Oppilashuolto ja tukipalvelut

Oppilashuolto ja tukipalvelut Kuljun koulussa

Erityisopetus

Tuki koulussa on kolmiportaista; yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tuki on järjestetty vuosiluokittain. 

Esiopetus 

Esiopetuksessa tuetaan lapsen erilaisia oppimisvalmiuksia (esimerkiksi keskittyminen, hahmottaminen, motoriikka, kielelliset sekä matemaattiset valmiudet). Tämä toteutetaan pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhempien, opettajan, ohjaajan sekä erityisopettajan kanssa. 

Puheopetusta antavat kunnan puheterapeutit. Huoltajat ovat tarvittaessa yhteydessä kunnan puheterapeutteihin. https://www.lempaala.fi/sosiaali-ja-terveys/terveyspalvelut/kuntoutus-ja-terapia/puheterapia/ 

1.-6. -luokat 

Oppilaille annetaan tukea lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, vieraiden kielten oppimisessa, läksyjen teossa sekä muissa koulunkäynnin haasteissa. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan, vanhempien, opettajan, koulunkäynninohjaajan ja erityisopettajan kanssa. Opetusta annetaan pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. 

Läksyt 

Perusopetuslain 36§ mom 4: ”Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.” 

Oma opettaja huolehtii satunnaisesti läksynsä laiminlyöneet. 

Läksytuki 

Läksytuki on koulun sovittu, säännöllinen tukimuoto läksyjen teossa tukea tarvitsevalle tehostetun tai erityisen tuen oppilaalle. 

Vertaissovittelu - VerSo 

Sovittelu on vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina eli sovinnon mahdollistajina. Sovittelussa asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen sovittelijoiden tuella. Sovittelussa käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Ulkopuolinen ei arvota konfliktin suuruutta vaan kaikenlainen mielipaha sovitellaan mahdollisimman varhain. Sovittelussa opitaan vuorovaikutustaitoja niin koulutaipaleelle kuin tulevaakin elämää varten. Sovittelun ydin on dialogissa, oppimisen halussa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä sekä konfliktien yhteisessä ratkaisemisessa. 

Koulusovittelukäsitettä käytetään yläkäsitteenä kaikesta oppilaitoksen sisällä tapahtuvasta sovittelusta. Vertaissovittelu ja aikuisjohtoinen sovittelu ovat menetelminä osa koulujen sovittelutoimintaa. Sovittelutoiminta ei poista koulun muita puuttumisen menetelmiä, mutta antaa hyvän työvälineen eritasoisten konfliktien lapsiystävällisen ja varhaisen huomioimisen ja käsittelyn toteuttamiseen. Sovittelutoiminta ei myöskään vähennä koulun ja kodin yhteistyötä. VERSO-ohjelma kouluttaa sekä oppilaita että henkilökunnan jäseniä sovittelijoiksi. Toimintaa ohjaa aina henkilökunnasta muodostuva tiimi. Päiväkodeissa sovittelu nivoutuu osaksi henkilökunnan osaamista, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä oppilaat että henkilökunnan jäsenet voivat toimia sovittelijoina. 

Vertaissovittelu on yksinkertainen selkeä menetelmä, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut (VERSO-koulutus) oppilaat/opiskelijat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Vertaissovittelu on yksi lasten ja nuorten osallisuuden menetelmistä, jossa vertaistuki pääsee toteutumaan. Vertaissovittelutoiminta toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvun 3.3. näkemystä siitä, että oppilailla tulisi olla kouluvuosiaan mahdollisuus harjoitella neuvottelemista, sovittelua ja ongelmanratkaisua ja tätä kautta vastuun kantoa ilman leimaamista tai leimaantumista. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sovittelussa ei etsitä syyllisiä eikä jaeta rangaistuksia vaan yhdessä etsitään ratkaisuja niin, että koulutyö voi rauhassa jatkua. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet harjoittelevat sovittelutaitojaan ja etenevät lopulta sopimukseen. Muutaman viikon kuluttua osapuolilta kysytään ovatko lupaukset pitäneet. Yli 95% vertaissovitteluista johtaa siihen, että mieltä pahoittanut käytös päättyy. Mikäli vertaissovittelu ei johda toivottuun tulokseen, ohjataan tapaus aikuisjohtoiseen sovitteluun tai muuhun koululla käytössä olevaan menettelyyn. Vertaissovittelijoiden toimintaa tukee aina aikuisten Verso-ohjaajien tiimi, joka arvioi aina tapauskohtaisesti mikä tilanne ohjataan vertaissovitteluun ja mikä taas tarvitsee koulun muita menettelyjä. 

