Minä ja meidän yhteisömme

Minä ja meidän yhteisömme

Minä ja meidän yhteisömme

Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Opetuksessa tuetaan lasten eettisen kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä nii­hin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavat menetelmät.

Tavoitteet:

- lapset ovat lähtökohtaisesti ja näkyvästi mukana koko esiopetusvuoden sisältöjen suunnittelussa * syksyiset lasten kokoukset aiheesta "mitä haluan oppia?" sekä "mitä haluaisin eskarissa tehdä?"

- laaditaan yhdessä lasten kanssa hyvänolon ohjeet ryhmällemme - lapset mukana ideoimassa ja suunnittelemassa projekteja ja tutkimuksia esim. ”hämähäkki-tutkimus” - kuunnellaan lapsia ja toiveita ja tarpeita; aikuiset valmiita "tarttumaan hetkiin"

Arviointi:

SYKSY:

Syksy ja eskari-/viskarivuosi aloitettiin syyskuussa pohtimalla eskarissa tarvittavia taitoja. Lastenkokouksissa pienryhmittäin kerättiin huoneentauluihin toiveita ja tavoitteita tulevalle vuodelle. Vasu sai heti toteuttamiskelpoisia ideoita!

Yhdessä eloa ja oloa pohdittiin ja avattiin ”Muurahaisten Hyvän Olon –ohjeet” laatimalla ja kuvittamalla ipadia käyttäen. - Projekti aloitettiin päättämällä yhteisesti projektin aihe: hämähäkit - Liikkeelle lähdettiin pienryhmien omilla suunnitelmilla "kuinka etenemme? Mitä aihealueita voisimme käsitellä?"

Aluksi valittiin kolme aihetta, joita tutkittiin pienryhmissä

*hämähäkin ruumiinrakenne

*hämähäkin ravinto

*hämähäkin seitti


Historiallinen näkökulma

Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttää lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemusta omasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

Tavoitteet:

-Isovanhempien päivä Ystävän päivän tienoilla


Yhteiskunnalliset asiatLasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitä kiinnostavista lähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssa tutustutaan mediaan ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnan sisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista. Lasten kanssa laaditaan ja kehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.

Tavoitteet:

- Lapsille pyritään antamaan mahdollisuus vaikuttaa omaan päiväänsä ja sen tapahtumiin päivittäin. Toisinaan vaikutus mahdollisuudet voivat olla suurempia esim. koko projektin aiheesta päättäminen, toisinaan oman työskentely-parin valinta.
- Muurahaisten "hyvän olon sääntöjen" laatiminen ja näkyväksi tekeminen yhdessä lasten kanssa *lasten tärkeäksi kokemat seikat / havainnollistaminen ipadilla kuvaten / lasten kirjoittamat kuvatekstit sääntöihin - kuvataan iPadilla erilaisia havaintoja - lasten oikeuksia juhlistetaan Lasten oikeuksien päivän paikkeilla - kuunnellaan ja havainnoidaan lasten toiveita esim. leikkiympäristöjen luomisessa
- Muurahaisten "uutiset" raportoimaan esim. tutkimuksista & vaiheista * Ipadilla kuvaten / lapset itse uutisankkureina & käsikirjoittajina


Arviointi:

Syksy

-Muurahaislapset ovat tänä vuonna päässeet vaikuttamaan mm. oman koko talolle suunntatun laulutunnin ohjelmaan
-Tästä kehkeytyikin hieno sirkusesitys, johon kaikki lapset halusivat osallistua ja niinpä joulujuhlan aiheeksi muodostui myös sirkus! Kaikki saivat räätälöidä oman ohjelmanumeronsa omien kykyjen mukaan aikuisen avustamina tietenkin!

