Kasvan ja kehityn

Kasvan ja kehityn

Kasvan ja kehityn

Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytysten kannalta tärkeiden havaintomotoristen taitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen. Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään. Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekä esiopetuksen oppimisympäristöissä.

Liikunta

Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.

Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Tavoitteet:

- kannustaa lapsia liikunnan iloon - kannustaa lasta huomioimaan ja kehittämään omia taitojaan - tarjota monipuolisia liikuntakokemuksia - tutustua erilaisiin lajeihin esim. Keilaus, pesäpallo, suunnistus, maastopyöräily, uinti, jääpallo - liikunnalliset isän- ja äitienpäivä –tapahtumat

- Muurahaisten liikunnan vuosikello, liikuntasuunnitelma

- Haasteena vielä huolehtia jokaisen lapsen riittävästä liikkumisesta henkilökohtaisesti! Että jokainen lapsi liikkuisi riittävästi ja kokisi iloisia, mukavia onnistumisen tunteita liikkuessaan! Ettei tekisi sitä vain siksi, että on pakotettu siihen…

- Muurahaisten ryhmätilojen, ympäristön kehittäminen “liikuttavammaksi”

Arviointi:

Syksy

-Syksyn lauluhetkessä päätimme painottaa liikkumista sirkuksen muodossa lasten omien intressien mukaan, josta poiki joulusirkus myös Joulujuhlaan. Lapset itse saivat valita temppunsa omien toiveiden mukaan ja se näkyi keskittymisenä omaan tehtäväänsä hienosti!

-yksilölliseen seurantaan syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota; tosin pääosin ryhmän lapset nauttivat esim. jumpasta ja liikuntaleikeistä kaikki.

-Metsäretkillä lasten liikkuminen kehittynyt esim. jyrkkiä rinteitä laskeutuessa ja noustessa; syksyllä miltei kaikki tarvitsivat apua, nyt ei kukaan enää halua kuin erityisen liukkailla keleillä.

- syksyllä perheille järjestetyt sporttivartit kerran viikossa!

Kevät


- metsäretkillä lumihangessa juoksua!
- tavoitteissa olleita liikuntalajeja on kaikkia kokeiltu keilausta lukuunottamatta
- pesäpalloa harjoiteltiin keväällä halukkaiden kanssa, kaikki eivät tohtineet mm. pallon lyömistä vielä kokeilla
- ryhmätilojen kehittäminen vielä odottaa aikaa parempaa...
- hyppynaruhyppely ollut tänä keväänä enemmän suosittua poikien keskuudessa
- polttopallo ollut koko vuoden ykkössuosikkipeli, samoin erilaiset hipat
- tanssitunneilta saatu uusia leikki-ideoita
- tanssituntien vaikutus näkyy selvimmin ehkä tyttöjen mieltymyksessä omiin tanssikoreografioihin
- nassikkapainin kaksintaistelut olleet kevään aikana suosittuja



MUURAHAISTEN LIIKUNNAN VUOSIKELLO


Ruoka

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen.

Tavoitteet:

- Järjestää ruokailusta mukava ja kiireetön hetki pysähtyä nauttimaan antimista ja mukavasta pöytäseurasta - rohkaista lapsia maistamaan uusia makuja - tutustua erilaisiin ruoka-aineisiin

- Leivotaan aina, kun siihen on hyvä syy :) - pohditaan ja arvioidaan lasten kanssa kauniita ruokatapoja

- Käydään eskareiden kanssa Kimpisen koululla syömässä muutamia kertoja ennen kesää 2017.

- Syödään “jossain ulkona”..?

Arviointi:

Syksy

- Ryhmän lasten määrän kasvettua edellis vuodesta, jaoimme ruokailijat kahteen eri huoneeseen ruokarauhan takaamiseksi; alun kangertelujen jälkeen järjestely on ollut toimiva! Viskarit ottavat ruoat samasta tarjoilupöydästä ja siirtyvät ja kantavat päivä päivältä taidokkaammin lautasensa naapurihuoneeseen.

-Ruokailujärjestelyt Peltolan koulun kanssa on saatu toimimaan hyvin! Eskarit ruokailivat koululla marraskuussa ja kevään aikana toivomme, että ainakin kaksi kertaa saamme vaihdon toteutettua niin, että koululuokka (jossa vanhoja Tirikkalaisia tai muuten tuttuja vierailee vastavuoroisesti meillä).

