6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
ja edellytykset [88]. Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa.
Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla [89]. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja
kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina [90]. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla [91]. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa [92].
Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja [93]. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.
Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon
toimintaa. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia [94].
Oppilashuoltoryhmät
Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano [95]. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi ikäryhmälle suunnattuja terveydenhoitopalveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia
edellyttää.
Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman
opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon, kuten esi- ja perusopetuksen, yhteinen.
Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Jos esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, voi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä.
Ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen
tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.
Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu [96]. Ryhmän
monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn
edellyttää huoltajan suostumusta.
[87] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 1 mom.
[88] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 § 1 mom.
[89] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 ja 2 mom
[90] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 § 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) 15 §
[91] Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
[92] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 15 § ja 17 §
[93] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 11 § 1 - 2 mom.
[94] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 25 §
[95] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 14 § 1 - 4 mom.
Laukaan esiopetussuunnitelman sisältö
Koulukuraattorit työskentelevät esiopetusryhmissä; koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä pääsääntöisesti ko. koulun kuraattori ja päiväkotien ryhmissä nimetty esiopetuksen kuraattori. Koulukuraattori on sosiaalialan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osaaja. Esiopetuksessa kuraattorin työn tavoitteena on toimia osaltaan koko lapsiryhmän hyvinvoinnin, sosiaalisten sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä kuraattori vierailee esiopetusryhmissä ja mahdollisuuksien mukaan pitää tuokioita em. asioihin liittyen, tapaa lapsia ja vanhempia esim. vanhempainilloissa ja tukee esiopetuksen henkilöstöä konsultatiivisesti. Työ painottuu esiopetusryhmäkohtaiseen oppilashuoltoryhmän työskentelyyn, konsultaatioon ja nivelvaihetyöskentelyyn. Yksilökohtaisessa työssä kuraattori voi osallistua lapsen asioissa, yhdessä perheen kanssa ja perheen luvalla koottavaan yksilölliseen, monialaisen palaveriin. Myös huoltajat voivat olla yhteydessä kuraattoriin ilman, että asiaa käsitellään esiopetuksessa.
Esiopetusikäiset kuuluvat lasten neuvolan piiriin, joten neuvolan terveydenhoitajat osallistuvat sekä esiopetuksen oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin sekä tarvittaessa lapsen yksilökohtaiseen oppilashuollon palaveriin.
Esiopetuksessa lapsen oppilashuoltotyöskentelyyn osallistuu pääsääntöisesti terveyskeskuksen lasten psykologi, mutta myös perheneuvolan tai koulupsykologin palveluita käytetään tarpeen mukaan. Varsinkin lähellä lapsen koulun aloitusta voidaan kutsua mukaan koulun oppilashuollon henkilökuntaa. Psykologi on lapsen ja nuoren psyykkisen hyvinvoinnin sekä oppimisen psykologian asiantuntija. Hyvinvointityön suunnittelussa tarvitaan psykologin osaamista lasten ja nuorten kehityksestä, tunne-elämästä, mielenterveyttä suojaavista tekijöistä ja vuorovaikutussuhteista.
Oppilashuollon suunnittelussa ja arvioinnissa yhteistyötä tehdään monialaisesti esiopetuksen ja oppilashuollon toimijoiden sekä Laukaan hyvinvointi- ja perhekeskus HyPe:n, perheneuvolan, terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa.