Oppilashuollon käsikirja

SISÄLLYS

OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA

1. JOHDANTO

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Sitä toteutetaan sekä koko koulua tukevana monialaisena yhteisöllisenä että yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden tahojen kanssa.

Oppilas saa tarvittaessa tukea kuraattorilta, psykologilta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, joiden puoleen voi maksutta ja luottamuksellisesti kääntyä. Oppilashuollon toimijat työskentelevät tarvittaessa yhdessä sekä tekevät yhteistyötä muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Oppilashuollon tavoitteena on

  • edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
  • edistää oppilaiden ja huoltajien osallisuutta
  • ehkäistä ongelmien syntyä korjaavan työn sijaan
  • edistää koulun ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä
  • turvata varhainen, matalan kynnyksen tuki sitä oppilaille
  • tukea yksilöä kouluyhteisöä kehittämällä
  • tukea opettajan työtä.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Koulutusasteiden yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista.

Oppilas tarkoittaa tässä käsikirjassa perusopetuksen oppilaiden ohella myös esiopetuksen lapsia sekä lukion opiskelijoita. Koulu puolestaan tarkoittaa esiopetusta järjestäviä yksikköjä, peruskouluja ja lukiota. Käsikirja kattaa siis oppilashuoltolain tapaan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen.

2. OPPILASHUOLLON LÄHTÖKOHDAT

2.1 Oppilashuoltoa ohjaavat säännökset



saannokset.png
Kaavio 1. Oppilashuoltoa ohjaavat säännökset

Oppilashuollon perustana on oppilashuoltolaki (1287/2013). Lain tavoitteena on turvata oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Laki kokoaa hajallaan lainsäädännössä olleet säännökset oppilashuollon jatkumoksi niin, että laki koskee niin esi- ja perusopetuksen kuin lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita.

Laki vahvistaa oppilashuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Oppilashuolto kytkeytyy lastensuojelulain mukaiseen kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja perustuu oppilashuoltotarpeen arviointiin. Laki määrittelee tarkemmin eri tasoilla toimivien oppilashuoltoryhmien toimintaa (kunnan ohjausryhmä, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä sekä yksilökohtainen asiantuntijaryhmä), niiden tehtävät sekä niille nimetyt vastuuhenkilöt. Monialainen yhteistyö on kaikilla tasoilla tärkeää. Lisäksi laki määrittelee koulutuksen järjestäjän ja koulujen omavalvonnan.

Laki siirtää oppilashuollon painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään ja koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palvelut järjestetään lain edellyttämissä määräajoissa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tieto koulun ja sen oppilaiden käytettävissä olevasta oppilashuollosta.

Oppilashuoltoon sisältyvät:

  • koulun toiminta
    • koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto
  • oppilashuollon palvelut
    • psykologi- ja kuraattoripalvelut
    • koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilashuollon lähtökohtana on tukea oppilaan ja huoltajan osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa huomioon ottaen oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Avoimuuden, luottamuksellisuuden sekä oppilaaseen ja huoltajaan kunnioittavan suhtautumisen periaatteet ohjaavat oppilashuoltotyötä.

Lain perusteella on laadittu muutos opetussuunnitelman perusteisiin oppilashuollon osalta.

2.2 Laukaan oppilas- ja opiskelijahuollon opetussuunnitelma

Seuraavassa esitellään opetussuunnitelman perusteisiin tehdyt oppilashuollon ja turvallisuuden muutokset. Nämä on käsitelty esi- ja perusopetuksen osalta Kasvun ja oppimisen lautakunnassa 10.6.2014 ja lukion osalta lukion johtokunnassa 27.5.2014.

OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON KUNTAKOHTAINEN OSUUS

TAVOITTEET

Laukaan kunta tarjoaa esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä lukion opiskelijoille oppilashuollon palvelut, jotka toteutetaan monialaisen oppilashuollon yhteistyönä. Laukaa järjestää oppilailleen riittävät lailla säädetyt kouluterveydenhuollon palvelut, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä oppilasta koskevan monialaisen oppilashuollon. Pääpaino Laukaassa on yhteisöllisellä ennaltaehkäisevällä oppilashuollolla.

Käsitteitä

  • yksikkö tarkoittaa esiopetusta järjestäviä yksikköjä, peruskouluja ja lukiota
  • opiskeluhuolto käsitettä käytetään lukion yhteydessä
  • oppilashuolto käsitettä käytetään esiopetuksen ja perusopetuksen yhteydessä

SUUNNITELMAT

Laukaassa oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilas- ja opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä.

Suunnitelmia ovat:

  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskeva osuus
  • Laukaan perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. ja Laukaan lukion opetussuunnitelman luku 4.3
  • Koulu- ja oppilaitoskohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat

Laukaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa tarkennetaan seuraavia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa tehtyjä oppilashuollollisia linjauksia

  • Oppilas- ja opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet
  • Arvio oppilas- ja opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta
  • Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea;
  • Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään Laukaan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on yhteyksiä esiopetuksen oppilashuoltoon ja lukion opiskelijahuoltoon niissä osioissa, joissa yhteiset toimintamuodot ovat tarkoituksenmukaisia. Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmat kuvataan tarkemmin esiopetuksen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa.

KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Rehtori tai johtaja laatii suunnitelman yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa, sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Peruskoulussa ja lukiossa suunnitelma liitetään koulun toimintasuunnitelmaan, joka tehdään syyslukukauden alussa. Koulujen esiopetusryhmien oppilashuolto on mukana tässä suunnitelmassa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman yksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

Suunnitelmien perusrakenne

  • Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
  • Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
  • Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
  • Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
  • Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman tarkemmat kuntakohtaiset linjaukset, suunnitelman perusrakenne ja yhtenäiset käytänteet esitetään oppilashuollon käsikirjassa.

OPPILASHUOLTORYHMÄT

Oppilashuollon rakennemalli on kuvattu kaaviona oppimisen ja koulunkäynnin tukisivuilla. Samassa yhteydessä esitellään eri ryhmien tarkemmat toimenkuvat ja ryhmien kokoonpano.

Oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmä

Laukaassa oppilas- ja opiskeluhuollon työtä ohjaa monialainen sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteinen ohjausryhmä, joka vastaa oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä kokoaa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman oppilashuolto-osuuden sekä toimeenpanee ja toteuttaa päätettyjä suunnitelmia. Ryhmän kutsuu koolle sivistysjohtaja.

Alueryhmä

Yläkoulun rehtori kokoaa alueensa koulujen oppilashuollon toimijat alueryhmään. Ryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida yläkoulupiireittäin oppilashuoltoa sekä sopia siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä

Kouluilla toimivat koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Ryhmän kokoonpano määritellään koulun toimintasuunnitelmassa. Ryhmää johtaa rehtori tai koulunjohtaja. Lukiossa ryhmää voi johtaa myös muu suunnitelmassa nimetty henkilö. Ryhmä suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi koulun ja koulujen yhteydessä toimivien esiopetusryhmien yhteisöllistä oppilashuoltoa.

Asiantuntijaryhmä

Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä, jossa on läsnä oppilaan asian käsittelyyn välittömästi liittyvät henkilöt. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka kirjaa tiedot asian käsittelystä oppilashuoltokertomukseen. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja koulut ylläpitävät oppilashuoltorekisteriä, jossa on oppilashuoltokertomukset ja muut oppilashuollolliset yksilökohtaiset asiakirjat.

 

OPPILASHUOLLON TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Koulun oppilashuollon toteutuminen arvioidaan lukuvuoden lopussa muun toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Arviointi lähetetään kasvun ja oppimisen lautakunnalle.

Laukaan oppilashuollon ohjausryhmä seuraa esiopetuksen ja koulujen oppilashuoltosuunnitelmien toteutumista. Ohjausryhmä hyödyntää toimintasuunnitelmien arvioita ja muita hyvinvoinnin ja terveyden mittareita kootessaan tietoa oppilas- ja opiskeluhuollon toteutumisesta.

3. OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

3.1 Oppilashuolto Laukaassa

kaavio1.png
Kaavio 2. Laukaan perusopetuksen oppilashuollon rakenne

Laukaan lukion opiskelijahuolto on kuvattu lukion opetussuunnitelmassa, mikä löytyy lukion kotisivuilta https://peda.net/laukaa/lukio/ojs

3.2 Koulun toiminta

Koulun toiminnan avulla

  • tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä
  • edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä
  • edistetään kouluyhteisön hyvinvointia
  • tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä
  • tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia.

Koulun hyvä arki

Koulun hyvä arki tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä hyvinvointia. Niihin kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Koulun hyvän arjen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan hyvinvoinnin takaaminen kaikissa tilanteissa. Koulun hyvä arki koostuu kaikkien yhteisestä hyvinvoinnista. Hyvinvointiimme vaikuttavat esimerkiksi koulun yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen, riittävä lepo, ruokailu sekä luottamus koko koulun henkilöstön ja oppilaiden kesken.

Turvallisuus

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

Kun koulua on kohdannut äkillinen onnettomuus, on kouluilla mahdollisuus saada tukea. Kriisitilanteissa koulu voi ottaa yhteyttä kunnan oppilashuollon ohjausryhmän nimeämiin tukihenkilöihin.

Toimintaohje kriisitilanteissa
Kriisisuunnitelma

Järjestyssäännöt

Koulut laativat järjestyssäännöt yhteistyössä oppilaiden kanssa. Ne löytyvät koulujen Internet-sivuilta tai lukuvuositiedotteista ja lukion opinto-oppaasta.

Kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailu tarjoaa oppilaalle monipuolisen ja vaihtelevan aterian jokaisena koulun työpäivänä. Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia ravitsemussuosituksia ja ohjeita. Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää jaksamista ja työtehoa sekä opastaa terveellisiin ruokatottumuksiin. Ruokalassa on esillä malliannos. Periaatteena on, että oppilas ottaa jokaista ruokalajia edes hiukan. Allergiat ja muut erityisruokavaliot huomioidaan ruokailussa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuville oppilaille on tarjottava välipala. Joillakin kouluilla on tarjolla myös maksullinen välipala iltapäivällä.

Kouluruokailussa opetellaan hyviä tapoja. Opettajan tehtäviin kuuluu ruokailun valvonta, ohjaaminen ja tapakasvatus. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo osaltaan ruokailua. Lukiossa tällaista valvontavelvollisuutta ei ole, mutta tarvittaessa epäkohtiin puututaan yleisellä ohjauksella.

Välituntitoiminta

Välituntitoiminnalla pyritään aktivoimaan koulupäiviä. Lasten ja nuorten fyysisellä aktiivisuudella on havaittu olevan yhteyttä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä oppimiseen. Liikkumisella on myönteinen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin ja positiiviseen kouluilmapiiriin. Hyvät sosiaaliset suhteet ja positiivinen kouluilmapiiri puolestaan tukevat oppimista, motivaatiota, koulutyöstä suoriutumista sekä viihtyvyyttä koulupäivän aikana. Liikunnan lisääntymisen välitunneilla on havaittu parantavan työrauhaa.

Koululaisten fyysistä aktiivisuutta välitunneilla on lisätty järjestämällä koulupäivän aikana pitkiä välitunteja. Pitkällä välitunnilla aktiiviselle liikkumiselle jää enemmän aikaa ja silloin on järjestetty erilaista välituntitoimintaa. On pidetty välituntikerhoa, käytetty välituntiliikuntakorttia innostamassa liikkumaan. Välituntiturnaukset ja erilaiset toimintavälitunnit ovat innostaneet yhteisiin peleihin. Yläkouluissa on voitu sopia koulun liikuntavälineiden ja -tilojen käytöstä välitunneilla. Joissain kouluissa on pakollisia ulkovälitunteja. Toisissa on tarjottu tytöille ja pojille erillisiä toimintoja. Oppilaat ovat voineet toimia välituntitoiminnan vertaisohjaajina ja suunnitella ja ohjata toimintaa.

Koulukuljetus

Perusopetus järjestetään yleisimmin lähikoulussa niin, että koulumatkat olisivat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia.

Odotusajaksi kuljetusoppilaille järjestetään koululla valvonnan alaista koulutyötä tukevaa toimintaa. Oppilas voi osallistua tukiopetukseen, kerhotyöhön tai muihin koulutyötä tukeviin tilaisuuksiin.

Kerhot

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti kerhotoiminnan tulee tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.

Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.

Kerhotoiminnan tavoitteet ovat

  • kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
  • lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
  • mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
  • mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
  • luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
  • lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
  • mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
  • harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

3.3 Oppilashuollon palvelut

Oppilashuollon palvelut ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niillä tarkoitetaan psykologi- ja kuraattoripalveluita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita.

Laukaan kunnassa koulupsykologi- ja -kuraattorityön tavoitteena on oppilaiden ja koko koulu- tai oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opettajien ja muun henkilöstön kanssa.

Kouluterveydenhuollon palvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa, johon sisältyvät terveyden- ja sairaanhoitopalvelut. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea kouluyhteisössä lasta ja nuorta kasvussa ja kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja.

Kouluterveydenhuolto-, psykologi- ja kuraattoripalvelut on esitelty tarkemmin luvussa 5​.

3.4 Muita tukipalveluja

Laukaan HyPe

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskuksessa (Laukaan HyPe) yhdistyvät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut hallintorajat ylittäen. Tavoitteena on tarjota saavutettavia ja oikea-aikaisia palveluja matalalla kynnyksellä asiakaslähtöisesti. HyPessä toteutetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja. HyPen palveluja ovat mm. lääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö, kohdennettu pienryhmätoiminta, Jyväskylän seurakun-nan perheasiainneuvottelukeskuksen parisuhteen tuki, Jyväskylän perheneuvolan palvelut, nuorten sosiaalityö, vammaispalvelut ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden palvelut. Toimintaa räätälöidään tarpeen mukaan ja keskuksella järjestetään monipuolisesti yksilö- ja ryhmäohjausta sekä koulutuksia. Laukaan HyPe

Perheneuvola

Perheneuvola on Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelu, jonka tehtävä on tukea myös laukaalaisia lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Lasten asioissa palvelut on tarkoitettu pääosin alle 13-vuotiaille lapsille.

Perheneuvolassa työskentelee kolme hoitotiimiä sekä oppimisvaikeuksien tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistunut tiimi lastentutkimusklinikka. Työntekijät ovat psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäreitä. Perheneuvolaan otetaan yhteyttä puhelimitse ja sovitut tapaamiset voidaan järjestää myös joka toinen viikko Laukaassa. Perheneuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia.

Ota yhteyttä perheneuvolaan, kun

  • olet huolissasi lapsesi käyttäytymisestä, kehityksestä, mielialasta tai tunne-elämästä
  • haluat tukea vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä
  • toivot selvittelyapua perheesi ristiriitatilanteisiin
  • toivot apua parisuhteen ongelmiin
  • harkitset avio/avoeroa tai perheesi tarvitsee apua erosta selviämiseen
  • lapsesi tai perheesi on kohdannut yllättävä tapahtuma (esim. kuolema, onnettomuus, sairaus)

Nuorisopalvelut

Vapaa-aikatoimen ja seurakunnan nuorisotyö toimii nuorten hyväksi yhteisenä koulutyön tiiminä, jonka tehtävänä on kehittää nuorisotoimijoiden ja koulujen yhteistyötä. Koulujen nuorisotyön palvelut ovat ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä toimintaa.

Nuorisotyöntekijät toimivat aktiivisesti yläkouluun siirtymisen nivelvaiheessa esim. Mahis -ryhmissä, 7. luokkalaisten ryhmäyttämispäivissä ja K12-kursseissa. Vapaa-aikaohjaajat ja nuorisotyönohjaajat työskentelevät työpareina Laukaan yläkouluilla. He tapaavat oppilaita välitunneilla viikoittain ja järjestävät yhdessä oppilaille monipuolista välituntitoimintaa. Nuorisotyö on mukana monissa koulun tapahtumissa, kuten opintokäynneillä, teemaviikoilla ja mopodiskossa. Lisäksi seurakunnan nuorisotyönohjaajat osallistuvat opetussuunnitelmaan sisältyvien koulukirkkojen ja kotiseurakuntaan tutustumisretkien järjestelyihin sekä pitävät yhteisiä aamunavauksia säännöllisesti.

Etsivän nuorisotyön palveluja käytetään nivelvaiheessa nuoren siirtyessä perusasteelta toiselle asteelle. Lisäksi opiskelijan pohtiessa mahdollista lukio-opintojen keskeyttämistä hänet ohjataan etsivän nuorisotyön tuen piiriin.

Lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä oikeus erityiseen suojeluun. Lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta vastaavat lapsiperhetyön sosiaalityöntekijät.

Uutta sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat asetukset tulevat voimaan asteittain v. 2015-16 aikana. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on mahdollisuus saada ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun palveluja tai tukitoimia. Palveluja ja tukitoimia, joita voi saada ainoastaan lastensuojelun kautta, ovat lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle.
Perheiden sosiaalipalvelut Laukaassa

Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojelulain (luku 5, 25§) mukaan koulun opetushenkilöstöön kuuluva on velvollinen salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle,
jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Laukaan kunnan lastensuojeluilmoituslomake löytyy seuraavasta linkistä:
Lastensuojeluilmoitus

Koulussa lastensuojeluilmoitus voi liittyä esim. runsaisiin poissaoloihin tai päihteiden käyttöön. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi.

Niissä tapauksissa, joissa ilmoitusvelvollinen epäilee lapsen joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, on otettava yhteyttä suoraan poliisiin. Lastensuojeluilmoitus on myös tehtävä sosiaaliviranomaiselle.
Ks: Pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikayttö

Lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön voi tehdä kirjallisena tai suullisesti. Sosiaalityöntekijöiltä on mahdollista aina kysyä neuvoa. Myös poliisia voi konsultoida ennen ilmoituksen tekemistä, samaan tapaan kuin sosiaalityöntekijää.

Kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella voi saada yhteyden sosiaalipäivystykseen soittamalla Kriisikeskus Mobileen p.014-266 7150 tai Hätäkeskukseen p.112.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden yhteystiedot http://www.laukaa.fi/palvelut/lastensuojelu.
(alhaalla sivustossa)

Poliisi

Lähipoliisitoiminnan lähtökohtana on poliisin perustehtävien hoitaminen kansalaisläheisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Tavoitteena on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ja häiriöiden ennalta estäminen sekä poliisin ja kansalaisten hyvien suhteiden vaaliminen. Tavoitteena on myös turvallisuuden tunteen ylläpitäminen, koska turvalliseksi koetulla ympäristöllä on oleellinen merkitys yleisen viihtyvyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Sidosryhmäyhteistyön ja verkottumisen merkitys on yhteiskunnan kehittymisen myötä korostunut, ja nykyään poliisia pidetään turvallisuusasioissa yhtenä toimijana muiden joukossa. Avoimuus ja läpinäkyvyys ylläpitävät kansalaisten luottamusta poliisiin ja lisäävät lähipoliisitoiminnan vaikuttavuutta.

Poliisin vierailut ovat luonnollinen tapa edistää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa. Toiminnalla on pitkät perinteet, ja opetussuunnitelmallinen yhteistyö poliisin kanssa onkin kirjattu monen koulun opetussuunnitelmiin.

Perinteisesti poliisi on käynyt peruskouluissa ja lukioissa antamassa oppilaille liikennevalistusta ja laillisuuskasvatusta. Lisäksi lähipoliisityötä tekevät poliisimiehet ovat ratkoneet ongelmia yhdessä opettajien kanssa esimerkiksi koulukiusaamista koskevissa yksittäistapauksissa. Poliisi on tuttu ja toivottu vierailija myös päiväkodeissa ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa.

Turvallisuusalan asiantuntijana poliisi tarjoaa apua myös koulujen suunnitelmien laatimisessa (turvallisuussuunnitelma ja suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä).

3.5 Koulun oppilashuoltosuunnitelma

Jokainen koulu laatii oppilashuoltosuunnitelman. Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman tulee pitää sisällään seuraavat asiat:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmaan kuvataan:

  • oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä
  • oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan:

  • koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt,
  • yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä,
  • yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa,
  • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa,
  • yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä,
  • järjestyssäännöt,
  • poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen,
  • tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus,
  • tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen,
  • koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet,
  • suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
  • toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan:

  • yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa,
  • oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa,
  • yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä,
  • oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä,
  • asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettely-tavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä,
  • oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä
  • yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi.

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan

  • oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä
  • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

4. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

4.1 Koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri

Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat (OHL 4 §).

Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu koulujen oppilashuolto-suunnitelmiin.

Yhteisöllinen oppilashuolto on ensisijainen oppilashuollon muoto. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat eli koulun henkilökunta ja oppilashuollon työntekijät.

Yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluu mm. se miten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja järjestelyissä (oppilaiden osallisuus, yhteisölliset toimintatavat ja tapahtumat), fyysisessä oppimisympäristössä ja koulun toimintatavoissa (kodin ja koulun yhteistyö, arjen työrytmi, lepo ja virkistys, työergonomia, turvallisuusriskien kartoitus).

Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Yhteisöllisen opiskelijahuollon suunnittelussa hyödynnetään kyselyjä ja yhteenvetoja, kuten kouluterveyskysely ja terveystarkastuksista saatavat yhteenvedot.

4.2 Yhteisöllisen oppilashuollon toimintamuotoja

Oppilaskuntatoiminta

Laissa (1267/2013; 629/1998) säädetään, että kouluilla tulee olla sen oppilaista koostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Oppilaskuntatoiminta mahdollistaa oppilaiden osallistumisen oman arkensa rakentamiseen ja tekee lapsia/nuoria näkyväksi toimijoina koulussa. Oppilailla on arvokkaita mielipiteitä koskien koulun sääntöjä, välituntitoimintaa, pihan varustelua, tapahtumia, ruokailua, sisustusta ja opetuksen järjestämistä. Heillä on oikeus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen. Osallistuminen on myös oppimista ja myös aikuiset oppivat oppilailta. Koulun kehittäminen on helpompaa yhdessä. Osallistuminen kehittää oppilaiden kykyä kertoa omat mielipiteensä rakentavasti ja ottaa toisten mielipiteet huomioon. Samalla opitaan, miten yhteisiä päätöksiä tehdään ja miten toimitaan yhteisöllisesti.