Aikuisjohtoisessa sovittelussa sovittelukoulutuksen (RESTO®-koulutus) saaneet henkilökunnan jäsenet sovittelevat koulussa tapahtunutta kiusaamista tai loukkaantumista aiheuttanutta tekoa. Soviteltava tapaus on luonteeltaan sellainen, ettei se sovellu vertaissovitteluun, mutta toisaalta se ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Vanhempien osallisuus on näissä tapauksissa tärkeää ja henkilökunnan asiantunteva tilannekohtainen arviointi tarkoituksenmukaisesta menettelystä ohjaa tapauksen käsittelyä. Kun sovittelua toteutetaan, on tärkeää huolehtia siitä, että sovittelun periaatteet vapaaehtoisuudesta, puolueettomuudesta, vaitiolosta ja työskentelystä ilman leimaamista tai rangaistuksia toteutuu. Kouluissa on usein laadittu turvallisuussuunnitelma, johon yhtenä keinona on kirjattu sovittelu. 

Kasvatuskeskustelu – KaKe 

Kasvatuskeskustelu Kake perustuu perusopetuslain muutoksen 30.12.2013, 35a§: Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. 

Pysäkkitoiminta 

Koulussa aloitettiin syksyllä 2007 PYSÄKKI-toiminta. 

  • Toiminnan tarkoituksena on kasvatuskeskustelun muodossa 
    vähentää oppilaiden epätoivottua käyttäytymistä 
  • kasvattaa oppilaan vastuuta itsestään ja muista 
  • saattaa ongelmatilanteet mahdollisimman nopeasti myös huoltajien tietoon 
  • pyrkiä tekemään jälki-istunnot tarpeettomiksi 

Tyypillisiä pysäkin kasvatuskeskusteluun johtavia syitä: 

  • toistuva myöhästely 
  • toistuva oppituntien häirintä 
  • kiusaaminen tai muu toisen koskemattomuuden rikkominen 
  • epäasiallinen/loukkaava kielenkäyttö 
  • muu sääntöjen rikkominen 

Kasvatuskeskustelun kulku pysäkillä: 

  1. Luokanopettaja tiedottaa rikkeestä pysäkkiopettajalle ja sovitaan tapaaminen, jossa 
  • oppilas kertoo omin sanoin, mitä on tapahtunut ja pohtii, mikä meni väärin 
  • pohditaan ja sovitaan parannusehdotus 
  • sovitaan seurantapäivämäärä 
  • oppilas soittaa huoltajalle 
  • tilanteesta laaditaan kirjallinen sopimus, jonka oppilas ja pysäkkiopettaja allekirjoittavat 
  1. Mikäli tilanne ei korjaannu ja oppilas joutuu uudelleen pysäkille, käydään tilanteesta uusi keskustelu ja selvitetään seuraamukset. Tästä tilanteesta pysäkkiopettaja soittaa huoltajalle. 
  1. Mikäli tarvitaan kolmas kasvatuskeskustelu, kutsutaan tähän mukaan myös huoltajat ja rehtori sekä tarvittaessa muita oppilashuollon henkilöitä. 
  1. Jos tämäkään ei tuota parannusta tilanteeseen, asia käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä. 

Pysäkkiopettajana toimii lukuvuonna 2019-2020 opettaja Juha Tikkanen 

Koulukuraattori ja koulupsykologi 

Koulupsykologilta saa keskustelu-, neuvonta- ja tutkimusapua erityisesti oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä pulmatilanteissa. Työskentely tapahtuu pääasiassa kouluilla. Yhteistyössä vanhempien ja koulun kanssa pohditaan ratkaisua koulunkäyntivaikeuksiin sekä tarvittaessa ohjataan koulun ulkopuolisiin tukitoimiin tai jatkotutkimuksiin. Vanhemmat ja opettajat voivat ottaa suoraan koulupsykologiin yhteyttä, mikäli on huolta esim. lapsen oppimisesta, keskittymisestä, sosiaalisista taidoista, käytöksestä tai muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista. 

Koulukuraattorin tehtävänä on edistää yksittäisen oppilaan, oppilasryhmän tai kouluyhteisön sosiaalista hyvinvointia. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä, jos esim. kaverisuhteet, kotiasiat, koulukiusaaminen tai muut kouluun liittyvät asiat painavat oppilaan mieltä. Kuraattori on paikalla Kuljun koululla pääsääntöisesti torstaisin. Tarvittaessa tapaamiset järjestyvät myös muina aikoina. Yhteydenotot joko opettajan tai terveydenhoitajan kautta tai suoraan kuraattorille.

Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri 

Terveydenhoitaja: Sirkka-Liisa Isotalo

Paikalla: ma – pe
Gsm: 050 – 3839 736
sirkka-liisa.isotalo@lempaala.fi


Vastaanotto
:
Avoin vastaanotto terveydenhoitajalle ilman ajanvarausta klo 9.45. - 10.15 jolloin hoidetaan kiireettömät asiat, rokotuksia ym. oppilaiden omia asioita. Koulussa sattuneet tapaturmat ja äkilliset sairastumiset hoidetaan välittömästi. Kotitapaturmat hoidetaan terveysasemalla.

Puhelinaikaa ei varsinaisesti ole, Puhelimeen vastataan koko päivän ajan tilanteista riippuen. Soittopyyntö kannattaa jättää aina, mikäli ei ole tavoittanut terveydenhoitajaa.


Koululääkäri:
Kuljun koululla pääasiassa maanantaisin. Pääpaino työssä on lakisääteisten laajojen terveystarkastusten tekemisessä syyslukukaudella  5.lk oppilaat ja
kevätlukukaudella 1.lk:n oppilaat. Ajanvaraus lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajan kautta.
Sairausasiat ja kotitapaturmat hoidetaan entiseen tapaan omalääkärillä.

Psykiatrinen sairaanhoitaja

Psykiatriselle sairaanhoitajalle ohjaudutaan koulukuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhoitajan arvion perusteella tai pedagogisen ryhmän kautta. Yhteydenoton aiheena voivat olla esimerkiksi käytöksen ja tunnesäätelyn pulmat, pelot, ahdistuneisuus sekä alakuloisuus. Pääsääntöisesti sairaanhoitaja on Kuljun koululla tiistaisin tarpeen mukaan.

 

Erityisruokavaliot 

Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavalion, tulee vanhempien täyttää erityisruokavaliokaavake ja toimittaa se sähköisesti suoraan keittiölle. Myös muutokset ruokavaliossa tulee ilmoittaa välittömästi keittiölle.   

Lomakkeet ja ohjeet löytyvät kunnan nettisivuilta: palvelut > ruokapalvelut > yleistä ruokapalveluista > erityisruokavaliokäytännöt 

Oppilashuoltoryhmä 

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää oppilashuoltoryhmässä. 

Kuljun koulun oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat rehtorit, erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori sekä tarvittaessa koululääkäri. 

Oppilashuoltoryhmän tavoitteena on tunnistaa oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja puuttua niihin, osallistua kouluyhteisön kehittämiseen sekä ylläpitää ja luoda yhteistyöverkostoja. Kun luokanopettajalla nousee huoli oppilaasta, hän on yhteydessä kotiin. Tarvittaessa asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja sovitaan toimenpiteistä. Aloite voi tulla myös oppilaan huoltajilta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti.