Hankkeet

Laukaan kirkonkylän päiväkodin kielisuihkutushanke 2015-2018

Laukaan kirkonkylän päiväkodille on myönnetty hankerahaa kaksikieliseen opetukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosina 2015-2018

Ensimmäisenä lukuvuonna 2015-2016 kielisuihkuttajina toimi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita omien opettajiensa (Kati Kajander ja Tarja Nyman) ohjauksessa. Päiväkodin henkilöstö osallistui kielisuihkutukseen.

Opiskelijat suunnittelivat tuokiot ja saivat tarvittaessa ohjausapua kielipedagogiikan lehtoreilta. Syksyn aikana lapset oppivat tervehtimään, kertomaan oman nimensä ja sen minkä ikäisiä he ovat. Lisäksi opeteltiin numeroita, kehonosia, eläimiä ja värejä laulujen ja leikkien avulla. Keväällä kerrattiin jonkin verran syksyllä opittua, lisäksi opeteltiin muutamia verbejä, kuten hypätä ylös/alas, taputtaa käsiä ja pyörähtää ympäri. Myös vaatteet, hedelmät ja vihannekset tulivat tutuiksi.

Hanketta haluttiin jatkaa seuraavinakin lukuvuosina ja saimme siihen jatkorahoitusta. 2016-2017 palkkasimme FM Elina Rautiaisen pitämään kielisuihkutusta. Toiminta jatkui samassa muodossa kuin aiemminkin. Yhteistyö yliopiston kanssa jatkui, niin, että saimme heiltä tarvittaessa konsultaatiota.

Seuraavana toimintakautena 2017-2018 kielisuihkutusta laajennettiin niin, että mukana on myös Jokiniemen päiväkoti. Suihkutusta saivat nyt eskareiden lisäksi myös viskarit. Kielisuihkuttajana toimii luokanopettajaopiskelija Emilia Volkov.

Varsinaisten kielisuihkutustuokioiden lisäksi päiväkodin henkilökunta on tuonut ruotsin kieltä arkeen, esimerkiksi ruotsiksi tervehtiminen tai vaikkapa laskeminen – sekä tuokioilla opittujen laulujen, leikkien ja sanaston käyttäminen sopivissa tilanteissa.

Lukuvuoden 2018-2019 aikana kielisuihkutusta on pidetty Laukaan kirkonkylän päiväkodissa ja Jokiniemen päiväkodissa neljälle esikouluryhmälle, joista yhdessä on mukana myös viisivuotiaita. Kielisuihkutusta on toteutettu säännöllisesti ryhmien arjessa henkilökunnan toimesta pienissä hetkissä pitkin päivää (laskettu läsnäolijat ruotsiksi, tervehditty ruotsiksi, leikitty ja laulettu ym.).

Henkilökunta on toteuttanut myös kielisuihkutustuokioita samaan tapaan kuin aiempina lukuvuosina. Syyskaudella Kielisuihkuttaja Tiia Toikka vieraili päiväkodissa neljä kertaa ja kaikki ryhmät osallistuivat näihin kielisuihkutushetkiin. Tiia oli suunnitellut jokaiselle kerralla kullekin ryhmälle erilaisen ohjelman – henkilökunta jakoi saadut ideat keskenään. Tämän lisäksi yhdellä käyntikerralla Tiia piti henkilökunnalle tunnin mittaisen koulutuksen.

Syyskausi 2018 huipentui Teatteri Hevosenkengän vierailuun. Pääsimme katsomaan Mamma Mu och Kråkan –näytelmää.

Kevätkaudella 2019 kielisuihkutus jatkuu ryhmien arjessa henkilökunnan toimesta. Teemme myös kyselyn vanhemmille ja lapsia pyydetään piirtämään/rakentamaan legoista jotain mitä ruotsin kielestä tulee mieleen ja samalla haastatellaan heitä: Mitä ovat oppineet ja miltä suihkutus on tuntunut?