Oppilaskunnan muodostavat koulun kaikki oppilaat. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan edustus jokaiselta luokalta. Lukion opiskelijakunnan hallitukseen valitaan toiminnasta kiinnostuneita opiskelijoita haastattelujen perusteella. Oppilaskunnan hallituksen ohjaava opettaja edistää lasten ja nuorten osallistamista, vaikuttamismahdollisuuksia ja samalla myös oppilaiden kouluviihtyvyyttä.

Kummioppilaat

Kummioppilaat auttavat pienempiä oppilaita koulussa ja tekevät heidän kanssaan erilaisia projekteja. Kummioppilaina toimivat ylempien luokkien oppilaat. He kulkevat kummilapsiensa mukana koko näiden alkuopetustaipaleen ajan. Kummitoiminta edistää koulurauhaa ja auttaa pieniä oppilaita tutustumaan ja sopeutumaan koulutyöhön.

Yläkoulussa luokkakohtaiset kummioppilaat tukevat 7. luokkalaisten kotiutumista uuteen kouluun, avustavat uusien luokkien ryhmäytymisessä sekä KiVa-koulutoiminnassa. Lisäksi kummioppilaat osallistuvat tukioppilastoimintaan.

Tukioppilaat

Tukioppilaana toimimisen ydinajatus on se, että toiminta parhaimmillaan on jokaisessa päivässä olevaa välittämistä, ei niinkään mahtipontisia ja suuritöisiä tapahtumia. Tällaiset tapahtumat ovat joskus paikallaan ja toimivat myös yhteistyön edistäjinä, mutta ne eivät ole toiminnan keskeisin tavoite.

Tukioppilastoiminta on arjessa läsnä olemista ja välittämistä. Tukioppilaat toimivat vertaistukena muille nuorille. Toiminta ei saa viedä voimia nuorten opiskelulta.

Tukioppilas on vapaaehtoinen nuori, joka on saanut tukioppilastoimintaan koulutuksen. Hän on kiinnostunut toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Mentortoiminta

Lukiossa tukioppilastyyppisesti toimivia, haastattelujen perusteella toimintaan valittuja opiskelijoita kutsutaan mentoreiksi. Heidän tehtävänään on tukea lukio-opintojensa alussa olevia opiskelijoita ja neuvoa lukio-opintojaan suunnittelevia 9.-luokkalaisia sekä osallistua lukion markkinointiin. Lisäksi mentorit toimivat yhteistyössä opiskelijakunnan hallituksen kanssa.

KiVa-koulu

KiVa Koulu – ohjelma on opetusministeriön rahoituksella kehitetty toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Koulun kehittämisessä on hyödynnetty kiusaamista koskevaa tutkimustietoa sekä niitä kokemuksia, joita aikaisemmista interventio-ohjelmista ja niiden käytöstä on maailmalla kertynyt.

KiVa on erityisesti suomalaiseen kouluympäristöön soveltuva ohjelma, jolla on neljä keskeistä omi-naispiirrettä:

  1. Monipuolinen ja käytännönläheinen materiaali opettajille, oppilaille ja vanhemmille
  2. Virtuaalinen oppimisympäristö tietokonepeleineen
  3. Koko ryhmään vaikuttaminen: Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjotaan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista.
  4. Kokonaisvaltaisuus: toimenpidekokonaisuuteen sisältyy sekä yleisiä että kohdennettuja toimia.

KiVa Koulu – ohjelman yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä. Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin nuoriin, tavoitteena saada kiusaaminen loppumaan.

KiVa Koulu – ohjelmaa toteutetaan kaikilla luokka-asteilla. KiVa-tunneilla käydään läpi ohjelman mukaiset neljä teemaa: vuorovaikutus ryhmässä, minä ja muut, kiusaamisen muodot ja mekanismit sekä kiusaamisen seuraukset ja vastavoimat. KiVa-tunnit sisältävät paljon toiminnallisia harjoituksia ja ryhmäkeskusteluja. Näiden avulla pyritään antamaan oppilaille välineitä ymmärtää omaa toimintaansa ja muiden toimintaa ryhmässä. Erilaisia toimintamalleja voi myös kokeilla käytännössä.

Tavoitteena on myös aktivoida nuoria itse ajattelemaan ja pohtimaan ilmiöitä sekä havainnoimaan itseään ja ympäristöään. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. KiVa Koulussa lisätään ja vahvistetaan oppilaiden osallisuutta kouluyhteisössä.

Verso

VERSO eli vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.

Opettajille vertaissovittelu on oiva keino helpottaa ristiriitojen ja kiusaamistilanteiden selvittämistä koulun arjessa. Sovittelu myös tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja lisäten oppilaiden osallisuutta. Sovittelun avulla oppilaat oppivat ongelmanratkaisutaitoja, ihmissuhdetaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä, kulttuurien kohtaamista ja rauhanrakennusta.

K12

K12-kasvukurssi on 5. ja 6. luokkalaisille suunnattu tunne- ja vuorovaikutustaitojen kurssi. Ne ovat osa Laukaan kunnan ja Laukaan evankelisluterilaisen seurakunnan yhteistä Nuorisokasvatus koulussa -toimintaa. Oppilaat osallistuvat kurssille osana yläkouluun siirtymistä.

Nivelvaihetyö

Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja toisen asteen opinnot muodostavat lapsen ja nuoren kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumon.

Nivelvaihe -käsitettä käytetään opintopolun isoista siirtymistä: siirryttäessä esiopetuksesta kouluun 1. luokalle, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta opiskelemaan toisen asteen oppilaitokseen.

Nivelvaihetyön tarkoituksena on vahvistaa oppilaiden hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta hyvän opinpolun jatkumoa. Laajemmin työskentelyn tavoite on ehkäistä yhteiskunnan palvelujärjestelmien ulkopuolelle putoamista.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun eri nivelvaiheissa tuetaan yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

5. YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO

Yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy.

Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.

Lähtökohtana on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Yksilökohtaista oppilashuoltoa voidaan toteuttaa vain oppilaan tai opiskelijan omalla suostumuksella tai jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.

Opiskelijan itsenäinen asema yksilökohtaisen oppilashuollon asiakkaana korostuu suhteessa hänen huoltajaansa tilanteissa, joissa opiskelija on riittävän kehittynyt arvioimaan käsiteltävänä olevaa asiaansa ja ottamaan itsenäisesti vastuuta siitä.

Alaikäinen voi ottaen huomioon ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laadun, painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään koskevaan oppilashuollonasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä oppilashuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se selvästi ole hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja.

Kun opettajalla herää huoli oppilaan oppimisesta tai kehityksestä ja ilmenee tarve palaveriin oppilaan ja huoltajan kanssa, hänen on mietittävä, onko kyse pedagogisesta vai oppilashuollollisesta asiasta. Pedagogisessa palaverissa käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi kolmiportaisen tuen ja muut oppimisen järjestämiseen liittyvät asiat. Ne ovat osa opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltoa, eivätkä siis edellytä monialaista asiantuntijaryhmää.

Seuraavissa kaavioissa kuvataan, miten toimia perusopetuksessa ja lukiossa pedagogisen tai oppilashuollollisen huolen herätessä.

kaavio2.png

Kaavio 3. Miten toimia, kun herää huoli perusopetuksen oppilaasta

kaavio3.png

Kaavio 4. Miten toimia, kun herää huoli lukion oppilaasta

5.1 Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea kouluyhteisössä lasta ja nuorta kasvussa ja kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja.

Laukaan kunnassa kouluterveydenhuollon palvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa, johon sisältyvät terveyden- ja sairaanhoitopalvelut.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa on määrättyinä päivinä kaikilla alakouluilla, Sydän-Laukaan, Vihtavuoren ja Lievestuoreen yläkouluilla sekä Laukaan lukiossa. Esiopetuksessa olevan lapsen terveydenhoito järjestetään neuvolapalveluina.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta koulukohtaisesti sovittuina vastaanottoaikoina. Hänet tavoittaa muina aikoina puhelimitse. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan lapsensa terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa.

Oppilailla on peruskoulussa terveystarkastus vuosittain. Laaja terveystarkastus on 1., 5. ja 8.lk:lla, jolloin on myös lääkärintarkastus. Vanhempien toivotaan olevan mukana näissä tarkastuksissa, kuten myös osin kesällä toteutettavissa 7.lk:n terveydenhoitajan suorittamissa tarkastuksissa. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös perheen hyvinvoinnin kartoittaminen siltä osin, kun se on välttämätöntä lapsen/nuoren hoidon ja tuen tarpeen selvittämiseksi.