Kevät

-Helmikuussa kirjattiin ja kuvattiin yhdessä lasten kanssa toimintaa pedanettiin, jolla myös "markkinoitiin" pedanettia vanhemmille

-kevätjuhla ohjelmisto jatkoi upeasti lasten osallistamista, niin että lapset itse suunnittelivat ja päättivät valtaosin ohjelmiston. Tytöillä mm. omat koreografiat ja itse valitut musiikit (hengellistä gospel musiikkia) ja lisäksi yhden tytön yksinlaulu yhdessä äidin kanssa;) Poikien kanssa yhdessä ideoitu ohjelmanumero ja lisäksi poikien omasta toiveesta hyppynaruhyppely! Ohjelmat koostuivat luontaisesti niin, että tytöillä ja pojilla oli omat ohjelmat. Pohdimme paljon kuinka voimme sukupuolisensitiivisyyden ja uskontokasvatuksen näkökulmasta hyväksyä lasten senhetkiset toiveet. Me aikuiset luotimme kuitenkin vahvasti lasten osallistamiseen ja kunnioitimme ja annoimme lasten päättää ja toteuttaa omia visioitaan niihin sen enempää puuttumatta.

Eettisyys

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavasti lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusohjelmia ja materiaaleja.


Tavoitteet:

- Opetellaan positiivisen kannustamisen ilmapiiriin (mallina Pro koulu)

*pyydämme apua, otamme selvää viime vuoden Tirikkalaisilta (ja Kimpisen koulun eskareilta), jotka kouluvierailulla välitunnilla innoissaan kertoivat pöllöistä, joita keräävät.

- Huomion antaminen lasten keskinäisille ristiriidoille ja niiden ennalta ehkäisyyn yhteistoiminnallisin keinoin (mm. muurahaisten ”hyvän olon -ohjeet”)

- Viikottainen luonnossa liikkuminen ja siellä eläimien ja elävien asioiden näkeminen ja tutkiminen tuovat esille eettisen pohdiskelun esim. eläinten tutkimisesta ja tutkimuseläinten käsittelystä.

- Kiinnitetään erityistä huomiota omien tunteiden ja mielipiteiden kertomiseen ja näkyväksi tekemiseen, jotta kaveri voi paremmin tietää miksi toinen käyttäytyy kuten käyttäytyy. Pyrimme selvittelemään ristiriitatilanteita puhumalla ja kertomalla ja sovittelemalla

Arviointi:

Syksy

- Yhdessä lasten kanssa ideoitu Muurahaiset meidän omiksi "pöllöiksi", joita alamme tammikuussa jakaa hyvistä ja ystävällisistä teoista. Pohdimme yhdessä lasten kanssa toteutusta ja minkälaisista asioista Muurahaisen voisi saada.

Kevät

- 50 Muurahaista saatiin juuri sopivasti toukokuulle kerättyä ja lasten omasta äänestystuloksesta seuraten vietimme viimeisellä eskariviikolla koko päivän salissa syöden ja leikkien!

Muurahaisten "kerääminen" ystävällisistä ja toinen toisista huomioivista teoista ja käytöksestä johdatteli lapsetkin huomaamaan noita sanoja ja tekoja ympärillään ja itsessään. Muurahaisten keräämisen aikana lapsissa huomasi jokaisen kohdalla halun onnistua saamaan itsekin kehuja ja huomiota noista positiivisesti huomatuista jutuista. Meidät aikuiset tuo "Huomaa Hyvä" -ajattelu malli johdatteli varmasti jättämään entistä useammat negatiisivessa sävyssä esille tulleet sanat ja teot. Laittoi ja laittaa meidätkin pohtimaan omaa suhtautumista lasten toimiin. Tarvitseeko jokainen asia huomauttaa lapselle vai voiko luottaa positiivisen huomion ohjaavan lasta paremmin toivottuun suuntaan... Rajat ja säännöt ja ohjeet kuuluvat silti tärkeänä perustana yhteiselle olemiselle ja jokaisen henkilökohtaistakinn olemista ohjaamaan.

Ryhmässä ja yhteisössä toinen toistemme kanssa olemista käsittelimme tämän "muurahaisten keräämisen" lisäksi Kaisa Vuorisen "Huomaa Hyvä" -ajatusten ja materiaalien kautta. Lapset kiinnostuivat vahvuus-ajattelusta todella ja yhteiset termien tarkoitusten pohdinnat herättivät paljon keskustelua ja lopputuloksena useammatkin vahvuus-termit saivat todellisia merkityksiä lapsille.

Draaman keinoin näitä vahvuuksia ja merkityksiä syvennettiin; pantomiimi toimi lastenkin esittämänä hyvänä keinona avata ja konkretisoida. Draaman keinoja oli vahvuuksien ja tunteiden käsittelyssä mukana myös mielenterveysseuran materiaalien kautta. Nukketeatteri johdatteli lapset itsekin kokeilemaan näytelmän kautta esim. riitatilanteiden ratkaisuja kuvitelluissa tilanteissa. Todella antoisia hetkiä ja lasten heittäytymistä ja antautumista! Lähestulkoon kaikki uskaltautuivat ja halusivat laittaa itsensä likoon tuomaan ajatuksiaan mukaan tilanteisiin. Jokainen sai näistä vähintäänkin itselleen jotain pohdiskeltavaa. Ilmapiiri säilyi näiden asioiden käsittelyissä koko kevään avoimena eikä ketään osoiteltu, eikä kukaan kokenut (ainakaan huomattavaa..) ahdistustakaan vaikeidenkaan tilanteiden äärellä (esim. leikistä pois jättäminen, leikeissä määräily ym. kiusaaminen).

- Ryhmän fyysiset tilat ovat haastavat, koska meillä kaikenkaikkiaan kolme eri huonetta, joista kaksi toimivat parhaiten lasten omien leikkien tiloina vapaanleikin aikana. Tämä tuo toki haasteita luottamuksen ja turvallisen ilmapiirin saavuttamiseen tiloissa, joissa ei aikuista ole kokoajan läsnä. Lapset ovat tänä vuonna oppineet erityisen hyvin kehittämään omia neuvottelutaitojaan ja sopimusten tekemistä. Ristiriitoja on ollut ja niitä opittu kokoajan paremmin selvittämään; niin aikuisten kanssa yhdessä kuin enenevässä määrin myös itsenäisesti, niinkin, että lapset ovat ns. ottaneet "aikalisän" ja tulleet käytävään aikuisen kuulolle selvittämään kiperiä tilanteita. Lopputuloksena se, että keskenään kuitenkin sopivat ja päättivät yhdessätuumin ja tyytyväisinä jatkaa leikkiä uusin keinoin.


Katsomuksellisuus

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa mui­den katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia.

Tavoitteet:

- Seurakuntahetket, kirkkokäynnit, juhlapyhät

- Keväällä eskarikirkkoon

- Eri uskontojen tapoja

Arviointi:

SYKSY: - Muurahaiset ovat osallistuneet Tuulian johdattelemiin seurakuntahetkiin n. 1 krt/kk
-Nigerialainen kieliharjoittelija Ada kertoi meille nigerialaisesta joulun vietosta kuvin ja sanoin
-Joulukirkko Lepolan kappelissa, jossa neljä eskarilaista saivat sytyttää kynttilät

Kevät
- Muurahaisissa jatkunut Tuulian seurakuntahetket
- Lappeenrannan kirkossa käytiin tutustumassa mielenkiintoisiin yksityiskohtiin hauskalla tavalla
- Eskarikirkkoon osallistui 12 eskarilaista vanhempineen
- srk:n järjestämässä retkipäivässa Tuosassa oli monenlaista toimintaa ja mm. pieni näytelmä ystävyydestä ja suvaitsevaisuudesta!
- Tyttöjen omaehtoiset musiikki/tanssi esitykset Pekka Simojoen Solinaa- levyn tiimoilta vappu- ja kevät-juhlassa