Kevät

- koululla käytiin kahdesti keväällä syömässä
- erilaisia teemavälipaloja ollut useasti; pizzapäivä, jogurttibaari, jossa lisukkeena erilaisia myslejä, siemeniä, hedelmiä yms.
-erilaisia välipaloja valmistettu lasten kanssa yhdessä; omatekoista jäätelöäkin tehtiin ja nautittiin niitä picnikillä ulkona vilttien päällä
- Ruokien ja välipalojen valmistaminen itse on herätellyt monien kiinnostusta heille itselleen uusien tuotteiden ja makujen maisteluun ja kokeiluun, itse pilkottua tai paistettua on ollut helpompi rohkaistua tutkailemaan.
- eväsretket ja omat eväät olleet tykättyjä ja eväitä vaihdeltu kaverin kanssa, samoin opittu paljon eväiden syönnistä ja kätevyydestä/pakkaustavoista kelillä kuin kelillä! Kylmällä kelillä mainioita ratkaisuja mm. lämminjuoma lapasen sisässä jne.
- pientä kokeilevaa hulluttelua "Koko päivä salissa"-teemalla, kun syötiin salin pitkillä penkeillä! Samoin "Mullin mallin-päivänä" kokeiltu erilaisia hassuja tyylejä syödä; tuolilta lattialla istuen ym.

Kuluttajuus

Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisenmerkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Tavoitteet:

- arjessa herättää keskustelua esim. uusien lelujen ja tavaroiden ostamisesta ja tarpeellisuudesta - keskustelua kierrätyksestä - eskarit mukaan osaltaan päiväkodin keke-suunnitelman laadintaan - eskareiden oman päiväkodin keke-kehittämis kohteen löytäminen (projektiluonteisesti työskentely pitkäkestoisesti sen ympärillä)

- Muurahaisten askarteluissa & kädentöissä käyttämät materaalit ovat pääsääntöisesti kierrätettyjä materiaaleja.

Arviointi:

Syksy
- Tatu ja Patu "Puolittaja"- kirja herätti ajatuksia!
- kierrätysroskikset tulleet tutummiksi arjessa
- mm. askarteluissa Hämähäkin vartalona toimi hevoskastanjan "pähkinä".

Kevät

- kevään ompelutyöt tehtiin vanhoista erilaisista kangaspaloista, joita löytyi varastosta ja lopputuloksena erilaisia ja persoonallisia norppia! Vuoden mittaan tehdyissä kädentöissä onnistui tekeminen pääosin kierrätettyä ja luonnosta löytyvää materiaalia käyttäen!

- legohankinnat tehtiin Tori.fi:n kautta

- lasten legoinnostuksen myötä keskustelua kuluttamisesta; aina ei tarvitse saada samanlaista lelua kuin kaverilla

Terveys ja turvallisuus

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.

Tavoitteet:

- Tänä vuonna kiinnitämme erityistä huomiota lasten toinen toisiinsa tutustumiseen ja toinen toistemme arvostavaan huomioimiseen ja kohtelemiseen. Opettelemme hyviä ja kohteliaita tapoja ja ystävällistä puhetta ja käytöstä yhdessä olemisen pohjaksi.

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

Arviointi: Syksy

- Opiskelija aloitti yhteistyötaitoihin perehtymistä, jonka puitteissa leikimme ryhmätehtäviä mm. Still-kuvien tekoa ja yhteisiä tarinoita.
- Joulukalenterissa jatkoimme kirjaimen alkuäänteellä alkavia koko/pienryhmän yhteisiä tarinoita.
- Hyvän huomaamista aloitimme suunnittelemalla yhdessä lasten kanssa Muurahaismerkit, joita alamme uuden vuoden jälkeen kerätä ystävällisistä teoista ja sanoista. Lapset itse suunnittelussa mukana. Mallia olemme havainnoineet kouluvierailujen aikana tutustumalla Peltolan koulun pöllöihin!

Tavoitteet:

- pohditaan lasten kanssa yhdessä arjen tilanteita, mahdollisia riskejä kartoitetaan... - lasten opettaminen "luottamuksen arvoisen"- käytöksen ymmärtämiseen ja oppimiseen Muurahaisten pesä- ja kekohuoneissa aikuisen läsnäolon puuttuessa = lapset saavat pienryhmässä harjoitella taitoja kuinka yhdessä huolehtia leikin turvallisuudesta ja kaikkien leikkijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Arviointi:

Syksy
- tänä vuonna leikit ns. pikkuhuoneissa sujuneet suhteellisen rauhallisesti; kaverisuhteissa normaaleja valtataisteluja, joita ajoittain syytä ollut tarkkailla
- pojilla pyssyleikkeihin jouduttu tarvittaessa puuttumaan ja käyty keskusteluja säännöistä

Kevät

- valtataistelut vaatineet kompromisseja ja asioista yhdessä sopimista aikuisen avulla ja ilman. Opittu neuvottelutaitoja!