Hankkeen aikana kielisuihkutuksesta tiedotettu perheille ja kerrottu vanhempainilloissa.

Vuonna 2017 Tarja Nyman ja Kati Kajander, kielipedagogiikan lehtorit Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta julkaisivat artikkelin: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2017/eskarilaiset-kielisuihkutuksessa.

Keväällä 2018 Laukaan varhaiskasvatuksen henkilökunnalle järjestettiin VASU-messut, johon osallistui myös kunnan päättäjiä. Messuilla kielisuihkutushankkeella oli oma esittelypiste.

Kielisuihkutus on ollut arkea rikastava tapa toimia. Näiden vuosien aikana se on jalkautunut kummankin mukana olleen päiväkodin arjen toimintaan ja jatkuu tulevaisuudessakin luoden myönteistä ja iloista kuvaa kielten oppimisesta lasten tuleviin kouluvuosiinkin.

Kirkonkylän ja Jokiniemen eskareiden ja viskareiden kielisuihkutus, toimintakertomus 2017-2018

Lukuvuoden 2017-2018 aikana kielisuihkutusta on pidetty Laukaan kirkonkylän päiväkodissa ja Jokiniemen päiväkodissa neljälle esikouluryhmälle ja kolmelle viisivuotiaiden ryhmälle. Esikoululaiset osallistuivat suihkutuksiin kahden viikon välein ja viisivuotiaat neljän viikon välein. Kielisuihkutuksia pidettiin pääosin maanantaisin 18.9.2017–8.5.2018 välisenä aikana. Kielisuihkutusten tarkoitus oli tutustuttaa lapsia kieleen leikin ja toiminnan kautta ja kehittää positiivista suhtautumista ruotsin kieleen.

 Kaikille ryhmille yhteisiä teemoja olivat tervehdykset ja itsensä esitteleminen, värit, Lucia, eläimet ja ruoka. Näistä teemoista esiteltiin joitakin yleisimpiä sanoja, ja muutama sana toistui enemmän leikeissä. Lisäksi esikoululaiset käsittelivät toiminnan kautta kielisuihkutustunneilla numeroita, kuvioita, askarteluvälineitä, vaatteita, ruumiinosia ja pääsiäistä. Esikoululaisten kielisuihkutuksissa leikittiin, laulettiin, askarreltiin ja oltiin ulkona. Puolessa välissä muisteltiin menneitä suihkutuksia ja lapset saivat piirtäen esittää toiveita tulevien suihkutuksien sisällöistä. Viisivuotiaiden suihkutukset koostuivat lähinnä leikeistä ja lauluista. Kuvakortit ovat olleet monella tunnilla apumateriaalina ja välillä niiden kanssa ehdittiin pelata muistipeliäkin. Kielisuihkuissa maskottina on ollut lukuvuoden ajan Peppi-pehmolelu sekä Herra Tossavainen ja Pikku Ukko. Kielisuihkutustuntien rutiineihin onkin kuulunut sanoa pehmolelumaskoteille ruotsiksi heipat ja toivottaa hyvää päivän jatkoa. Myös hyvän huomenen toivottaminen ruotsiksi on ollut jokakertainen tapa.

 Esikoululaisten ruotsin oppiminen alkoi syksyllä esittelyillä. Lasten kanssa opeteltiin kertomaan oma nimi ruotsiksi ja sanomaan hyvää huomenta, hyvää päivää ja hyvää yötä. Apuna käytettiin toiminnallisia leikkejä, joissa lapset pääsivät liikkumaan ja sanomaan tervehdyksiä itse. Numeroita lapset pääsivät opettelemaan ulos etsien ja laskien eri luonnonkappaleita kuten kiviä, lehtiä ja oksia. Lisäksi pelattiin hetki loikkista ruotsiksi laskien. Seuraava teema syksyn puolivälissä olivat värit. Niitä harjoiteltiin värittämällä värityskuvia yhdessä ohjeiden mukaan ja leikkimällä eräänlaista väri”twisteriä”. Lisäksi lapset pääsivät tutstumaan ruotsinkielisiin lastenlauluihin En elefant balanserade ja Fem små apor.

 Ennen joulua askarreltiin pahvisia pipareita ja tutustuttiin askartelusanastoon sekä kolmeen eri muotoon. Lisäksi tutustuttiin Lucia-päivään tarinan ja laulun avulla. Lucia-juhla pidettiin Kirkonkylän päiväkodilla kaikille kielisuihkutukseen osallistuneille ryhmille yhteisesti ja se päätti kielisuihkutuslukukauden. Siihen sisältyi kulkue, pipari- ja mehuhetki, Morsgriser-laulu, yhteinen piirileikki sekä satuhieronta.

 Keväällä suihkutukset alkoivat uudestaan vanhan muistelemisella ja uuden toivomisella. Lapset saivat piirtäen kertoa, mikä oli ollut syksyllä kivointa ja mitä toivoisivat kielisuihkutuksissa tehtävän kevään aikana. Seuraavalla kerralla aloitettiin uusi teema, eläimet, ja niitä harjoiteltiin ensin käymällä läpi lasten lempieläimiä kuvakortit apuna. Tämän jälkeen leikittiin leikkiä, jossa kuljettiin musiikin tahdissa ja musiikin loppuessa lähdettiin etsimään tiettyä eläintä huoneesta. Eläinteemaa jatkettiin arvailemalla ääneenluetusta ruotsinkielisestä tekstistä eri eläimiä ja sitten matkimalla kyseistä eläintä. Lisäksi leikittiin Björnen sover –leikkiä. Seuraava uusi teema oli ruumiinosat ja lisäksi kerrattiin numeroita. Aiheeseen heräteltiin Huvud, axlar, knä och tå –laululeikillä. Piirtämistä käytettiin taas aktiviteettina, mutta tällä kertaa lapset piirsivät yhdessä ihmisen raaja kerrallaan. Samalla laskettiin, montako silmää, korvaa, suuta yms. Ihmisellä on.

 Kevään suihkutukset jatkuivat teemoilla ruoka ja pääsiäinen. Ruokasanoja opeteltiin leikkiruokien tai kuvakorttien avulla ja pelaamalla hedelmäsalaatti-leikkiä. Pääsiäisenä taas askarreltiin pääsiäistipuja ja munia seinille samalla askartelutarvikkeiden nimiä kertaillen. Viimeisiä aiheita olivat vaatteet ja Peppi. Vaatteita opeteltiin pukemalla niitä

päälle ruotsinkielisten ohjeiden mukaan, jonka jälkeen pelattiin ulkoleikkejä numeroita ja joitakin ruotsinkielisiä sanoja hyödyntäen. Viimeisellä varsinaisella kerralla kuunneltiin ja laulettiin Här kommer Pippi Långstrump –laulua, luettiin Peppi-kirjaa värejä ja ruokia muistellen sekä piirrettiin kuvia Pepistä ja ystävistä sekä pelattiin Peppi-aiheista peliä.

 Viisivuotiaiden ohjelma seurasi esikoululaisten ohjelmaa, mutta koska tunteja oli puolet vähemmän, oli viisivuotiaiden ohjelma sisällöiltään suppeampi. Lisäksi joitakin leikkejä vaihdettiin tai muokattiin vastaamaan paremmin ryhmän ikää. Viimeinen yhteinen kerta kaikille ryhmille oli 8.5, jolloin lapsille järjestettiin ulkona aarteenetsintää. Aarteenetsinnän tarkoitus oli kerrata kielisuihkutuksen sisältöjä ja järjestää lapsille kiva kokemus ulkona kielen parissa. Aarteenetsinnän aikana etsittiin kielisuihkusta tuttuja esineitä metsästä ja tehtiin erilaisia ruotsin kieleen liittyviä tehtäviä. Lopuksi jaettiin vielä kielisuihkutusdiplomit.