi Bosniassa, ja Slovenia oli liittovaltion vaurain osatasavalta. Serbit myös pelkäsivät, että itsenäistyviin osatasavaltoihin jäävät serbit joutuisivat muiden kansallisuuksien syrjimiksi. Kommunistisen puolueen yksinvallan jälkeen tulisivat demokraattiset vaalit, jotka antaisivat valtaa kansallisuudelle vain väkimäärän mukaan.

Erityisesti Kosovon alue oli ja on edelleen serbeille tärkeä. Kosovo Poljen taistelussa vuonna 1389 serbikuninkaan johtama armeija kohtasi turkkilaisjoukot. Itse taistelu päättyi tasapeliin, mutta sen jälkeisinä vuosikymmeninä serbit joutuivat vähitellen turkkilaisvallan alle. Kosovo Poljen taistelusta tuli serbeille myyttinen muisto Suur-Serbian ajasta. Serbien näkökulmasta oli ylipäätään häpeä, että Kosovon alue oli islaminuskoisten albaanien käsissä, eivätkä he voineet sietää ajatusta itsenäisestä Kosovosta.

jugoslavian.png

Kotitehtävä 4.9 kylmän sodan todellisuus

Laadi oppikirjan kappaleen 9 avulla ajatuskartta itsellesi kylmän sodan todellisuudesta ja siihen liittyvistä ilmentymistä.

Mind-mappiin: Aseet? Tiede? Kulttuuri? Urheilu? Vakoilu? Laadi näiden ympärille keskeisiä huomioita kylmän sodan ajalta.

Molotov - Ribbentrop - sopimus 1939 ja salainen lisäpöytäkirja

TEHTÄVÄ

Lue oheinen sopimusteksti, jonka allekirjoittajat ovat Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerit J.Ribbentrop ja V.Molotov 23.8.1939. Vastaa sen ja oppikirjan s. 78-79 avulla seuraaviin kysymyksiin:

1. Mistä tässä sopimuksessa sovitaan? Tiivistä pääasiat lyhyesti.

2. Miksi sopimus solmittiin? Mieti asiaa kummankin sopijaosapuolen näkökulmasta.

3. Missä vaiheessa arvelet muiden maiden tiedostaneen, että julkisen hyökkäämättömyyssopimuksen lisäksi laadittiin oheinen salainen lisäpöytäkirja? Virallisesti lisäpöytäkirjan olemassaolo myönnettiin Neuvostoliiton toimesta vasta vuonna 1989.

4. Pohdi, olisiko toinen maailmansota ollut vältettävissä realistisesti minkäänlaisilla keinoilla?

molorib39.png
-----------------------------------------------------------------------------------

Liitteet:

Sopimusteksti

Lokakuun vallankumous Venäjällä 1917

LUE OHEISET LÄHTEET JA VASTAA;

1. Millaisen kuvan lähteet antavat vallankumouksen etenemisestä?

2. Kuinka luotettavana pidät Neuvostoliiton virallisen historiatekstin kuvausta lokakuun vallankumouksesta ja mistä tekstin sävy voisi johtua? Perustele lyhyesti tulkintasi.

lokakuu1.png


”Minkäänlaista vastarintaa ei esiintynyt. Aamu kahdeksasta lähtien asemat, sillat, valaistuslaitteet, sähkölinjat ja toimistot vallattiin asteittain vähin voimin – Ratkaisevat operaatiot jotka olivat täysin verettömiä; yhtään uhria ei ilmoitettu tulleen. Kaupungissa oli täysin rauhallista. Sekä kaupungin keskusta että esikaupungit nukkuivat syvää unta aavistamatta lainkaan, mitä tapahtui kylmän syksyisen yön hiljaisuudessa.”

Silminnäkijän kertomus Pietarissa lokakuulta 1917.