Toisella asteella opiskelijaterveydenhuollossa terveydenhoitaja tapaa opiskelijat 1. opiskeluvuonna ja lääkäri 2.vuosikurssilla.

Ajanvaraukset koululääkärille hoidetaan kouluterveydenhoitajan kautta. Äkilliset sairastumiset ja pitkäaikaissairaudet hoidetaan omalääkärin vastaanotolla.

5.2 Psykologi- ja kuraattoripalvelut

Koulupsykologi- ja -kuraattorityön tavoitteena on oppilaiden ja koko koulu- tai oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Työn painopiste on ongelmien ennaltaehkäisyssä. Psykologi ja kuraattori osallistuvat oppilashuoltoryhmien kokouksiin ja oppilaiden asiantuntijaryhmiin. Psykologi ja kuraattori antavat konsultaatiota mm. opettajille sekä sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Työhön kuuluvat työskentely oppilasryhmien kanssa, kahdenkeskiset tapaamiset yksittäisten lasten ja nuorten kanssa sekä yhteistyö huoltajien ja muun verkoston kanssa.

Kuraattori tukee oppilasta esimerkiksi silloin, kun kaveri- tai perhesuhteissa on huolia, oppilas kokee yksinäisyyttä, koulunkäynti ei suju, poissaoloja kertyy paljon tai elämässä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat oppilaan hyvinvointiin.

Uuden lain mukaan kuraattorin tehtävään pääsemiseksi vaaditaan sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (laki sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista 6 §).

Uusi laki tuo mukanaan velvollisuuden järjestää vastaavan kuraattorin palvelut. Vastaavalta kuraattorilta edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuutta (laki sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista 3 §). Lain mukaan jokaisen koulun ja oppilaitoksen käytettävissä tulee olla vastaavan kuraattorin palvelut. Laukaan kunnassa vastaavana kuraattorina toimii Tiina Kuittinen.

Psykologi tukee oppilasta esimerkiksi silloin, kun mielialaan, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvät asiat huolestuttavat. Psykologi arvioi oppimisvaikeuksia ja suunnittelee tukitoimia yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa.

Uuden lain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun oppilas on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Lukiolaisille myös terveyskeskuspsykologi tarjoaa psykologipalveluja.

5.3 Kasvatussihteeri

Laukaassa työskentelee myös kunnan ja seurakunnan yhteinen koulu- ja oppilaitostyön kasvatussihteeri, jonka toimenkuvasta osa on kuraattorin tehtäviä. Kasvatussihteeri työskentelee Vihtavuoren koululla. Työ painottuu 6. - 9. luokkalaisiin, lukiolaisiin sekä 2. asteen opiskelijoihin. Kasvatussihteeri osallistuu koulujen ennaltaehkäisevään pienryhmätoimintaan sekä suru- ja kriisityöhön. Toiminnan tavoitteena on tukea koulun kasvatustyötä yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, koulun henkilökunnan, sidosryhmien sekä seurakunnan että kunnan työntekijöiden kanssa.

5.4 Monialainen asiantuntijaryhmä

Koulujen henkilöstöllä on jatkuva velvollisuus havainnoida oppilaiden koulunkäyntiä ja kehitystä. Jos huoli oppilaasta herää, on perustettava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa asiantuntijaryhmä käsittelemään oppilaan asiaa. Se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu asiantuntijaryhmän koolle yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Asian käsittely yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.

Asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti ja oppilasta kuullaan ryhmän kokoonpanoa mietittäessä. Asiantuntijaryhmään voi osallistua esimerkiksi luokan- tai ryhmänohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, opinto-ohjaaja, rehtori, erityisopettaja tai muu tilanteessa keskeinen asiantuntija. Oppilaan tai huoltajan kirjallisella suostumuksella asiantuntijaryhmään voi osallistua myös koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja. Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Asian käsittely kirjataan oppilashuoltokertomukseen, joka tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä.

kaavio4.png

Kaavio 5. Yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi

6. OHJAUS JA ARVIOINTI

Opetuksen järjestäjä seuraa koulujen oppilashuoltosuunnitelmien toteutumista lukuvuosittain toimintasuunnitelmien arviointien yhteydessä. Koulut huolehtivat keskeisten tulosten tiedottamisesta oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Koulujen oppilashuoltoa kehitetään arviointien pohjalta. Oppilashuollon ohjausryhmä kokoaa tietoa oppilaiden hyvinvoinnista sekä suunnittelee tarvittavat oppilashuollon palvelut ja resurssit.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.